Kuinka Karl Marx tavataan

Psykoanalyysi

Moraalihistorian alkeet


Kuten näinä päivinä jokainen voi uutisvirtaa seuraamalla todeta, elämme jonkinlaista yhteiskuntamoraalin rapautumisen ja kadon aikaa. Tapa jolla laumanjohtajamme niin talous- ja yritysmaailman kuin valtapolitiikankin huipulla valehtelevat sekä itselleen että meille muille on jokseenkin pöyristyttävä. Ehkä moraalista pitäisi puhua enemmän -- siitä huolimatta ettei kukaan meistä edes pysty kuvittelemaan millainen olisi esimerkiksi moraalifilosofiasta kiinnostunut pääministeri.

Syyt ja syyllisyys historiassa


1.

Syyt ja syyllisyys ovat eri asioita aikuisten oikeasti. Juuri tämä on oikea tapa ilmaista asia -- lapsille syyt ja syyllisyys ovat yksi ja sama asia. Lapsi ei osaa eritellä syitä, ja itse asiassa syysuhteiden kausaalinen tajuaminen on sekä eurooppalaisessa ajatushistoriassa että jokaisen kasvavan yksilön kehityksessä huomattavan myöhäsyntyinen vaihe.

Talous ja tiedonfilosofia -- puhumisen turhuus

1.

Kolmen- neljänkymmenen viime vuoden aikana maailmassa on tapahtunut rahaekspansio, rahatalouden autonomisoituminen ja muuttuminen omaksi operaatioalueekseen, jolla toimimiseen talouden parhaat älyt keskittyvät. On tapahtunut rahatalouden ja reaalitalouden irtoaminen toisistaan, eivätkä puntit tässä kahtiajaossa ole menneet tasan, vaan lopputuloksena on ollut reaalimaailman alistaminen vastaamaan rahataloudessa puhallettujen arvokuplien lunastamisesta.

Yhteisöjen psykoanalyysia

Freudilaisittain on niin että jokaisen yksilöminuuden pohjalla on yhteisö. Yksilöllinen autonomia ja "aikuistuminen" on yksilön kasvamista irti symbiooseista ja sosiaalisesta sidonnaisuudesta, ja historiallisesti ottaen yhteisöt -- yksilöiden kasvukulttuurit -- kasvavat suuntaan jossa yhä suurempi yksilöllinen autonomia mahdollistuu.

Rasismin psykoanalyysi

Rasismilla ei enää tarkoiteta yksinomaan eriväristen ihmisten syrjimistä ja halventamista, ei vain kansanryhmien kimppuun hyökkäämistä, vaan ylimalkaan jonkin ryhmän leimaamista niin, että pelkkä ryhmään kuuluminen riittää perusteeksi yksilön tuomitsemiselle. Erirotuisten ihmisten eriarvoisesta kohtelusta ollaan siis laajennettu rasismi-käsite merkitsemään yleensä kaikkea viiteryhmän perusteella tapahtuvaa kaltoinkohtelua: puhutaan uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, sukupuoli- tai ikärasismista, jne.

Liberalismisofismi ja romanikerjäläiset

Me jokainen olemme syntyneet jo olemassaolevaan maailmaan, jossa kielen käsitteet kuvaavat todellisuutta sellaisena kuin se aikalaisillemme avautuu -- kieli käsitekoneistoineen muodostaa ikään kuin pilven sukupolvien yläpuolella, ja pilvi määrää sen ajatusilmaston jossa sukupolvet elämänsä elävät.

Niin sanotusta kateusargumentista

1.

Theo Löbsack kuvaa mainiossa kirjassaan "Viimeiset vuodet" ihmisen eräänlaiseksi rotaksi. Rottahan ruokakomeroon päästyään pyörii hulluna ympäriinsä, näykkii leipää täältä ja juustoa sieltä, hyppii houkuttelevien hajujen perässä hyllyltä toiselle, kaataa maitopurkin mennessään ja ryntäilee aina seuraavan makupalan kimppuun -- mihinkään rotta ei pysähdy eikä rauhoitu, mitään rotta ei syö loppuun saakka. Jättää kaiken kesken, kiiruhtaa kokeilemaan seuraavaa ruokalajia, sitä seuraavaa, seuraavaa.

Taloususkonto liittovaltiorunnauksen takana

Kansallisvaltiot ovat eurooppalaisen uuden ajan tuotteita. Keskiajalla feodaalinen elämänmuoto oli ollut korostetun paikallista, ja tapa jolla teokraattinen maailmanjärjestys koettiin ylhäältä "annettuina" muuntui vähitellen ajatushistoriassa ominaisen transformaation kautta vastaamaan uudelle ajalle ominaista individualistista ihmiskuvaa.

Sivu 1 | 2 | 3 | »
Julkaise syötteitä