Kuinka Karl Marx tavataan

Ajatushistoriaa: talousajattelu magian muotona

Historian varrella ihmiset ovat eri aikoina ajatelleet huomattavan eri tavoin. On puhuttava ajattelulaaduista, aikakausi- ja aikalaisrationaalisuudesta. Ajattelun aivan perimmäiset "paradigmaattiset" premissit ovat olleet erilaatuisia. Oma "järkemme" on kartesiolaista, eurooppalaisen uuden ajan rationaalisuutta.

Puuttumatta tässä sen enempää kartesiolaisen objektivaation, dynaamisen kausaliteetin, induktiivisen päättelyn, empiirisen metodin, korrespondenttisen totuudellisuuden ja ns. positivistisen tiedon- ja tieteenfilosofian ongelmiin, totean vain, että kaikista eurooppalaisella uudella ajalla syntyneistä ja kehittyneistä rationaalisuuden muodoista talousajattelu jäi jo lähtökohdissaan aivan eri sarjaan kuin luonnon- tai ihmistieteet.

Talousajattelu on eräänlainen käenpoikanen uudella ajalla kehittyneiden tieteiden joukossa. Sen perusparadigma jäi ptolemaiolaiselle kannalle, eli talousajattelussa realiteetit asetetaan talousmaailman keskipisteestä, taloudellisesta toimijasta käsin. Tämä seikka yksin tekee luonnontieteille ominaisen objektivaation ja kaiken luonnontieteitä vastaavan teoriarakentelun mahdottomaksi.

Jokaisen talouskoordinaatiston nollapiste merkitsee jonkin edun sisäistämistä. Toimijan dynamiikka määrää mikä on plussaa mikä miinusta, mikä syytä mikä seurausta.

Kehittyviä luonnontieteitä ja niille ominaisia suure- ja mittajärjestelmiä apinoiden talousajattelu kuvitteli "rahan" jonkinlaiseksi "yleisen arvon" mittayksiköksi. Käsitys jonka mukaan jokin "yleinen arvo" olisi irrotettavissa reaalimaailmasta, mitattavissa, ikuistettavissa, säilytettävissä ja siirrettävissä "rahan" muodossa on vain reaalitodellisuuden karikatyyri. Rahassa jäikin elämään vain pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma.

Toinen mammuttimainen lähtökohtavirhe oli kuvitella taloudellinen toimija "vapaaksi". Tämä juontui suoraan valistusajan yli-ihanteellisesta ja yliromanttisesta ihmiskuvasta.

Talous on historiallisessa mielessä nykyajan uskontoa, valtamagiaa, taloususkonto. Kuten keskiajan ihmiset kokivat todellisena että maailma heidän ympärillään muodostui "Jumalan tahdosta", samoin nykyiset ihmiset kokevat totena että maailma heidän ympärillään muodostuu "taloudellisista realiteeteista". Moderni iankaikkisuus on uskoa aineellisen tarpeentyydytyksen loputtomaan lisääntymiseen.

Uskonnoille on ominaista että ne legitimoivat itse itsensä. Ulkopuolinen kritiikki ei niihin helposti pure. Ne asettavat arvonsa, keinonsa ja päämääränsä itse, oman ajattelunsa piirissä.

Jos taloustiede mahdollistaisi talousmaailman hallinnan kuten luonnontieteet mahdollistavat todellisen maailman hallinnan, emme eläisi maailmanmittakaavassa toteutuvissa kaoottisissa kriiseissä. Poliitikkojen tarvitsisi vain pyytää talostieteilijöiltä keinot haluttuun päämäärään pääsemiseksi.

Koska kaikki mitä taloudesta osaamme ajatella perustuu vääriin paradigmaattisiin premisseihin, meidän pitäisi pystyä ensin kyseenalaistamaan oman ajattelumme lähtökohdat -- tavattoman "syvältä", paradigmojen tasolta -- ennen kuin meillä olisi edellytyksiä nähdä millä tavalla niin kysymyksemme kuin niihin antamamme vastaukset ovat yhtä harhaisia.

