1.
"Rahan" olennaisin ominaisuus on, että se on aina jonkun rahaa -- mitään "yleistä" rahaa ei ole. Ei ole ei-kenenkään rahaa.
1.
Syyt ja syyllisyys ovat eri asioita aikuisten oikeasti. Juuri tämä on oikea tapa ilmaista asia -- lapsille syyt ja syyllisyys ovat yksi ja sama asia. Lapsi ei osaa eritellä syitä, ja itse asiassa syysuhteiden kausaalinen tajuaminen on sekä eurooppalaisessa ajatushistoriassa että jokaisen kasvavan yksilön kehityksessä huomattavan myöhäsyntyinen vaihe.
Stanley Kubrickin ohjaama kaikkien avaruus-sci-fi -filmien äiti, visuaalisuudessaan efektiivinen, pateettinen ja runollinen, perfektionistinen ja profeetallinen "Avaruusseikkailu 2001" esitetään YLE:n Teema-kanavalla vietettävien elokuvan juhlaviikkojen kunniaksi maanantai-iltana klo 21.
1.
Norjan ampumistapaus, kuten kaikki vastaavat ammuskelut, herätti jälleen keskustelun aseista ja aselaeista. Tämä keskustelu on sävyiltään kiihkeää ja kannanotot puolin ja toisin tavattoman korostuneita. Argumentit hajoavat hyvin laajalle alueelle ja ovat luvalla sanoen laaduttomia. "Aseet eivät tapa, ihmiset tappavat." Tai: "Jos ampuma-aseet kielletään, voihan tappaa vaikka leipäveitsellä." Uskooko joku todella, että tämäntapaisilla tokaisuilla voitaisiin ilmoittaa totuus aseiden ja ihmisen merkillisestä symbioosista?
Aluksi varoitus: kaikki mitä seuraavassa esitetään edustaa omaa ajatteluani ja näkemyksiäni, joille en odota vahvistusta yhdenkään akateemisissa kilpailuasemissaan olevan tutkijan tai tieteentekijän taholta. Kaikki mahdolliset asiavirheet, samoin kuin kaikki mahdollisesti esitetyt väärät mielipiteet jäävät täysin kirjoittajan omalle kontolle.
Pohdintojani on osaltaan aktivoinut uutisointi ns. "Koivuniemen"-lahkosta, jonka ympärille myös TV-1:n "Voimala"-ohjelma eilisiltana keskittyi.
1.
Yleiskäsitteet noituvat ymmärryksemme. Kuvittelemme, että kielemme yleiskäsitteet edustavat kehittynyttä abstraktia ajattelua, ja hyvin pitkälle vietyinä abstraktinen ajattelu esiintyy korkea-asteisessa formalismissa, kuten matematiikassa ja logiikassa. Mitä vikaa voisi olla matematiikassa ja logiikassa? Miksi ne "noituisivat ymmärryksemme" -- tämä ilmaus on muuten peräisin 1900-luvun ehkä eniten kommentoidulta tiedonfilosofilta Ludwig Wittgensteinilta.