Kuinka Karl Marx tavataan

Historiankirjoitus

Historian ymmärtämisestä

1.

Loppiainen on lopun aikaa, juhlan loppu, lopun tunnelma. Palaamme tai pakenemme taas arkeen, työhön ja toimintaan. Elämällämme on alku, jossain jo kaukana, ja sen päälle olemme rakentaneet kaiken, onnistuen ja epäonnistuen, on ollut juhlaa ja pohjaa, ja elämämme on paljolti pakoa meitä jokaista odottavasta lopusta, kuolemasta. Elämä on kuin sarja syntymiä ja kuolemia, ja kokonaisuutena elämämme on historiallisesti ottaen suhteellisen lyhyt yhden ihmisen silmät auki vietetty hetki syntymän ja kuoleman välissä.

Kehityksen tosiasian tunnustaminen

Luettuani brittihistorioitsija Jonathan Gloverin monumentaalisen teoksen "Ihmisyys -- 1900-luvun moraalihistoria" jäin miettimään miksi monista viime vuosisadan tavatonta barbariaa ja ennätysmäisiä verilöylyjä käsittelevästä kirjasta juuri tämä teki niin erityisen vaikutuksen.

Puuttuvasta toimijasubjektista valtiosubjektiharhaan

Keskiajan eurooppalainen ihminen eli niin sanotusti depersonalisaation vallassa, eli hänen ajatusmaailmassaan toimijasubjekteja ei ollut. Hän koki maailman muodostuvan Jumalan ajatuksista, hänelle kirkko todella oli Kristuksen ruumis, ja pysähtynyt feodaalinen järjestelmä merkitsi jumalallisesti annettua elämänmuotoa. Tätä on myöhemmin nimitetty teokratiaksi, ja tämän rakenteen puitteissa paavinvalta ja maalliset ruhtinaat kävivät ajoittaisia keskinäisiä kärhämiään, molempien instassien omiessa ja omatessa mm. tuomiovaltaa.

Sankaruuden harhat

Väkivaltaa on määritelty myös yhteisöllisen kehitysasteen kautta. Tällaisen kiitettävän yrityksen tekee esimerkiksi Jonathan Glover massiivisessa teoksessaan Ihmisyys - 1900-luvun moraalihistoria.

Julkaise syötteitä