1. "Käsittämätöntä"
Pääministeri Jyrki Katainen, joka on tämän maan eniten poliittista valtaa omaava mies, otti kantaa YLE:n Radio Suomen haastattelussa sunnuntaina 15 huhtikuuta kohuun, joka oli noussut perussuomalaisen kansanedustaja James Hirvisaaren avustajan, US-blogisti Helena Erosen ehdotettua parodisen sarkastisesti kaikenlaisten eri ihmisryhmien merkitsemistä hihamerkeillä, koska vähemmistövaltuutettu oli tosissaan arvostellut poliisia sen tavasta tiedustella ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä henkilöllisyyspapereita.
1.
Perussuomalaiset saivat viime eduskuntavaaleissa historiassamme ennennäkemättömän äänivyöryn koska yhteiskunnassamme pinnan alla vallitsee tavattoman laaja ja syvä pettymys poliittisten puolupukareiden ylläpitämään hyvävelijärjestelmään. Se oli raju muistutus, jonka aito demokratia antoi meillä vallitsevalle puolueparlamentarismille. Se mitätöitiin hallitusneuvotteluissa, joissa vallitseva konsensusjärjestelmä jakoi maan hallitus-Suomeen ja perussuomalais-Suomeen.
1.
Juuri nyt yhteiskunnassamme eletään pelon ilmapiirissä. Pelko, kuten kaikki pelot aina, ei omaa selvää kohdetta, vaan jää vähän hämäräksi, epämääräiseksi. Pelko on olemuksellisesti jotain juuri sellaista -- jos näkisimme hyvin selvästi sen mitä pelkäämme, emme enää pelkäisi.
Jos haluamme ettei yhteiskunnassamme olisi pelkoa -- vallitsisi pelon mielialaa -- meidän pitäisi tehdä yhteiskunnastamme läpinäkyvä. Tähän suuntaan yhteiskuntamme ei kuitenkaan ole kehittymässä. Päinvastoin.
Maailmassa kenties eniten tv-draaman muotoja uudistanut brittinäytelmäkirjailija Dennis Potter kuoli haimasyöpään kesällä 1994, mutta ehti ennen kuolemaansa kirjoittaa loppuun käsikirjoitukset viimeiseen tv-sarjaansa, kaksiosaiseen "Karaokeen" ja "Kylmään Lasarukseen". Riipaisevassa jäähyväishaastattelussaan samana keväänä Potter esitti toivomuksen, että nämä toisiinsa kiinteästi liittyvät sarjat valmistettaisiin yhteistyössä BBC:n ja kaupallisen Channel 4:n kesken. Tämä toive toteutettiin.
1.
Joidenkin vuosien mittaan on julkisuuteen alkanut maailmalta tulla säännöllisesti uutisia tutkimuksista, joissa on kartoitettu alkoholin ns. kohtuukäytön hyviä terveysvaikutuksia. En ole juuri huomannut, että tällaisia tutkimuksia pienten päivittäisten alkoholimäärien hyvistä vaikutuksista olisi meillä kovinkaan paljon julkisuudessa esitelty. Näin siitä huolimatta, että nämä vaikutukset keskittyvät olennaisella tavalla myös juuri niihin terveystekijöihin, jotka meillä ovat kansantauteina, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, ja masennus.
Karsastan poliitikkoja, mutta tämä suhtautumiseni ei taida olla kovinkaan harvinaista. Poliitikon ammatti ei meillä nauti kansalaisten varauksetonta kannatusta. Poliitikoille itselleen se voi olla kiusallinen paikka. Poliitikon valtahan perustuu suoraan hänen nauttimaansa kannatukseen ja kansansuosioon.
Niinpä politiikassa saattaa vallita varsin kummallinen tilanne. Poliitikko kokee pahimmaksi vastustajakseen kannattajansa -- siis ne joiden suosio hänen pitäisi voittaa, jotka pitäisi keinolla millä hyvänsä houkutella ja saada äänestämään häntä.
On muutamia asioita, joita ei voi ymmärtää kuin sellainen joka on ne itse kokenut. Esimerkiksi köyhyys -- sellainen lohduton, toivoton köyhyys, jolle missään näkyvissä olevan elämän perspektiivissä ei ole odotettavissa helpotusta -- on asia, josta on turha puhua, ellei itse ole kokenut sellaista. Vain se, joka on joutunut kohtaamaan tosiasian, etteivät asiat elämässä koskaan tule olemaan hyvin, eivät edes siedettävällä tavalla, tietää mitä köyhyys merkitsee.