Talouden nykyisiin ongelmiin on vain pitkään ajatushistorialliseen perspektiiviin asettuva vastaus. Historiallisessa kokonaiskuvassa talousajattelumme on teokratian suora perillinen. Se on maagista valta-ajattelua, jossa valtamagiaa legitimoidaan talousevankeliumeilla, joihin liittyy vahva tunnustuksellinen tekijä.

Kuten kaikki uskonnot, taloususkonto antaa maailmanselityksen ja toimii maailmanjärjestyksen perustana. Ja kuten kaikki uskonnot, myös taloususkonto on hyvä lavaste ihmisten pahalle tahdolle -- talouden "luonnonlait" ovat kaiken inhimillisen vastuun eliminoiva peruste, joka oikeuttaa ihmisiä olemaan julmia toisilleen.

Ihminenhän on aina tarvinnut pahuudelleen uskottavat kulissit, joissa pahaa voidaan harjoittaa ulkoistamalla vastuu päätöksistä ihmistä suuremmille voimille. Kun tunnustuksellisuus on kaikenläpäisevää, kyseessä on totalitarismi.

Totalitarismin tunnustuksellinen ajattelulaatu tarvitsee jatkuvaa vahvistusta jotta yhteis√∂n  yksiarvoisuutta yll√§pidett√§isiin. Kyseess√§ on ryhm√§psykologinen regressioilmi√∂. Yksil√∂llinen kriittinen j√§rki h√§vi√§√§ ja samoin yksil√∂llinen vastuu. Lopulta ajaudutaan depersonalisaation tilaan, jolloin oikeastaan kukaan ei en√§√§ tee p√§√§t√∂ksi√§, vaan asiat vain "tapahtuvat" kuin v√§ltt√§m√§tt√∂myyden pakosta.

Jotkut muistelevat yhä N-liiton totalitarismia. Myös kasvoton kaikkivoipa raha luo maailmaan taloustotalitaristisen koneiston, jonka rattaiksi kaikki ihmiset joutuvat. Rahan lait eliminoivat hyvän tahdon maailmasta.

Elämme nyt aikaa jolloin ideologisten tunnustusten, kapitalismin ja sosialismin, vastakohta on historiallisesti murentunut, ja ideologioiden pinnan alta paljastuu rahaan liittyvän kaikkivoipaisuuskuvitelman täydellistymänä paljon pahempi ja pitemmän aikaa ajatushistoriassa kytenyt kahtiajakautuma rahatalouden ja reaalitalouden välillä. Liberalistisen ajattelun perinne täydellistyy, rahatalous autonomisoituu ja irtoaa reaalimaailmasta.

Kuten Georege Soros sanoo, markkinafundamentalismi on maailmalle paljon pahempi uhka kuin mitä olivat fasistinen ja kommunistinen totalitarismi. Soros tietää mitä puhuu. Filosofin koulutuksen saanena hän tietää millaisista harhoista rahatalousajattelussa on kyse, ja unkarilaissyntyisenä hän on elämässään itse kokenut niin natsien kuin kommunistien diktatuurin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

‚̧ 0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

vie rahat (nimimerkki)

Olin aikoinani oppinut jostakin, että "helleeni" tarkoitti muinaiskreikkalaista. Sitten tapasin henkilön, joka luki latinaa Helsingin yliopistossa. Hän oli perehtynyt roomalaisiin ja hän puhui monesti hellenismistä.
Tartuin joskus tuohon "-ismi"-päätteeseen ja väitin, että jälkipolvet ovat lisänneet sen siksi, että roomalaiset matkivat kaiken kreikkalaisilta.

Mielestani "-ismi" -päätteiden tarkempi tarkastelu paljastaisi tuossa "ajatushistoriassakin" ilmeneviä matkimisketjuja juuri ideologisen tason muuttumisena.

Meillä ei ole mitään kunnollista erityistiedettä, joka tutkisi pelkästään ideologioita. Ilmeisesti niihin keskittyminen olisi kuitenkin jollakin uudella tasolla toimimista.

Mutta tiedä vaikka joku olisi jo tehnytkin tällaista kielellistä ja historiallista ideologiatutkimusta?
Tuli vain tässä mieleen nuo ismikinastelut. (en ole ajantasalla)

Niihin liittyi sekin, että koin jälkipolvien puheen hellen(ismistä) jotenkin miinusmerkkisenä kehityksenä. Se oli jonkinlaista rappiota?

Tässä ei nyt ehkä ole järjen häivää, mutta tämänkertainen kirjoituksesi oli sen verran AUKOTON, että minun on vaikea tarttua siinä mihinkään.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että elämme taloususkonnon aikaa. Magiasta en puhuisi, mutta huolettaa, kuinka pihalla maan talousasioista päättävät lopulta ovatkaan ja kuinka riippuvaisia tavallinen säästäjäkin on erinäisistä pankkineuvoloista.

En esim. tiedä tarkkaan, vaikka olen monesti pyytänyt mustaa valoisella, mitä minun kallis sairastumisvakuutukseni lopulta kattaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Meillä on hieman väärä mielikuva "magiasta". Olemme ulkoistaneet sen, näemme sen noituuteen tai taikatemppuhuin liittyvänä hämäränä sumuverhona, tms.

Magia on kuitenkin yksi alkuperäisen ajattelulaatumme ominaisuus, se tekijä, jonka varassa ylimalkaan hahmotamme yhteyksiä. Ajattelumme perus"mekanismit", invarianssin tunnistaminen ja merkitysten laajentaminen, ovat nimenomaan "magiaa".

Jos magia temmattaisiin ajattelustamme pois, kaikki käsitteet tyhjenisivät, niin paljon kuin ne yrittävätkin toinen toisiinsa tukeutua. Magia on siis eräänlainen meri, jossa kielen käsitteet kelluvat.

Yleistävä käsitteenmuodostus edellyttää tätä maagista ajattelun komponenttia. Kurten Freuerbach oivalsi, ihmisen ensimmäiset yleiskäsitteet olivat luonnonjumaluuksia.

Primitiivinen ihminen näki vuoren siellä toisen täällä, ja kun hän näki oikein suuren vuoren, vuoren jossa oli vuoren ominaisuuksia moninverroin, hän koki sen Vuorten Vuorena, VuoriHallitsijana, VuoriJumalana.

Koko edustaa valtaa ja voimaa, ja alamainen katsoo alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnallista ajatteluamme eivät määrää luokkajako ala- ja yläluokkaan, tiedollista ajatteluamme ei määrää taloudellisen alarakenteen heijastuma henkiseen ylärakenteeseen -- vaan ajattelumme on laji- ja yksilökehityksellinen konstruktio.

Ajattelussamme elävät yhtä aikaa ja toisiaan läpäisten kaikki historialliset kehityskerrokset. Kaikkein kehittyneimmissäkin abstrakteissa älyllisissä oivalluksissamme kuuluu taustalla alkuperäisen magian pohjasointu.

vie rahat (nimimerkki)

"ideologia on arvojen looginen järjestelmä". Nykymaterialismissa tämä määritelmä ei mielestäni riitä.
Arvot eivät rakennu ideologioiksi asti vaan jäävät uskonnoiksi.

Tässä muutamia vousia sitten varsinkin suomalaisessa filosofian harrastamisessa oltiin luokkapohjaisuuden huipulla, kunnes tajuttiin, että ei eurooppalaisten tai yleensäkään länsimaisten filosofien kääntämis- ja referointityöllä oikeastaan kannata rehvastella.

Kaiken sen matkimisen määrän vuoksi kotimaista filosofiaa voisi kutsua filosofismiksi, Ismeihin palatakseni pitäisi myös miettiä mitä liberalismi matkii.

Nokia: "Connectig people": ajattelepa tätä vähän syvällisemmin ja käytännön kannalta. Eikö se yhdistä enemmän esineitä ja asioita kuin ihmisiä, jos noin aatteelliselta kannalta katsoisi?

vie rahat (nimimerkki)

Syvällisempi ajattelu paljasti ainakin kirjoitusvirheen: Connecting people. Sorry, parasta lopettaa löpinöinti nyt eikä viidestoista päivä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Mielikuvituksissani näen sellaisen Nokian "connecting people" -tv-mainoksen, jossa valtava monituhatmäärä kiireisiä hyvinvointi-ihmisiä rientää määrätietoisin askelin eteenpäin jossain suuressa hallissa tms., ja jokainen tuijottaa tiukasti eteenpäin samalla kun puhuu puhuu ja puhuu kännykkäänsä.

Jokainen on menossa, jokainen tiukan keskittyneenä, jokainen täynnä omaa päämäärätietoisuuttaan. Kukaan ei noteeraa ketään toista, vain puhelimensa. Siihen päälle sitten teksti: "Nokia -- connecting people".

vie rahat (nimimerkki)

Palaan kysymään,että eikös sen paradigman pitänyt muuttua jo kahdeksankymmentä luvulla? Valtaojakin oli yhtäkkiä kotona maailmankaikkeudessa.

Silloinen "väite" kai oli vallan yksinkertainen: kaikki hajoaa (entropia II) ja vaihtoehtoja on kaksi: joko se olemassa ollut katoaa kokonaan, kuolee ja muuttuu muuksi vasta ajan kuluessa, tai sitten se olemassa ollut siirtyy uudelle tasolle,jossa tarvitsee vähemmän energiaa kuin hajotessaan tarvitsi, mutta uusi taso voi olla laadultaan parempi. Teoria käsitteli systeemejä ja rakenteitakin, joiden yhtenä vaikuttaja oli subjektiheppu itse. Sieltä kai kaikki kestävän kehityksen väännötkin ovat lähtöisin.

Humanistina ja syvästi sanataidetta rakastavana päädyin ajatteleemaan, että tiede "goes on" vaikka Isän Lain voimalla...Se järjestää vaikka pakolla.(=kielen oleminen)

Kuulun niihin,jotka tuntee luissa ja ytimiss√§√§n nykyisen S√Ą√ĄTELYTALOUDEN. Se ei ole mit√§√§n magiaa, uskallan viel√§kin v√§itt√§√§. Se on salassa pidetty poliittinen strategia.

Mutta kirjallisuudessa/sanataiteessa tekee tuloaan ihana asia, jota kutsutaan MAAGISEKSI REALISMIKSI.
Sieltä voi löytää vielä niitä pohjia,joiden kuvaat kauniisti olevan kaikissa aikakausissa mukana ja uiskentelevan maagisten repaleiden meressä.

Olen pohtinut perin miehistä ja isallistä diskurssia tässä yhteydessä: SAARNAA. Sillä ei päästä lähellekään kertomakirjallisuuden maagisen realismin vaikutusta. Maaginen realismi ei alistu saarnalle.

Siksi en ota millään tavoin todesta maailman talousgurujen lausuntoja, vaan pidän niitä laskelmoidusti manipuloivina saarnoina. Maagista ne voivat olla vain niille,joiden varallisuus pyörii systeemin sisällä kuin lottopallot tuottaen toisinaan yllättäviä voittoja pelaajille.

Suljetuissa järjestelmissä ei voi olla mitään maagista.

vie rahat (nimimerkki)

Lohduttavaa, että Typölläkin on kirjoitusvirheitä.

En oikeastaan tajua muita avoimia järjestelmiä kuin kieli, elämä ja kenties tuo Valtaojan maailmankaikkeus luontoineen. Mikään ihmisen rakentama tuotantolaitos tai teknologia ei mielestäni toimi ilman ulkopuolelta tulevia voimia...siksi ne eivät ole avoimia.

Yhteiskuntakaan ei voi olla avoin. Valtio tarvitsee valtiokoneiston. Tarvitsemme lakeja pysyäksemme järjestyksessä.

Ihan kiva olla täällä näin vapaasti naiivi lastenkamarilainen.

Joku peruspoliittinen ote teillä molemmilla herroilla kuitenkin on. On kai pakko olla?
Vaihdon välineenä raha, olipa sitä miten paljon tahansa, on kuitenkin säätökysymys joillekin tahoille ja se jos mikä vaikuttaa ihmiseen. Toiset pelaa ja toiset uskovat työn tuovan lisäarvoa joillekin aina, kunnes varat loppuvat ja ihmiset potkitaan ulos. Nyt jo Venäjän armeijastakin.
Minä olen vain aina jonkun toisen resurssi.

Vieras (nimimerkki)

Haluaisin vastauksen tuohon reaali- ja rahataloden ristiriitaan. Marxin tyonarvo teoria ei pysty selittamaan, jonkun tavaran hintaa. Siihen ei tosin pysty myoskaan neoklassinen taloustiede tajonta ja kysynta narratiivillaan. Neoklassinen taloustiede mita suuremmin suljettu uskonto, jonka piirissa kaydaan lahinna skolastisia vaittelyita. Uus Marxilaiset taasen avasivat oman jarjestelmansa tyonarvoteorian ilmeisten puutteiden takia, joka johti tietyn perustan katoamiseen ja lukemattomien erilaiten koulukuntien syntyyn. Tama tietysti johti poliittiseen impotenssiin, koska jarkeilya ei voida palauttaa enaa alkuunsa ja nain ollen koko marxilainen paradigma on jaanut akateemiseksi kuriositeetiksi, toki tarjoten toisinaan hyvinkin paljastavia heikkouksia neoklassisesta paradigmasta.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Enpä usko että vastaus raha-ajattelun ja reaalitalouden toisistaan irtoamiseen löytyy mistään talousteoriasta.

Tälle ilmiölle on olemassa vain pitkään ajatushistorialliseen perspektiiviin asettuva vastaus. Se mitä talousajattelussa tapahtuu pohjautuu koko eurooppalaisen uuden ajan vaikuttaneeseen niin sanotusti kartesiolaiseen rationaalisuuteen.

Ei ole lyhyttä ja ytimekästä tapaa esittää tämän järjen laadun sisäistä dynamiikkaa ja tapaa, jolla eri tiedonaloilla suureet ja mittayksiköt ovat hahmottuneet.

Voisi ehkä sanoa, että "rahan" ymmärtäminen jonkinlaisena "yleisen arvon" mittayksikkönä on lähtenyt liikkeelle yrityksestä kuvata taloustapahtumia apinoimalla uudella ajalla kehittyneiden luonnontieteiden menetelmiä.

Talousajattelussa kuitenkin mittayksiköistä -- ja ylimalkaan formalismeista -- tuli todellisempia kuin itse todellisuus. Nyt talousjärjen olennaisin sisältösubstanssi onkin muotoa, siis rahaa.

Jos olet kiinnostunut taloudesta ajatushistorialliselta kannalta, ehkä "Narkissos-esseet" antavat inspiraatiota:

http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen/index...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Spekulatiivinen kysymys:

Voiko psykedeelisillä aineilla (sienet, LSD) saavuttaa mielentilan, jossa omat ajatusrakenteet voi nähdä? Normaali mielentilassahan vain harva ihminen kykenee näkemään, mitä hän olettaa ja mistä oletukset koostuvat.

Ajattelu ei ole mahdollista ilman oletuksia.

"Ajattelu on ennakkoluulojen uudelleenjärjestelyä." -Oscar Wilde

Toimituksen poiminnat