Kuinka Karl Marx tavataan

Aseharrastus

Aseiden sietämätön koukuttavuus

1.

Norjan ampumistapaus, kuten kaikki vastaavat ammuskelut, herätti jälleen keskustelun aseista ja aselaeista. Tämä keskustelu on sävyiltään kiihkeää ja kannanotot puolin ja toisin  tavattoman korostuneita. Argumentit hajoavat hyvin laajalle alueelle ja ovat luvalla sanoen laaduttomia. "Aseet eivät tapa, ihmiset tappavat." Tai: "Jos ampuma-aseet kielletään, voihan tappaa vaikka leipäveitsellä." Uskooko joku todella, että tämäntapaisilla tokaisuilla voitaisiin ilmoittaa totuus aseiden ja ihmisen merkillisestä symbioosista?

Tarvitsemme moniarvoisuutta, emme monikulttuurisuutta

Moniarvoisuus on yksilön kannalta etäisyyttä, jonka hän on saavuttanut suhteessa omaan kasvukulttuuriinsa -- etäisyyden saavuttamiseksi täytyy yksilöllistymiskehityksessä päästä pitkälle. Moniarvoisuus on käytännössä mahdollista vain maallistuneiden, ei-tunnustuksellisesti ajattelevien ihmisten kesken. Tällaisille yksilöille vain ihminen ja elämä ovat korkeimmat arvot, eikä mikään tunnustuksellinen yhteisöarvo nouse ihmiselämän ja yksilön pyhittämisen yläpuolelle.

Freud oli oikeassa

Freud oli oikeassa monessakin asiassa. Esimerkiksi kaikissa niissä asioissa, jotka nytkin pitäisi nostaa esiin, kun Norjan tapahtumista keskustellaan. Esimerkiksi siinä asiassa, että sukupuolisuus on ihmiselle tabu, josta on vaikea keskustella.

Nuorten miesten tekemissä äärimmäsissä väkivallanteoissa, olipa kyseessä sitten yksittäisen tytön raaka surmaaminen, kouluammuskelut tai muu joukkotuhonta, tekijänä on tyypillisesti yksinäinen vailla seurustelusuhteita kasvanut poikalapsi. Kohteena ovat usein muut samanikäiset nuoret, joille maalliset ilot ovat ongelmattomia.

Lopunajan kliseet

On kai jokin inhimillisen reagoinnin laki, että mitä pahemmaksi jokin kriisitilanne ryöstäytyy, sitä enemmän kuuluu "mitäs minä sanoin" -huutoja. Eurovaluutan kriisi on tyypillisesti tällainen tilanne. Jälkiviisastelu ja oman hännän nostatus on aika monen tälläkin palstalla aihetta käsitelleen blogistin puheen perussävy.

Raha mcluhanilaisena ulottuvuutena

1.

Alle kaksivuotiaan lapsenlapsen suosikkileluja on "Lauri"-niminen kilpa-auto, joka on tullut tutuksi television lastenohjelmasta. Lauri ei ole turhaan Lauri, sillä autolla on paljon inhimillisiä piirteitä. Sillä on kaksi veikeää valolamppusilmää, ja konepellillä tuulettelee virnistävä suu. Se on ferrarinpunainen vauhtiveikko, jossa ohjaajan paikalla on vauhtiraidoitettu suojakypärä, sekin osa menopelin kokonaisuutta.

Julkaise syötteitä