1.
Viimeisimmän, YLE:n suorittaman puoluekannatusmittauksen mielenkiintoisin prosenttilukema koski niiden kansalaisten määrää, jotka eivät enää ilmaise poliittista kantaansa. Tutkimuksessa vain 63 prosenttia vastaajista ilmoitti mitä puoluetta kannattaa. Miten tätä tulosta pitäisi tulkita?
Niin sanottu Tiitisen lista on jälleen viime päivinä noussut keskusteluun, nyt Alpo Rusin uuden kirjan ansiosta. Kirjassaan Rusi esittää varmana tietona, että Kalevi Sorsa olisi yksi listalla olevista nimistä. Aihepiiri, jossain Supon kassakaapissa visusti piiloteltu paperi, on niin kuuma, että pienikin kirjan kannen raotus hönkäisee sekunnissa tuhat höyrypäätä liikkeelle.
1.
"Mitä tapahtuu todella?" Tätä kyseli runoilija Pentti Saarikoski aikoinaan. Hän eli ideologisen kahtiajakautumisen maailmassa, jossa hänen oma ajattelunsa taisi kallistua vahvasti vasemmalle marxilaiseen suuntaan. Hänen kysymyksensä on nyt kuitenkin ajankohtainen tavalla, joka asettaa kaiken ajattelumme ja todellisuudentajumme paljon vaikeampien ongelmien kuin vain ideologisten nimilappujen jakelun tasolle.
1.
Esko Aho kommentoi kerran lamavuosina harjoitettua politiikkaa lausahduksella: "Siperia opettaa." Luullakseni hän yritti sanoa, että kun ympärillä alkaa kylmätä ja olot muuttuvat tukaliksi, täytyy olla nöyrä ja hyväksyä ne vaihtoehdot joita annetaan.
Katselin eilen tv-uutisista Jutta Urpilaisen naurettavaa yritystä olla uskottavasti "loukkaantunut". Kovin on vähiin mennyt politiikan asialinja, kun puoluepukarit syyttelevät toisiaan mahdollisimman arvovarauksellisilla termeillä, vaikka jokaikisestä vaistoaa täydellisen tekopyhyyden ja epärehellisyyden.
En minä ainakaan osaa nimetä yhtään suomalaista isänmaallista poliitikkoa. Kenen tahansa heistä suussa sana "isänmaallisuus" on lähinnä hyvä vitsi. Tai huono vitsi.
Niin päivä- kuin aikakauslehtien täyttyessä värivalokuvilla presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla liehuneista hameenhelmoista minä jään vielä miettimään miksi tällainen juhlatilaisuus antaa niin tavattoman toivottoman vaikutelman koko yhteiskuntamme nykytilasta.
Onko kyse vain siitä, että maan melkein naurettavimmat ihmiset nostetaan vuosittaisessa humpparituaalissa ikään kuin kansakunnan korkeimman kaapin päälle, vai onko kyse jostain paljon yleisemmästä, yhteiselämämme ja elämänpäämääriemme syvästä vääristymästä.