Kuinka Karl Marx tavataan

Antiikin kreikkalaiset

Kysyä ja vastata

1.

Kysymykset ovat viisaampia kuin vastaukset. Kysymys, hyvin ja hyvillä käsitteillä muotoiltu, on kaiken tiedonhankinnan lähtökohta. Se ken kysyy oikein saa oikeita vastauksia. Se ken kysyy ensin on etulyöntiasemassa. Se ken jää kyselemään kartuttaa lopulta tietoaan eniten. Vastaus on aina väärä jos se tyrehdyttää kysymykset.

Liberalismisofismi ja romanikerjäläiset

Me jokainen olemme syntyneet jo olemassaolevaan maailmaan, jossa kielen käsitteet kuvaavat todellisuutta sellaisena kuin se aikalaisillemme avautuu -- kieli käsitekoneistoineen muodostaa ikään kuin pilven sukupolvien yläpuolella, ja pilvi määrää sen ajatusilmaston jossa sukupolvet elämänsä elävät.

Kafkan "Oikeusjuttu"

Me itsekukin -- jokainen meistä -- olemme syntyneet jo olemassaolevaan kielimaailmaan, jossa kielen käsitteet ja käsitekoneistot eli käsitteiden tyypilliset käyttötavat muodostavat meille kuvan maailmasta ja siinä vallitsevista lainalaisuuksista. Kieli, joka käsitteellisen ajattelumme muodostaa, on itse eräänlaista sosiaalista ja historiallista muodostetta, joka ikään kuin pilven tavoin elää elämäänsä päidemme yläpuolella sukupolvesta toiseen vain hitaasti muuttuen -- ja tämä kielen pilvi määrää sen ajatusilmaston, jossa ihmiset elämänsä elävät.

Jotain nollan ja äärettömän väliltä

Koska kaikki mitä maailmassa aktuellisti tapahtuu on äärimmäisen mielenkiinnotonta ja latteaa -- kukapa ajatteleva ihminen jaksaisi olla innostunut maailman velkakuplatalouden hallitsemattomuudesta tai euron kriisistä, hallituksen soutamisista ja huopaamisista, Sauli Niinistön, Paavo Väyrysen tai Paavo Lipposen presidentinvaaliehdokkuuksista, yms -- ja kun kaikki poliittinen viihdekin on muuttunut mauttomaksi ja mahdottomaksi -- parhaana esimerkkinä YLE:n TV-1:n lauantai-illan poliittinen satiiri ja pakkoruotsalaisten masinoima itseään toistava Uutisvuoto, päätin miettiä jotain aivan muuta,

Demokratian kymmenen käskyä

1. Demokratiassa on kyse "minästä". Jokainen meistä syntyy tähän maailmaan mitään tietämättömänä, ja jokaisen tajuntaan piirtyy ensin hahmo "sinä", ja vasta myöhemmin muodostuu "minä". Tästä ihmis- ja itseidentiteetin marssijärjestyksestä suoraan seuraa, että elämme kaikki aina ikään kuin toistemme sieluissa, ja kaiken minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme, itsessämme. Ihminen on sosiaalinen laji. Demokratiassakin on pohjimmiltaan kyse niistä yleisistä säännöistä, joilla "minä" ja "me" elävät yhdessä.

Kielitaidottomuutemme koko kuva

1.

Näiden päivien näennäisdramaattiset -- tosiasiassa turruttavina toistuvat, tyhjänpäiväiset ja tympeän nuhjaiset, aivan kuten haluatte -- talousuutiset on kerrottu varsin seikkaperäisesti jo 1920-luvulla ilmestyneessä saksalaisen kulttuurihistorioitsija Oswald Spenglerin mammuttiteoksessa Länsimaiden perikato, eikä tämän nerokkaan visionäärin esittämiin synkkiin ennustusnäkyihin ole paljoakaan päiväkohtaista lisättävää.

Antiikin kreikkalaisista sisäiseen sankariin

1.

Ajatushistorian harrastamisen antamista opetuksista olennaisin, suurin, merkittävin ja myös tietyssä mielessä järkyttävin on havainto siitä, miten perustavanlaatuisesti eri tavoin eri aikakausien ihmiset ovat ajatelleet ja maailmansa kokeneet.

Vaikka ihmisellä on kautta aikojen säilyneet "ikuiset" ominaisuutensa, silti ajattelu on eri aikoina ollut tavattoman erilaista. Eikä "erilaisuus" edes ole oikea sana asiaa kuvaamaan, pitäisi mieluummin sanoa "erilaatuista".

Käsiterealismin paluu

1.

Jos kertomus ihmisen historiasta aloitettaisiin fraasilla "jo muinaiset kreikkalaiset...", sanoisin että oho, pitääkö sitä lähteä liikkeelle puolivälistä, noin keskeltä kaikkea? Näin vaikka varhaisin kreikkalainen historioitsija Herodotos taisikin sanoa, ettei maailmassa tapahtunut ennen kreikkalaisia mitään.

Ymmärryksestä ja tiedosta

1.

Jos pyytäisin sinua piirtämään paperille yksinkertaisen kuvan, tai kuvia, jotka esittäisivät "tietoa" ja "ymmärrystä", millaisen piirustuksen tekisit? Luulenpa, että olisi aika monenlaisia mahdollisuuksia. Uskoakseni valitsisin kaikista vastauksista kaksi, ensiksi sellaisen, joka esittää kahta ympyrää tai pallukkaa, joista toisessa lukee "tieto" ja toisessa "ymmärrys". Ja sitten toisen piirroksen, jossa olisi suora viiva, jonka toisessa päässä olisi "tieto", toisessa "ymmärrys".

Julkaise syötteitä