Kuinka Karl Marx tavataan

Liberalismi

Uskomattomia juttuja

1.

Ylimäärä mahdollistaa vaihdon, ja vaihto talouden. Talous mahdollistaa symbolisen vaihtovälineen, rahan, ja raha mahdollistaa ylimäärän, jota ei ole olemassakaan. Raha on odotusarvo, sillä on vain väljä ja viitteellinen suhde todellisuuteen. Kun taloudesta tulee rahaohjasteista, todellisuudesta tulee toissijaista.

2.

Hajahuomioita omien blogien antamista opetuksista


1.

Vastasin eilen erääseen vähän vanhempaan blogikirjoitukseen tulleeseen kommenttiin, jossa viitattiin mahdollisuuteen että homoseksuaalisuus olisi geeneissä.

Talous ja tiedonfilosofia -- puhumisen turhuus

1.

Kolmen- neljänkymmenen viime vuoden aikana maailmassa on tapahtunut rahaekspansio, rahatalouden autonomisoituminen ja muuttuminen omaksi operaatioalueekseen, jolla toimimiseen talouden parhaat älyt keskittyvät. On tapahtunut rahatalouden ja reaalitalouden irtoaminen toisistaan, eivätkä puntit tässä kahtiajaossa ole menneet tasan, vaan lopputuloksena on ollut reaalimaailman alistaminen vastaamaan rahataloudessa puhallettujen arvokuplien lunastamisesta.

Raha meidän, joka olet

Ei vain valtiontalouden, kansantalouden, maailmantalouden, vaan yleensä talouden ongelmat on kuvattu viidellä lauseella. Ne eivät ole monimutkaisia. Päinvastoin, ehkä yksinkertaisimmat mitä on. Jokainen jolla on tervettä järkeä voi ne ymmärtää.

Raha on hintalappu. Se on talouden pelikortti. Pakassa voi olla korkeintaan kaksi jokeria. Jos tilanne on päinvastainen -- pakassa vain kaksi korttia ja kaikki muut jokereita -- peli joutuu finanssikriisiin.

Liberalismisofismi ja romanikerjäläiset

Me jokainen olemme syntyneet jo olemassaolevaan maailmaan, jossa kielen käsitteet kuvaavat todellisuutta sellaisena kuin se aikalaisillemme avautuu -- kieli käsitekoneistoineen muodostaa ikään kuin pilven sukupolvien yläpuolella, ja pilvi määrää sen ajatusilmaston jossa sukupolvet elämänsä elävät.

Suomi on kuollut

Useimmat meistä kuvittelevat että totaalinen yhteiskunnallinen romahdus olisi jokin erityisen dramaattinen tapahtuma, jokin luononkatastrofin kaltainen, tulivuortenpurkausten vulkaanista voimaa purkava, maanjäristysten tapainen, raunioita jälkeen jättävä, sotien hävitystä ja hirveyksiä muistuttava, räjähdyksenomainen, kertakaikkinen kuolemaa ja tuhoa kylvävä, siis jokin maailmanloppu. Mistään sen kaltaisesta ei yhteiskunnan hajoamisessa kuitenkaan ole kyse, vaan melkeinpä jostain aivan päinvastaisesta.

Liberalismia Linkolasta Orwelliin

Pentti Linkola on nuoruuden idealismista täydelliseen elämänpettymykseen päätynyt synkkämielinen suomalainen luonnonsuojelijatosikko, joka haluaisi käynnistää maailmassa tuhon koneistot jo ennen kuin ne itsestään käynnistyvät. Hän on ihmisenä eriskummallinen ja karismaattinen hahmo, ja ihailevasti hänestä sanotaan: "Mies elää niinkuin opettaa."

"Mahdollisuuksien samanarvoisuus" on harhaa

Jokainen järkevä ihminen käsittää että "positiivinen syrjintä" on oksymoroni. Se on orwellillaista uuskieltä, jossa sota on rauhaa ja rauha on sotaa. Sen sijaan vähemmälle käsittelylle rasismikeskustelussa on jäänyt käsitekummajainen "mahdollisuuksien samanarvoisuus".

Se on outo, pohjimmiltaan todellisuutta vastaamaton mielikuva jostain ihannetilanteesta, jossa ikään kuin tarjotaan kaikille samat elämänjuoksun lähtökuopat, jonka jälkeen itsekukin on sitten oman onnensa seppä.

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä