*

Kuinka Karl Marx tavataan

Kaikki blogit puheenaiheesta Historia

Nuorisoyhtiön perustajien työ on kantanut hyvin hedelmää

Hyvä juhlaväki

Lämmin kiitos Kauhavan kaupungille ja Kauhava-seuralle kutsusta tulla puhumaan Kalan torpan perinteiseen juhannusjuhlaan. Hienoa on se, että näin Suomen lipun päivänä ja isänmaan 100-vuotisjuhlavuonna, saamme yhdessä kokoontua täällä suomalaisen nuorisoseuraliikkeen konkreettisella syntymäpaikalla.

Suomessa elettiin 1800-luvulla vahvaa kansallisen heräämisen aikaa. Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana kuulunut maa sai vuonna 1860 oman rahan markan ja suomen kieli sai virallisen kielen aseman vuonna 1863.

Tallinna - tuhat vuotta businessta

Kävin Tallinnan matkallani Kiltatalon museossa ja näyttelyssä, joka oli aika isänmaallis-paatoksellinen, mutta jossa esitettiin kunnioituksen täyteinen ihmettely siitä, että Eestin kansa, noin 1,5 miljonaa ihmistä, on säilynyt tuhansia vuosia Viron maalla. Viro on kehittynyt valtavasti viimeisen parikymmenen vuoden aikana, kun olen siellä lähes vuosittain käynyt. Silti maa on vielä huomattavasti Suomea köyhempi.

Mikä teki Euroopasta aikanaan muita paremman?

Nykyisen maailmanpolitikan trendiksi on muodostunut Euroopan merkityksen hidas väheneminen suurimpiin kilpailijoihin, kuten Kiina ja USA, verrattuna.  Kotisohva-asiantuntijan kyvyillä voi tällä hetkellä luoda selkeän käyrän Euroopan menestyksestä, joka alkaa 1300-luvulta ja saa ensimmäiset kolauksensa vasta ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Varsinkin taloudellinen kasvu jatkaa kuitenkin nousuaan aina 2000-luvun alkuun asti, jonka jälkeen vauhti turbonopeudella alkaa hiljentyä.

Ullakon aarteita - Oskari Tokoin kirje

Hallussani on historiallisia dokumentteja, joilla voi olla yleistäkin mielenkiintoa. Julkaisen tässä niistä yhden, Oskari Tokoin kirjeen Kalle Hämäläiselle. Tokoi oli Wikipedian mukaan maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri. Kannattaa lukea ajatuksella, maahanmuuttajan ja turvapaikanhakijan arki ei ole aina helppoa.

"O. Tokoi 224 Main str. Fitchburg Mass. U.S. 26.1.22 (= päiväys)

Kalle Hämäläinen THE Pass. Man.can.

Hyvä Toveri,

Kolikkokohu - Suomi käänsi selän historialleen

Suomen 100-vuotisjuhlarahan ympärille muodostunut kohu osoitti mainiosti sen kaksinaismoraalin ja pinnallisuuden, jolla Suomessa käsitellään omaa historiaamme, symboleja ja taiteen sisältöä. Ei tietysti ollut vaikeaa arvata, että historiallisesti kansaa voimakkaasti jakaneen sisällissodan nostaminen framille aiheuttaisi parran pärinää ja aina voidaan miettiä, olisiko kolikossa voinut olla jokin toinenkin kuva. Itsenäisen Suomen alkutaipaleen vaikeuksien symboliksi nostettu kuva oli reaktioista päätellen kuitenkin tismalleen oikea valinta.

Juhlaraha - symboli -riitti

Juhlarahan somessa tyrmänneet käyttivät mm. luonnehdintoja mauton, hirveä, kaamea, haavoja repivä, vanhat asiat saisivat olla ja halventava. Juhlarahat eivät ole olleet enää vuosiin suurta yleisöä kiinnostava juttu. Yleensä keräilijät ovat olleet, niiden kohderyhmää. Niissä on kuitenkin voimakas tunneperusta, joka laukaisee voimakkaan torjuntareaktion osassa ihmisiä. Hakematta tulee mieleen, että nyt on paljastettu joku karmiva perhesalaisuus.  Juhlamitallit kuuluvat siihen kansallsten tunnusten, symboolien ja riittien joukkoon, jotka on pyhitetty kansalliseen käyttöön.

Pakkoruotsin lähtölaskenta on alkanut

MAAMME koulutusjärjestelmä on perinteisesti menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Vuoden 1866 kansakoulu-uudistuksesta lähtien yhteinen pohjakoulutus on ollut jokaisen saatavilla säätyyn tai varallisuuteen katsomatta. Koulutusta laajennettiin tuolloin, sillä työvoiman ammattitaitovaatimukset olivat lisääntyneet teollistuvassa yhteiskunnassa.

Stalin sössi 2 ms

En ole aina seurannut taloutta, nuorempana olin kiinnostunut historiasta. Lukemisen aloitin normaaliin kaavaan, viisikot, tarzanit, mars kirjat, Esa Anttalan kaukopartio jutut, muita sotakirjoja. Vietin joka kesä muutaman viikon ukin luona ja siellä luin Kansa taisteli lehdet.

Jossakin vaiheessa alkoi kiinnostaa mistä niitä ryssiä riitti tapettavaksi ja aloin lukea rykmentti historioita, laajempia sota kuvauksia. Tietysti myös antiikin historiaa. Elikkä historia on aina kiinnostanut.

Mitä tapahtui Three Mile Islandissa?

Three Mile Islandin ydinonnettomuudesta on kulunut kohta 40 vuotta. Vuonna 2017 olevan 38. vuosipäivän muistoksi jaamme oheisen Musta Hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos -kirjassamme (Kosmos 2016) olevan onnettomuuskuvauksen, jossa kerromme lyhyesti onnettomuudet pääasialliset syyt ja sen mitä tapahtui ja millaisia suoria seurauksia sillä oli.

Mitä historia opettaisi energiakeskustelijoille?

Nykyisessä energia/ilmastonmuutoskeskustelussa on muutama vakava ongelma. Yksi niistä on se, että keskustelu on liki täysin historiatonta. Tämä sitten johtaa osaltaan siihen, että uuden, suositun energianlähteen kannattajat ja kannattamisesta hyötyvät pystyvät ylläpitämään - jonkin aikaa - hyvin vahvaa hypeä uudesta ihme-energiasta, jonka armoton kehitystrendi ratkaisee hetken kuluttua kaikki ongelmat ja tekee etanan lailla kehittyvät vaihtoehdot täysin vanhanaikaisiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä