Kuinka Karl Marx tavataan

Kaikki blogit puheenaiheesta Puoluepolitiikka

Vihreän liikkeen psykohistoria

 

1. 

Poliittisia liikkeitä pitää tarkastella jatkumoina joiden ajamat asiasisällöt tulevat ja menevät, mutta motivoiva dynaaminen draivi pysyy suunnilleen samana ja voi jopa puhutella sukupolvia toisensa perään.

Erään poliittisen pelin kuvitteellinen läpivalaisu

Miten ja miksi vihreät onnistuivat nostamaan roimasti valtakunnallista äänimääräänsä kuntavaaleissa?

Oliko kyseessä hyvinvointi-Suomen ja sen tulevaisuuden urhokas puolustaminen hallituksen tuhon politiikalta vai suosion moraaliton kalastelu luomalla vaikutelma hallituksen syyllisyydestä isänmaan viemisestä kohti surkeutta. Seuraavassa eräs hypotettinen kuvitelma tapahtuneesta.

Kiitos perussuomalaiset

Kiitän kaikkia puolueveljiä ja -sisaria vaalityöstä, jolla oli tarkoitus. Onnittelut kaikille kuntavaaleihin osallistuneille, se tehtiin, mikä tehtiin. Äänestäjät ovat mandaattinsa antaneet ja tällä tahtotilalla mennään. Osalla äänet putosivat, osalla nousivat ja parasta antia on uusien ihmisten pääsy päätöksentekijöiksi. Olkaamme nöyriä tuloksen edessä. Nöyristelyyn ei ole kellään syytä. Maan heikosta äänestysprosentista vastuuseen pitää vaatia myös myös mediaa, joka ei ole esim. uutisoinut hallituksen onnistumisista.

Tieteen vihreät, Sivistysporvarit, Supercellsosialistit jne.

Puolueilla on leimansa ja osin varmasti syystäkin. Osin toki puhtaasti vanhoista stereotypioista.

Keskusta on maaseutulaisia, jotka eivät ymmärrä kaupungistumista tai sen hyötyjä.

Kokoomus markkinaliberaaleja talousmonstereita.

Persut... no rasisteja.

Vihreät Koijärveläisiä ydinvoimavastustajia

Vasemmisto yhden liukastumisen verran kommunismista

SDP ay-liikkeen 70-lukujarru

Ja niin edelleen.

 

Hajottaako Keskusta itsensä?

Suomen Keskustalla näyttää olevan suuria vaikeuksia päättää, kuinka suhtautua Kansalaispuolueeseen.

 

Kun Kansalaispuolue oli perustettu, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi, ettei ketään ryhdytä erottamaan, vaikka säännöt kieltävätkin kuulumisen toiseen puolueeseen. (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001112932.html)

 

Kun Kansalaispuolue oli 15.12. merkitty puoluerekisteriin, puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoi tulkitsevansa tilannetta siten, että olen eronnut Keskustan jäsenyydestä.

 

Ansaitsemme parempaa: Suomelle tieteellinen metodi käyttöön.

Nykyisen puoluepolitiikan ongelma on yksinkertainen:

Puolueet eivät tavoittele koko Suomen etua. Nykyiset puolueet selvästikin ajavat ennen kaikkea omien eturyhmiensä asiaa. Matematiikan termein: Puolueet hakevat systeemin osaoptimointia. Ja siksi Suomi ei yllä lähellekään parastaan.  Sitä parhaintaan, johon Suomi varmuudella pystyy.

Empatiakyvyttömyys kasvaa suomalaisissa

Empatia tarkoittaa jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita ja näkökulmia.

Politiikka ja kirkko meni jo

Politiikka eijjole ennää meän yhteisten asioitten hoitoa, son ison rahan edistämistä, vai onkosse?

Suomen ev-lut-kirkko eijjole rakastamista, ko son politikointia ja ihmisten arvostelemista ja tuomittemista?

Hei mistäs sitä tietää, minkä valittee, minkä pois jättää, mihin puuttuu, mihin yrittää vaikuttaa?

No ei misthään, ei sitä tiäkhään.

Puolueet eivät kuulu kuntiin

Tänään olemme taas saaneet seurata puoluegallup-draamaa. Se ja tämä tippui, toinen nousi. Perussuomalaisten kannatus laskee, mutta puheenjohtaja ei vaihdu, koskapa puheenjohtajan säätiössä ovat kaikki puoluetukirahat viideltä vuodelta. Ei siis mitään uutta.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä