Kuinka Karl Marx tavataan

Vihreät

Kun kuplat eivät puhkea

1.

Näinä päivinä puheenvuoropalstoilla meuhkaavat selittelijät, jotka tulkitsevat käytyjen presidentivaalien tulosnumeroita kukin omasta kannattajaperspektiivistään. Voittajien ilo on ollut pitelemätön, ja hävinneet ovat tietysti saaneet haavoilleen lievitystä, kun ovat joka tapauksessa todistaneet edustamiensa arvojen ja asioiden valtakunnallisen läpimurron -- miten muuten voitaisiin tulkita se, että yli miljoona suomalaista kaupunki-ihmistä halusi presidentikseen vihreän "sivarihomon"?

Länsimaisen järjen rapautuminen ja vihreä moniavioisuus

Vanhastaan on sanottu että nerous ja hulluus ovat lähellä toisiaan, mutta näinä päivinä yhteiskunnallisessa keskustelussa lähestyvät toisiaan sellaiset ääripäät, joiden kohtaamista ei oikein minkään järkiajattelun puitteissa voi ihan äkkiä käsittää.

Kuinka Keskusta romahti ja vihreät vajosivat

Jos persujen päivänpaistattelu loistaa nyt liikaa silmiin, vastaavasti Keskustan romahdus ja vihreiden häviö ovat ne kaksi aihetta, jotka vaalien varjopuolilta synkimmin ja jyrkimmin erottuvat. Keskustan tappiota on näillä palstoilla käsitelty todella vähän, sen sijaan vihreiden heikkoa vaalitulosta ovat hanakasti analysoineet niin vihreät itse kuin omia aika vanhingoniloisiakin tulkintojaan auliisti tarjoilevat ulkopuoliset.

Aloitetaan siis Keskustasta. Etsisin aiheen käsittelylle sopivaa palautuspistettä hieman kauempaa poliittisesta historiastamme.

Julkaise syötteitä