Kuinka Karl Marx tavataan

Kasvottoman kaikkivoivan rahan taloustotalitarismi

Kahtiajaon aika on ohi, kuului kokoomuspoliitiikan vaalislogan ja kasvojenkohotushokema jokin aika sitten. Pelkäänpä että he ovat oikeassa tavalla, jota he eivät itse ollenkaan tajua.  Jos he tietäisivät miten ikävästä asiasta kahtiajakojen katoamisessa on pohjimmiltaan kyse,  he eivät mainostaisi itseään sillä.

Oikeasti ei nimittäin ole kyse siitä, että koko ns. kylmän sodan ajan maailmaa yhteiskuntajärjestelmien ja talousideologioiden nimissä kahtiajakanut valtakamppailu on lauennut ja kadonnut. Tämä kahtiajako oli kaiken kaikkiaan vain pintakuohua  ajatushistorian pitkillä kantoaalloilla. 

Kylmän sodan kahtiajaon laukeaminen oli merkki paljon perustavammanlaatuisten ajatusrakenteiden hajoamisesta -- ja tämä hajoaminen koskee kaikkia eurooppalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä olevia ihmisiä. Siis niin kylmän sodan "voittajia" kuin "hävinneitä" sosialistivaltioita.

Se nimittäin, ettei sen enempää politiikan ohjelmajulistuksissa kuin käytännön maailmanjärjestystä määräävässä talousajattelussa ole mahdollista jäsentää asioita vastakohdiksi, merkitsee tietyn järjen muodon, tietyn rationaliteetin sisäistä hajoamista.

Ajatushistoriaan paneutuneet ihmiset voisivat aivan yksityiskohtaisesti kuvata millaisista ajattelupremisseistä on kyse ja mitä niille noin neljänsadan vuoden kuluessa on tapahtunut. Mutta maallikolle riittää pelkkä silmien aukaiseminen ja maailmantalouden nykytilanteen toteaminen ilman minkään ideologian silmälaseja tai painolastia.

Vallitseva kaaos on ilmeinen, asiahallinnan totaalinen puuttuminen tosiasia. Ideologioiden taistelussa voittanut "liberalistinen markkinatalous" on kohdannut oman vihollisensa -- ja se on sen omien korvien välissä. Siis sen oma kyvyttömyys määritellä omia rajojaan, tehdä sisäisiä korjausliikkeitä, tulla toimeen omien lakiensa ja käytäntöjensä kanssa.

Puhutaan "rahoitusmaailman" kriiseistä, tai paremminkin "rahakriiseistä", mutta kyse ei kuitenkaan ole mistään mikä olisi kohdistettavissa tiettyyn talousajattelun ja -toiminnan kohtaan, tiettyihin talouden rattaisiin tai aivan tiettyihin mekanismeihin. Jokin paljon yleisempi, laajemmin koko talousajattelua vaivaava sairastuminen on tapahtunut. Mikä tämä nykyisen epäjärjestyksen syynä oleva talousjärjen kriisi on?

Sanoisin, että kyseessä on "rahaan" historiallisen uuden ajan alusta asti kuuluneen, pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman historiallinen täydellistyminen.

Sen seurauksena rahatalousajattelu on autonomisoitunut, muodostanut aivan oman operaatioalueensa, irronnut reaalitaloudellisesta kytkennästä, ja lopulta luo maailmaan eräänlaisen kasvottoman kaikkivoivan rahan taloustotalitarismin, jossa kaikki ihmiset -- niin rikkaat kuin köyhät, niin kapitalistit kuin sosialistit -- muuttuvat saman talouskoneen rattaiksi.

Kasvottoman rahan taloustotalitarismissa kaikki muuttuvat samanlaisiksi rattaiksi -- eikä ole enää väliä silläkään miten iso ratas kukin on. Iso ratas ei enää ole pienen rattaan vastakohta, vaan molemmat joko pyörittävät talousmolokkia tai sitten ei. Kone on todellakin jonkinlainen kasvoton hirviö, jonka suhteen kaikki tuntevat itsensä yhtä voimattomiksi. Ei enää ole sitä järkijäsennystä, ei sitä selvää koneen ja koneenkäyttäjän vastakohtaa, joka mahdollistaisi koneen hallinnan.

Niinpä olemme "kapitalismin" ja "sosialismin" vastakkainasettelusta tulleet ulos, mutta vain todetaksemme, että syvemmällä historiallisen talosajattelun pohjavirroissa koko ajan muhinut ja vaikuttanut paljon pahempi repeämä rahatalousajattelun ja reaalitalouden välillä on rampauttanut taloushallintamme.

Rahatalouskone on astunut reaalitalouden päälle murskaten sen lopullisesti. Tästedes kaikki tapahtuu vain kasvottoman kaikkivoivan rahan ehdoilla. Ne järkijäsennykset, joilla maailmaa tähän asti on hallittu -- joihin selvien vastakohtien hahmottaminen kuuluu -- ovat maailmasta hävinneet.

Hyvää yötä kaikille tasapuolisesti ilman mitään vastakkainasetteluja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hmm.. kirjoituksessa on vielä joitain järjelle mystisiä elementtejä, vaikka se ruokkiikin intuitiivista kokonaiskuvaa jollakin vaikutelmalla.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ajattelun holismi on maaginen, mystinen elementti. Kaikessa ajattelussamme vaikuttaa taustalla magia, jonka varassa koemme yhteyksiä. Tämä magia on alkuperäinen ajattelulaatu, ei siis mikään ulkoistettavissa oleva ja attribuuttina käytettävä määre.

Siksi kaikki vakiintuneen aikalaisajattelun rajoja kolkutteleva uusi ajattelu vaikuttaa aina hämärältä, mystiseltä. Se ei jäsenny niissä puitteissa joissa ajatusten pitäisi jäsentyä.

Ja raha on maaginen, magian varaan rakennettu ajatusolio. Se on täyttä mystiikkaa, jos niin halutaan sanoa. Kaikki tavat kytkeä se reaalitodellisuuteen ovat alunalkaen erityisellä tavalla harhaisia.

Emme tietenkää pysty omaksumaan ajatusta taloudesta uskontona, koska emme oikein toistaiseksi pysty käsittelemään uskontojakaan uskontoina.

Mr. Conspiracy Intl. (nimimerkki)

Oikkonen:"Emme tietenkää pysty omaksumaan ajatusta taloudesta uskontona, koska emme oikein toistaiseksi pysty käsittelemään uskontojakaan uskontoina.

HEHHEH! :) Juuri näin!

Hmm... kukas näistä attribuuttien pakkokäytöstä ajattelun ilmaisussa kertoikaan, kun ei ole riittäviä sanoja sanojansa ja vastaanottajan molempien ymmärrettäväksi?

************
Olen lukihäiriöinen, ja kun katsoin tuossa esittelyäsi niin siinä luki ensilukemalla: "Nolaan itseni lähinnä ajatushistorian...."

Ajattelin, että mitä ihmettä muka nolaisi? Erittäin hyviä kommentteja jotka laittaa lukijan muuhunkin kuin pelkästään papukaijojen kakofonian kommentointiin... Noh. luin sitten uudestaan, että itsensä noteerauksestahan siinä oli kyse:)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kaikki tavat kytkeä raha reaalitaloudelliseen yhteyteen ovat erityisellä tavalla harhaisia.

Tuo toi mieleeni jotain, ja sitten muistin mitä. Cormac McCarthyn kirjassa "Menetetty maa", josta Coenin veljekset tekivät kirjalle hyvin uskollisen ja Oscareita voittaneen elokuvaversion, kasvotonta rahaa henkilöivä ja symboloiva ilmeetön kivikasvo Chigurh filosofoi rahan olemuksesta repliikeissään hieman enemmän ja osoittelevammin kuin mitä elokuvassa on otettu mukaan.

Heti kirjan alkupuolella Chigurh tylysti heittää vanhan huoltoasemanpitäjän kohtalosta lanttia, ja tietämättä edes mistä on kyse -- hänen hengestään -- huoltoasemamies sattuu kruunasta ja klaavasta valitsemaan oikein. Hän säästää henkensä.

Keskustelua käy lähinnä Chigurh. Hän kysyy tietääkö huoltomies miten vanha kädessä oleva kolikko on. Se on vuodelta -58, Chigurh vastaa itse. Se on kulkenut pitkän tien tähän paikkaan. Sellaista raha on.

Ja sitten kasvoton tyly tappajatyyppi kolikko näpäissään sanoo sanasta sanaan näin:

"Ne kulkevat kädestä käteen. Kukaan ei kiinnitä niihin huomiota. Ja sitten yhtenä päivänä tulee tilinteon hetki. Eikä sen jälkeen enää mikään ole niin kuin ennen. Sehän on vain raha, te sanotte. Esimerkiksi. Ei yhdessä kolikossa mitään ihmeellistä ole. Mitä se voisi ratkaista? Varmaan tajuatte ongelman? Että erotetaan toisistaan tapahtuma ja esine. Ikään kuin jonkin historiallisen hetken osat voitaisiin vaihtaa jonkin toisen hetken osien kanssa. Miten sellainen voisi käydä päinsä?"

Läpi kirjan -- ja elokuvan -- Chigurh tappaa tielleen tulevia ihmisiä täysin ilmeettömänä, tylysti teurastaen, tunteettomasti. Juuri niin kasvoton kaikkivoipa raha tekee keskuudessamme. Se kulkee kädestä käteen, historiallisesta hetkestä toiseen. Hetkessä ratkeaa elämä ja kuolema, ja raha jatkaa matkaansa.

Raha on kasvotonta ja saa kasvot vain säästäessään jonkun tai kylväessään kuolemaa. Tässä teoksessa etupäässä kylväessään kuolemaa.

Chigurh ei rakenna rahasta teoriaa. Hän on raha. Kolikon vuosiluku tai kruuna- tai klaavapuoli on kaikki tieto mitä tarvitaan.

Pitäisi ehkä joskus kirjoittaa "Menetystä maasta" pitempäänkin. Se on todella vaikuttava kirjallinen, myös elokuvataiteellinen, mestariteos. Hyvin pelkistetty kasvottoman rahan kuvaus. Tapahtumiin, aikaan ja henkilöhahmoihin hyvin suhteutettu, välittäen varsinaisen sanomansa maagisella myyttisellä syvätasolla.

Puutar (nimimerkki)

Rahan voi demonisoida, mutta se on kuitenkin vain ihmisen käyttämä väline. Ei kirveskään ole paha eikä hyvä sellaisenaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Puutar

Rahan tekee demoniseksi nimenomaan siihen liittyvä kaikkivoipaisuuskuvitelma, eli se että rahassa keinot ja päämäärät yhtyvät. Raha ei ole väline, vaan pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman nykyinen muoto.

Uskonnoille on ominaista tapa jolla ne legitimoivat itse itsensä. Niitä ei voi pyhittää niiden ulkopuolelta käsin, ne luovat itse oman laillisuutensa. Myös taloususkonto on tällainen tunnustuksellisen ajattelun muoto. Talous ei ole väline, vaan erityinen ajattelulaatu tai ajatusmuoto.

Mr. Conspiracy Intl. (nimimerkki)

Ihmisen onnellisuudella ja uskonnolla ei taida juuri olla korrelaatiota. Erittäin hartaat ääriuskovaiset ovat ilottomia.

Sama lienee pätevän myös erittäin hartaiden taloususkovaisten suhteen. Tai sitten iloitsevat salassa.

Kohtuus kaikessa.

Puutar (nimimerkki)

Vastakkainasettelu on yksinkertaistamista ja silloin kaikki voi tuntua helpommalta. Samoin mennyt jäsentyy paremmin kuin käsillä oleva tuntematon.
Mahtavatko talouskomissaari O.R. ja valtiovarainministeri J.K. kokea juuri nyt olevansa keskellä hallitsematonta kaaosta? Jos kokevat, eivät tietenkään kerro eivätkä osoita. Myöhemmin sitten asiasta kirjoitetaan kirjoja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Vastakkainasettelu juontuu myös kartesiolaisista dualismeista, ja ne ovat oikeastaan kaiken uudella ajalla rakentuneen rationaalisuutemme paradigmaattisia perustekijöitä.

Kartesiolaisen järjen täydellistymisestähän liberalistisen talousajattelun hajoamisessa on pohjimmiltaan kyse. Jo liberalismin lähtökohta-asetukset olivat huonot, ja siksi se tulee tiensä päähän ennen varsinaisia erityistieteitä.

Marxilainen antiteesi liberalismille pohjautui periaatteessa aivan samalle lähtökohtaiselle käsitteenmuodostukselle. N-liiton järjestelmä romahti kun numerotalous -- suunnitelmatalous -- ei enää vastannut reaalitodellisuutta. Juuri samalla tavalla on nyt käymässä liberalismin läntisessä valtahaarassa.

Rahatalous -- numerot -- menevät menojaan, eikä yhteyttä reaalitalouteen enää saada hallintaan.

Sampo Syreeni (nimimerkki)

Mainitsit termin "reaalitalous". Tartumpa siihen kovana markkinaliberaalina, koska siitä olen täysin samaa mieltä, ja samalla lähes kaikki muu mitä kirjoitat tuntuu poliittiselta, ei-taloudelliselta hötöltä.

Se ns. paha uusliberalismi koostuu kahdesta osasta. Ensinkin iankaikkisen vanhasta ja melko kovasta talousajattelusta, jossa yksilö tekee oman onnensa täysin, yksilön omaa polkua kunnioitetaan niin hyvässä kuin pahassa, jossa pääsääntöinen yhteiskuntaa ohjaava tekijä on yksilöllinen onnen/voiton tavoittelu sekä meritokratia niissä asioissa joissa yhteiskunnallista arvotusta ylipäänsä tarvitaan. Sellainen, joka johtaa markkinoiden kautta yhteiseen hyvään myös, ja jossa odotuksena on, että halutessaan yksilö voi omin voiminsa, kenenkään estämättä, myös nousta niin korkealle kuin talous kulloinkin ylipäänsä sallii, ajan kanssa.

Tietysti kovana vastapuolena on se, että jos et tee ja suoriinnu, viime kädessä voit kuolla jopa nälkään, ja se on ihan oikein sinulle kun et maksanut laskujasi. Mielestäni tuo on aivan oikein: kunkin tulee saada valita elääkö vai kuoleeko, ja se että valitsee tuottamattomuuden millä tahansa keinolla on valinta heikosta hyvinvoinnista myös. Ihan oma, sekin, eikä kenenkään muun vastuulla.

Mutta nykyään tuohon "uusliberalismiin" liitetään myös kaikenlaisia byrokraattisia ja konservatiivisia elementtejä, joista en pidä yhtään enemmän kuin sinäkään, suurimmassa osassa postiasi. Hyvänä esimerkkinä voisi toimia "raha", kuten monet sen ymmärtävät. Kovalle markkinaliberaalille se ei todellakaan ole itseisarvo, vaan lähinnä kirjanpitoväline, reaalisen hyvinvoinnin ja inhimillisen onnen ollessa täysin erillisiä asioita. Siinä missä sinä ehkä ajattelet, että raha pitäisi unohtaa kun se ei seuraa tällaisia todellisempia suureita, kunnon "uusliberaali" taas ajattelee että lainsäädäntöä tulisi vähitellen muuttaa niin että rahalliset suureet seuraavat paremmin inhimillistä hyvinvointia. Onhan kuitenkin niin, että talous ja raha itsejärjestyvät ja optimoivat hommiaan *erittäinkin* hyvin, eli jos nuo kytkeytyisivät selvemmin hyvinvointiin, se hyvinvointi optimoituisi ja parantuisi samalla.

Viimein, väität että sosialismin ja kapitalismin vastakkainasettelusta "on tultu ulos". Tässä paskannuivat, suoraan sanoen. Kylmän sodan keinotekoiset vastakkainasettelut päin vastoin nuotittavat jokaista tällaista keskustelua meillä joka päivä, nytkin, ja niin monet muutkin, uudemmat tekijät. Kuten postistasikin näkyy.

Me todelliset raha- ja markkinatalouden puolestapuhujat emme ole *koskaan* kannattaneet juuri *mitään* niistä ikävimmistä jutuista joista puhut. Kaikenlainen kytky ns. "koviin arvoihin", l. paternalismiin, on nykyään lähinnä sellaisen lukijan omaa keksintöä joka samastaa markkina-arvot sitä kannattavan oikeiston muihinkin arvoihin. Tarkoitan, ne "pahimmatkin uusliberaalit taloususkovaiset" kannattavat jopa Nobel-tasolla huumeiden laillistamista, piraattisyitä, jopa moniavioisuutta, avoimesti. Markkina-arvoteoriassa jopa sitä aikaisimpien feministien ajatusta, että avioliitto on prostituutiota (vrt. Wollstonecraft), jota sellaisena ei ehkä ole kannattavaa valita, vaikka valinta onkin aina oma.

Meillä vain kummasti kuvitellaan että kypäräpappikokoomus on se ainoa taho joka tietää jotain taloudesta. Hyi sinuakin sitten aiheessa, kun muuten tunnut olevan perillä asioista.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"Iankaikkisen vanhan" markkinatalouden puolustelun on mielestäni parhaiten esittänyt nobelisti Friedrich Hayek, joka kuvaa markkinatalouden eräänlaisena "hajautetun järjen systeeminä".

Yhtäältä Hayek muistuttaa siitä että yritykset koota talous opilliseksi systeemiksi ovat harhaisia, toisaalta hän omalla käsitteellistyksellään tekee saman.

Suomennetussa teoksessa "Kohtalokas ylimieli" esitetyt antropologiset ja ajatushistorialliset puitteistukset ovat mielenkiintoisia mutta mielestäni aika paikkansapitämättömiä. Filosofiassakin hän on pahasti eksyksissä.

Mitä tulee pyrkimykseen nähdä raha jonkinlaisessa "tunnustuksettomassa" valossa, se on mielenkiintoinen sikäli kun siinä on kyse yrityksestä vapautua rahan kaikkivoipaisuuteen kuuluvista "rasituksista".

En tiedä enkä osaa kuvitella miten sellainen onnistuu. Luulen, että eletään jonkinlaisessa "rahan sietämättömässä keveydessä"-

Kypäräpääpappikokoomuslaisen variksenpelätin tunnistan ja tunnustan. Hänet tapaa vielä liian usein. Varsinaisesti talouskritiikkini lähtee kuitenkin ajatushistorialliselta pohjalta ja on enemmän tiedonfilosofisesti kuin talous- tai yleispoliittisesti painottunutta.

Kiitokset kirjoituksestasi, virkistävää.

Sampo Syreeni (nimimerkki)

Friedrich August von Hayek, siis sitten... Hayek on tunnettu siitä, että on jatkanut itävaltalaisen taloustieteen perinnettä uuteen suuntaan, eli siihen mitä nykyään kutsuttaisiin vaihtelevasti tietotaloustieteeksi, tietyksi osaksi ekonofysiikkaa, tai jotain vastaavaa. Hän oli se joka puhui ensimmäisenä markkinoista tietoa jakavana ja siirtävänä tekijänä. Ilman häntä tuskin vielä olisi tänä päivänä niin hehkeää informaatiotaloustieteen kirjallisuutta kun nyt on.

Kyllä, itävaltalaiset aloittivat osaltaan rationalistisen suuntauksen nykytaloustieteessä. Kyllä, von Hayek, ja varsinkin ennen sitä Mises ja von Böhm-Bawerk, sekä sen jälkeen vaikkapa Schumpeter olivat nykyisestä suomalaisesta näkökulmasta kunnon äärirationaalisia sikoja, joita voi vihata, ja jotka tekee mieli jättää huomiotta joka kerta kun niitä tai niiden seuraamuksia lukee.

Vaan kun järkevä ihminen ei oikein *voi* jättää tällaista huomiotta, kun se johdonmukaisesti tuntuu olevan totta, jopa satoja vuosia kerrallaan. Tieteen eettiset säännöt tuntuvat kerta toisensa jälkeen johtavan kokeisiin jotka varmentavat tämän. Se nyt vain tuntuu menevän näin...

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Mises? Bloggaaja Suvituulen jumala

No Government Is Liberal By Nature - Ludvig von Mises

Tämähän on paradoksi.

Muutenkin tuntuu että talouskeskustelu on täyttä potaskaa. Ja sitähän se on. En ole itse niin viisas. Saati että otan eturyhmiltä rahaa ja viisastelen heidän piikkiin,

saati että olisin niin järjettömän mielisairas, että kuvittelisin olevani 1% yläluokkaa, joka tuntuu olevan kaikkien keskiverto nenästä vedättävien tallaajien unelma johon he eivät tule koskaan pääsemään, mutta tuhlaa siihen rahansa ja energian sen prosentin hyväksi.

Ehkä suvituuli tajuaa väitteen myös, tai sitten minulla on vaan väärä realismi, joka ei olisi yhtään kummallista. Olihan taiteellinen neuvostorealismi, niin miksi ei olisi euvostorealismia?

N

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Suhtautumisessa talousteoriaan yleensä pitäisi kuitenkin muistaa, että ihmisen käyttätytyminen voidaan kuvata etologialla, biologialla, sosiologialla ja psykologialla, ja se on myös historia- ja kulttuurisidonnaista, eikä mitään "puhtaasti taloudellista" käyttäytymistä ole.

Kuten Gordon Rattray Taylor osuvasti totesi, kaikki taloustieteen klassikot erehtyvät kuvatessan jonkinlaisia talousalkioita. Puhtaasti taloudellista toimintaa ei ole.

Talousajattelun tunnustuksellinen ominaislaatu on juuri sitä että kuvitellaan taloustoiminta jonkinlaisena perimmäisenä fundamenttina. Niin ei ole, koska talousajattelu on aina osa aikalaisajattelua ja -rationalitettia, ja se taas on eurooppalaisenkin ihmisen kohdalla vaihdellut perimmäisiä paradigmojaan myöten aikojen varrella tavattomasti.

Liberalismille ominainen fundamentaalisuus näkyy kauhistuttavana sen sosialistisessa peilikuvassa.

Hayek on sivistyneempi kuin, sanotaan nyt vaikka Milton Friedman. Hayekin voi lukea älyllisesti virittyneenä, Friedmania lukiessa huomaa psykoanalysoivansa kirjoittajaa.

Jos jokin liberalismissa on ikuista, se on sen tapa puhutella oidipaalisia tuntoja. Liberalistin kokema vapaudennälkä on tyypillisesti negatiivista vapautta. Jokin sidonnaisuus on rasite, pyritään irti holhoamisesta ja normirajoituksista.

Puutar (nimimerkki)

"Jos jokin liberalismissa on ikuista, se on sen tapa puhutella oidipaalisia tuntoja. Liberalistin kokema vapaudennälkä on tyypillisesti negatiivista vapautta. Jokin sidonnaisuus on rasite, pyritään irti holhoamisesta ja normirajoituksista."

Tähän taitaa olla vapaudennälkä (ja siihen liittyneet aggressiot) kautta aikojen eniten perustuneet, kuinkas muutenkaan. Vähemmän mihinkään positiiviseen vapauteen.

Puutar (nimimerkki)

Tässäpä siitä oli tarinaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Positiivinen_ja_negat....
Ajatellen buddhalaisuutta, negatiivinen vaikuttaa siinä oleellisemmalta, tai ainakin kehityksen alkuvaiheessa.

Puutar (nimimerkki)

Raha ohjautuu sinne mistä saa optimaalisen tuoton, samoin kuin vesi virtaa alaspäin. Vesi on painovoiman lakien alainen, joten painovoiman ymmärtäessään ihminen pystyy ohjailemaan vettä.

Rahaa voi siinä mielessä verrata luonnonvoimaan, kuten veteen, ettei sillä ole omia oikkuja. Sen sijaan politiikka on ihmisten tahtomisista kiinni ja arvaamattomampaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Luulen kuitenkin, että jokainen euro joka politiikan kautta ohjataan esim. sosiaalisen tasauksen kautta takaisin rahan reaalikiertoihin, on terveempi kuin yksikään euro, joka reaalitalouden katon läpi vuotaa rahatalouden taivaaseen, so. sijoutus- eli keinottelu- eli laina- eli velkarahan täysin sisäsiittoiseen ja omien imaginaarilakiensa määräämään luonnottomaan kuplaelämään.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Puutar on idiootti,

Vesi virtaa alaspäin, lämpö nousee ylöspäin.

Rupea nyt vielä enemmän viisastelemaan hyvin yksinkertaisissa asiossa. tämä totuus on opettu peruskoulussa, mutta Hankenissa ja muissa nalle-akademioissa siitä ei kerrota.

Jussi Vaarala

Gorbatshov - maailmanhistorian suurvaikuttaja ehkä ymmärtämättään - antoi markkinataloudelle suvereenin vallan näyttää mihin se pystyy - ja niin palasi kaikki sosialismiin ja kommunismiin projisoidut omat viat takaisin kotiinsa kapitalismiin ja markkinatalouteen.

Että semmoinen historian pitkän kaaren bumerangi pamahti läntisen talouden omaan otsaan että kolahti.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tämä näyttäisi pitävän paikkansa.

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Rahavalta on ollut anonyymiä ja edustajiemme ulottumattomissa jo pitkän aikaa. Pitää tehdä uhrauksia, kumartaa oikeaan suuntaan sopivasti, tarjoilla otollinen maaperä ja suojella herkkiä hermoja säikähdyksiltä. Kaikki on pakko tehdä tai hukka perii, mielellään vielä päättää kiireellä viikonloppuna, ennen kuin maanantaina tulee maailmanloppu.

Jussi Vaarala

" päättää kiireellä viikonloppuna, ennen kuin maanantaina tulee maailmanloppu. "

:DDDDDD

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Poliittista puhetapaa ylimalkaan rasittaa kaikenlainen kiertoilmaisujen ja passiivisen verbimuodon käyttö, mikä tekee poliitikkojen puheista täsmentymätöntä yleismässytystä. Yksi pöhöinen versio tästä tyylilajista ovat sanomalehtien pääkirjoitukset, joita ilmeisesti jokin jumalallinen vain passiiviverbeja ja giganttisia yleiskäsitteitä ymmärtävä Olento laatii.

"Markkinat", "markkinavoimat" -- ne kai ovat eniten käytetyt kiertoilmaukset henkilöille tai ryhmille, joiden yksilöiminen toisi pahantahtoisen toimijat näyttämölle. "Raha" itsessään on kasvotonta, vaikka oikeastaan kaikki mikä määrää rahan likkeitä on ihmisen tahtoa, joko hyvää tai pahaa tahtoa.

Luulen, että useimmiten pahaa. Emn usko että kukaan ihminen tarvitsee mitään systemaattisia kiertoilmaisupuhemuotoja, jos haluaa tehdä toisille ihmisille hyväää. Sensijaan pahan tekeminen tarvitsee aina jonkin ihmistä suuremman perustelun, oikeutuksen joltain ihmistä suuremmalta taholta. Sellaiseen tarkoitukseen taloususkonnon evankeliumitkin ovat kehittyneet.

Jussi Vaarala

Hienostipa sanoit pahan kiertoilmaisuista

Puutar (nimimerkki)

"...Yksi pöhöinen versio tästä tyylilajista ovat sanomalehtien pääkirjoitukset..."
Lähetin pari vuotta sitten Hesarin toimitukseen huonoa suomen kieltä koskevan valituksen, ja kuinka ollakaan, pian oli HS:n pääkirjoituksessa juttua kuinka he pyrkivät hyvään kieleen. En sentään usko että ihan oman kirjeeni vuoksi :)

Tässä yksi linkki lehtien yrittämiseen:
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/...

spärrä (nimimerkki)

Rahalla on aina ollut valtaa mutta myös valtijansa,jos valtija on ollut osaava.
Hitler painatti keskitysleirivangeilla vääriä punnan seteleitä tarkoituksena kaataa Englannin talous.Vangitut olivat alansa huippuja jotka Hitler otti saksalaisella järjestelmällisyydellä "suojiinsa" toteuttamaan hanketta,mitä ei lopulta toteutettu vaikka miljoonia ehdittiin painaa.
Vasta 50 vuotta myöhemmin keinottelijana tunnettu G.Soros sai ajettua rajulla shorttauksella Englannin punnan hetkelliseen kriisiin joka toi Sorokselle jättimäisen tuoton.
Nyt ei ole enään mahdollisuuksia yksittäisellä rahanväärentäjällä eikä juuri keinottelijoillakaan,rahaa painattavat nyt rahan laillistetut "väärentäjät" FED ja sen liittolaiset tilauksesta.

K Veikko

"asiahallinnan totaalinen puuttuminen tosiasia"

Jos asiat hallitaan, edellyttää se hallitsijan olemassa oloa. Nykytilanne on kuitenkin se, että kaikkivoivan kuninkaan hallintoa ei ole vaan jokainen yrittää omalla painoarvollaan hallita taloutta.

Onko tämä demokratia taloudessa sitten hyvä vaiko huono? Olisiko parempi, jos yksi yhteinen hallitsija sanelisi pelin säännöt ja käytännön. - Yhteisen hallitsijan vaatijat yleensä suostuvat alamaiseksi vain, jos heidän oma hallitsijansa / Jumalansa määrätään valtaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Hallinta ei ole hallintovaltaa. Uudella ajalla kehittyneet järjen muodot, eriytyistieteet, ovat mahdollistaneet todellisuuden- tai luonnonhallinnan. Niiden ansiota on tekniikka ja teollinen hyvinvointi -- jotka tosin ovat kaksiteräisiä miekkoja, mutta se on toinen juttu.

Siitä huolimatta että liberalistinen talousajatteu pyrki apinoimaan erityistieteitä ja niille ominaisia suure- ja mittajärjestelmiä, se ei ole mahdollistanut todellisuudenhallintaa. Talousajattelussa numeerisuus luo näennäiseksaktiuden illuusion, ja niin "välineen" eli matematiikan järki siirtyy "kohteen" eli talousmaailman järjeksi.

Kasvottoman kaikkivoivan rahan luoma totalitaristinen koneisto depersonalisoi kaikki toimijat, joten demokratiasta puhuminen on tässä yhteydessä väärin. Demokratia yhteiskunta- ja hallitusmuotona voi perustua vain yksilöllisesti pitkälle eriytyneiden ihmisten varaan.

Uudella ajalla syntynyt eurooppalainen demokratiamme ei kuitenkaan ole puhtaasti hallitusmuoto, vaan osa omaa aikalaisajatteluamme, Demokratia alkoi laittomana kapinaliikkeenä sääty-yhteiskunnassa vallinneita erioikeuksia vastaan, eikä ole olemassa aitoa demokratiaa ilman taloudellisen tasa-arvoisuuden arvosisältöä.

K Veikko

Ei rahaa voi tieteellisesti mitata tai määrittää taikka käyttää tieteellisenä mittayksikkönä. Se on ihmisten välisen sosiaalisen kommunikoinnin muoto.

    Rahaa ei esiinny luonnossa.

Laita miljardi ihmistä kommunikoimaan keskenään ja yritä sitten laatia teoria, joka määrittelee tuon kommunikaation saatikka sitten hallitsee sitä.

Ihminen voi elää vain tiukan hierarkkisessa sosiaalisessa yhteisössä. Kun sosiaalinen nokituspeli on viety rahalla pelaamiseen on se antanut tilaa muille tavoille kommunikoida ja pitää yllä ihmisten välistä hierarkiaa.

    Tuon "ylimääräisen" tilan on nykymaailmassa vallannut demokratia.

Ilman rahaa ei ole demokratiaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Metrejä, kiloja tai kuutioita ei myöskään esiinny luonnossa. Ne ovat vain heijastusta ihmisen ajattelusta. Luonnossa ei ole edes "alkuja" tai "loppuja", eikä muitakaan käsitteitä, joita käytämme käsitesaksina leikataksemme todellisuuden katkeamattomasta tapahtumavirrasta irti "ilmiön" tutkittavaksemme ja sen lainalaisuudet selvittääksemme.

Huolimatta fenomenologisista rajoituksistamme olemme eurooppalaisen uuden ajan ajattelun pohjalta syntyneiden ja kehittyneiden luonnontieteiden avulla saaneet todellisuudenhallintaa, joka on muutamassa vuosisadassa muuttanut elinolojamme tuhansia kertoja enemmän kuin mitä tuhatkertaisten aikajaksojen kuluessa lajihistoriassamme on tapahtunut.

Vain talousajattelumme on tavattoman harhaista ja noituu ymmärryksemme. Liberalistisessa perinteessä kertaituvat sen onnettomat lähtökohtavirheet, ja niin kaikki "taloudelliset realiteettimme" ovat muuttuneet todellisuutta vääristeleviksi ja asiahallinnan kadottaneiksi näennäisjärjeksi.

Demokratiamme on myös samojen eurooppalaisen uuden ajan kartesiolaisten paradigmojen varaan kasvanutta ajattelua kuin ovat luonnontieteetkin. Demokratia tarvitsee toteutuakseen pitkälle yksilöllisesti eriytyneitä ihmisiä, ja siinä mielessä kasvottoman kaikkivoivan rahan luoma taloustotalitarismi on demokratian täydellinen vastavoima.

Vieras (nimimerkki)

Uskonto, niin. Uskontokin syntyy ja kuolee.

Tämä uskonnoksi agressiivinen, kuolemaa ja tuhoa palvova rahausko kaatuu suhteellisen nopeasti juuri siihen, että se tuhoaa fyysistä maailmaa niin nopeasti. Mikään aate tai uskonto ei loppujen lopuksi ole riippumaton fyysisestä "todellisuudesta". Rahauskonnon kaatumisen prosessi on jo käynnissä. Palstan kirjoitus on yksi osoitus siitä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Keskiajalla elettiin pyöreästi tuhat vuotta, toistan: tuhat vuotta siinä epäröimättömässä käsityksessä, että Jumala on asettanut kaiken omille paikoilleen ja että maailma ympärillä muodostui "Jumalan tahdosta".

Samoin me taloususkonnon ajan ihmiset koemme totuutena, että maailma ympärillämme muodostuu "taloudellisista realiteeteista".

Mikään taloususkonnon sisäinen järki ei sinänsä estä mielettömyyden jatkumista. Jos jokin estää, se on eurooppalaisen uuden ajan dynaamisen draivin vähittäinen uupuminen ja sortuminen rationaalisen ajattelumme sisäiseen hajoamiseen.

Vee (nimimerkki)

"Demokratia tarvitsee toteutuakseen pitkälle yksilöllisesti eriytyneitä ihmisiä, ja siinä mielessä kasvottoman kaikkivoivan rahan luoma taloustotalitarismi on demokratian täydellinen vastavoima."

Eikö demokratiaan tarvita ihmisiä myös siinä mielessä, että demokratia on jotain, jonka suuntaisesti toimiminen vaatii ajattelevan / vastuullisen / eettisen toimijan?

Eikö vastavoima ole nähtävissä yksinkertaisemmin myös niin, että kasvoton koneisto ei toimi demokratian tai muun ulkoisen aatteen mukaisesti, vaan oman "peliteoreettisen" logiikkansa mukaan?

Rahalla voi olla tässä jokin rooli, mutta itse näen ihmisistä eriytyneen, massiivisen intressin tallovan yksilöihmisten aatteet (ja ihmisten välisessä keskustelussa vilahtelevat, enemmän tai vähemmän legitiimit "yhteisten asioiden hoitotavat"), olivat ne sitten demokratiaa tai muuta.

Niin kauan kuin / siitä lähtien kuin suuren mittakaavan organisaatiot eivät ole minkään yksittäisen poliittisen järjestelmän alaisuudessa vaan nyt jo suoraan ohjaavat niitä, eikö keskustelu demokratiasta, finanssipolitiikasta jne ole samantekevää kuin lihapullien järjestely riveihin tai jonoihin lautasella?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset