Kuinka Karl Marx tavataan

Kulttuuriantropolgia

Connecting ideas

Pyhyyden, esimerkiksi uskonnollisten tunteiden, kokeminen ei ole ihmiselle välttämätöntä, vaan väistämätöntä. Kaikki tuntemuksemme ovat lajityypillisiä, samoin kuin kaikki älylliset oivalluksemme saavat merkityksensä vain kytkennässä yleiseen kieleen ja kulttuuriin. Kyökkipsykologit, jollaisia akateemiset oppineemme pääosin ovat, sanovat että "ihmisellä on tarve kokea pyhyyden tunteita", millä siis tarkoitetaan sitä että meidän pitäisi käsittää nämä tunteet yhtä hyväksyttävinä kuin sanotaan vaikkapa kauneuden kokeminen, rakastumisen tunne tai yleinen mielihyvän kokemus.

Moraalihistorian alkeet


Kuten näinä päivinä jokainen voi uutisvirtaa seuraamalla todeta, elämme jonkinlaista yhteiskuntamoraalin rapautumisen ja kadon aikaa. Tapa jolla laumanjohtajamme niin talous- ja yritysmaailman kuin valtapolitiikankin huipulla valehtelevat sekä itselleen että meille muille on jokseenkin pöyristyttävä. Ehkä moraalista pitäisi puhua enemmän -- siitä huolimatta ettei kukaan meistä edes pysty kuvittelemaan millainen olisi esimerkiksi moraalifilosofiasta kiinnostunut pääministeri.

Talous ja tiedonfilosofia -- puhumisen turhuus

1.

Kolmen- neljänkymmenen viime vuoden aikana maailmassa on tapahtunut rahaekspansio, rahatalouden autonomisoituminen ja muuttuminen omaksi operaatioalueekseen, jolla toimimiseen talouden parhaat älyt keskittyvät. On tapahtunut rahatalouden ja reaalitalouden irtoaminen toisistaan, eivätkä puntit tässä kahtiajaossa ole menneet tasan, vaan lopputuloksena on ollut reaalimaailman alistaminen vastaamaan rahataloudessa puhallettujen arvokuplien lunastamisesta.

Ajatelmia vallasta

1.

Valta on sosiologinen vakio. Vakio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun lauman johtaja kuolee, hänen tilalleen astuu seuraaja, eikä vallan määrä valtahierarkiassa muutu miksikään. Hierarkia on myös sosiologinen vakio. Tai ne ovat yksi ja sama asia, valta ja hierarkia.


2.

Kriittisen ajattelun oikeutuksesta

Kaikki tietävät, että totuus on jokaisen sodan ensimmäinen uhri, mutta harvempi kai on paneutunut pohtimaan, mistä kaikesta siinä on kyse. Uhri ei synny sattumalta eikä silmänräpäyksessä, vaan useimmiten kuin vaivihkaa sodan uhkan kasvaessa ja konkretisoituessa. Jos kansakunta kokee suoranaista ulkoista uhkaa, sodanuhkaa, sen sisäiset erimielisyydet häipyvät taka-alalle, ja kaikkien mielen täyttää yhteinen pelko ja huoli. Silloin käynnistyy rivien tiivistymisen prosessi, joka kaikkiin ihmisyhteisöihin on lajityypillisenä sisäänrakennettu ja ohjelmoitu.

Kysyä ja vastata

1.

Kysymykset ovat viisaampia kuin vastaukset. Kysymys, hyvin ja hyvillä käsitteillä muotoiltu, on kaiken tiedonhankinnan lähtökohta. Se ken kysyy oikein saa oikeita vastauksia. Se ken kysyy ensin on etulyöntiasemassa. Se ken jää kyselemään kartuttaa lopulta tietoaan eniten. Vastaus on aina väärä jos se tyrehdyttää kysymykset.

John Lennon vs. Pertti Salolainen

Kuvittele, ettei uskonnon taivasta olekaan olemassa. Helppo kuvitella, jos vain yrität. Ei ole helvettiä syvyyksissä, ylhäällä vain päivä paistaa. Ja kuvittele, ihmiset tekisivät töitään elääkseen päivästä päivään. Ei olisi maita, valtioita, ei syitä tappaa toisia tai kuolla jonkun puolesta. Ei olisi niin minkäänlaista uskontoa, kaikki vain eläisivät tolkullisina ja rauhassa.

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä