*

Kuinka Karl Marx tavataan

Kaikki blogit puheenaiheesta Valtionvelka

Kenen velkaa poika Paavola maksaa?

Äiti Paavola on synnyttänyt pojan, josta HS:n toimittajan, Anni Lassilan artikkelissa, on tehty kansallisen velan kantaja.

Artikkelin mukaan laskennallinen velka per capita on tällä hetkellä  lähes 25.000 euroa.

Poika syntyi hyvinvointiyhteiskuntaan, jota ylläpidetään velkarahalla.

Nyt syntyvä lapsi joutuu myös eläkkeidenmaksuvastuuseen.

Isovanhempiensa ja vanhempiensa eläkkeitä hänen kontolleen jää 83.700 euroa. Lisäksi työuransa ajan hän maksaa sairaanhoidon ja vanhusten hoivakuluja noin 10.000 euroa vuodessa.

Valtionvelka kirous vai lahja?

Lähtökohtana velkataloudelle on se, että muillakin on velkaa. Kun perustelemme oman velkamme muiden velkaantuneisuudella, olemme oikeuttaneet oman velkaantumisemme. Valtiontalouden kannalta velka auttaa tasaamaan suhdannevaihtelua tai paremminkin verotuoton heilahtelua, mutta ei pidä unohtaa valtionvelkaa myös jossain tapauksissa investointeja kattavana joustavana rahoitusmuotona.

Kylläpä siitä rahaa taas on jaettavaksi!

Veronmaksaja maksaa julkiset palvelut, joita käyttää. Veronmaksaja maksaa myös kaikki ne julkiset palvelut, joita veroja maksamattomat käyttää. Veronmaksajat maksavat siis myös ne kaikki palvelut, joita koko muusta maailmasta tulevat niitä haluavat.

No niin. Seppo Juha Pietikäinen taas rysän päältä kiinni!

Juuri, kun pääsin kieltämästä, niin tämä Seppo Juha Pietikäinen aloitti sen kielletyn virren, joka on riitasoinnussa sen kanssa, että jostain pitäisi säästääkin ja että yhteisiä verovaroja pitäisi kartuttaa välillä, näiden hänen puolueensa ajamien "uudistusten" rahoittamiseksi.

Seppo Juha on kieltänyt minulta kommentoinnin, niin täytyy toimia oman kirjoituksen kautta.

Ei hyvältä näytä

Suomella on laskentatavasta riippuen velkaa noin 116 miljardia euroa ja tänä vuonna valtion budjetista noin 10 % rahoitetaan velalla. Valtion eli veronmaksajien velka on lähes tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallishallinnon velkamäärä on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Sekin on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotitalouksien velkataso on huolestuttava, ja siitä on Suomea varoitettu.

 

Eläkerahastomme on sosialisoitu julkisyhteisön velan peittämiseksi

Tilastokeskus kertoo:

Bruttokansantuote oli viime vuonna 214 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Viime vuonna alijäämä oli yli 4 miljardia euroa, mikä oli lähes 2 miljardia edellisvuotta vähemmän. Viime vuoden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 1,9 prosenttia. __________________________________

Tilastokeskus ei kerro:

Miksi seison Sipilän hallituksen takana

Istuvalla hallituksella on ollut epäkiitollinen tehtävä paikata edellisten hallitusten aikaansaamaa budjettivajetta raapimalla kokoon säästöjä. Samoin monet tuntuvat menevän liikaa Sipilän henkilöön häntä arvostellessaan. Kaiken kaikkiaan hallitus on kuitenkin tehnyt hyvää työtä, kun se on nyt pari vuotta työskennellyt. Tässä perusteluni:

 

Velkaantumisen taittaminen on hyvä tavoite hallitukselta

Kaikki lienevät selvillä siitä, että Suomen hallituksen tavoitteena on velkaantumisen taittaminen hallituskauden loppuun mennessä. Pidän tätä hyvänä tavoitteena. Tällä hetkellähän (12/2016) valtionvelka on 102 351 680 000 euroa (lähde). Kotimainen eurovelka on hieman alle 50 % bruttokansantuotteesta (lähde).

19,996041115500

Blogin otsikko koostuu pelkistä numeroista. Kyseinen numeroyhdistelmä on ehkä tällä hetkellä tärkein maailmantaloudessa. Kyseessä on USA:n valtionvelka, joka tänä aamuna paikallisen velkakellon mukaan osoitti tuota lukemaa. Velka oli alisteinen 14,3 biljoonan dollarin lakisääteiselle velkakatolle, mutta ylitti mainitun rajan jo toukokuun 16. päivänä 2011.

Kello käy tälläkin hetkellä melko kiivaasti eteenpäin, merkkiäkään sen kääntymisestä toiseen suuntaan ei ole. Lukema ylittää aivan pian maagisen 20 biljoonan dollarin rajan.

Miten pilapiirtäjä Kari olisi piirtänyt Bernerin yhtälön?

Mitenhän edesmennyt pilapiirtäjä Kari olisi kuvannut Bernerin liikenneyhtiötä ja hänen visiotaan? Lueskellessani kirjaa Karin tuotannosta löysin yhden aika osuvan kuvan, joka on tässä mukana. Vaikka maailma muuttuu, niin historia tuntuu toistavan itseään ja menot suhteessa tuottoihin menevät edelleen poliitikoilta iloisesti sekaisin. Laskisipa pankkinikin raha-asiani Bernerin laskimella, niin muuttuisi velat saatavaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä