Kuinka Karl Marx tavataan

Maahanmuuttokritiikin alkeet kaikille puolueille


Perussuomalaiset ovat gallupeissa saatujen kannatuslukujen haltioittamina nyt voimiensa tunnoissa, ja yhtenä puoluepropagandan teemana näillekin palstoille naulataan maahanmuuttovastaisia teesejä. Perussuomalaisten perustelut eivät kuitenkaan ole järin perusteellisia, joten ajattelin auttaa heitä kuin myös kaikkia muitakin puolueita esittämään pätevämpää maahanmuuttokritiikkiä.

Maahanmuuttokritiikissähän on pohjimmiltaan kysymys länsimaisista arvoista, demokratiasta, yksilönvapauksista ja -oikeuksista, joita on opittava ajattelemaan oikeassa käsitepuitteistuksessa, eli sellaisessa yhteisöjä koskevassa kontekstissa, jossa abstraktit käsitteet saavat mahdollisuuden muuttua todellisemmiksi. Yksilönvapaudet ja -oikeudet eivät voi toteutua tyhjiössä.

Meidän kaikkien -- puoluekantaan katsomatta -- tulisi olla yksilöoikeuksien puolestapuhujia sosiaalista sidonnaisuutta ylläpitäviä yhteisöjä ja ryhmävahvistautumista tarvitsevia "kulttuureja" vastaan.

Tämä länsimainen arvopohja tulisi hyväksyä jokaisessa puolueessa, eikä sitä saisi jättää persujen yksinoikeudeksi. Korostan, ettei itselläni ole puoluepoliittisia systemaattisia suosikkeja, ja mielestäni persut tarvitsevat pätevän maahanmuuttokritiikin ohjausta siinä missä muutkin poliittiset suuntaukset. 
 
Pätevä kritiikki voisi alkaa hetkestä jolloin yksilö syntyy tähän maailmaan. Jokainen syntyy jo olemassaolevaan elämänmuotoon ja kielimaailmaan -- eli siis kulttuuriin, jos laveasti puhutaan. Yhteisössä vallitseva sosiaalisen sidonnaisuuden aste määrää, minkä otteen tämä valmiina "annettu" todellisuus yksilöstä ottaa ja saa.

Siellä missä yhteisön sosiaalinen sitovuus on suurta, siellä yksilöiden ajattelusta tulee tunnistavaa ja toistavaa, eli laadultaan tunnustuksellista. Tällöin yksilöt jatkuvasti tarvitsevat ja saavat toisiltaan vahvistusta omalle "ajattelulleen". Tällaiset yksilöt ovat ulkoaohjautuvia, ja he elävät normimoraalin, kunnian- ja häpeäntuntojen määräämässä maailmassa. Tällainen yhteisö ei siedä erilaisuutta eikä muutosta -- ne ahdistavat ja nostattavat torjuntatarvetta, joka kasvaa helposti aggressioksi.

Nyt tulee perussuomalaisille vaikea paikka. Esimerkiksi suomalainen valtiokirkollinen yhteiskunta eli sosiaalisesti sitovaa yhtenäiskulttuurivaihettaan jonnekin 60-luvulle saakka, jolloin vasta vapautuminen pääsi ratkaisevasti käyntiin. Tuolloin yleismaailmallisen nuoriso- ja arvovallankumouksen vaikutteet virtasivat myös Suomeen, ja koti-, uskonto- ja isänmaa -tunnustuksellisuus alkoi ratkaisevasti rakoilla.

Voi kuvitella, mitä tällainen murros kulttuurille merkitsee. Ikään kuin olisi jokin kulttuurinen vedenpinta, ja kun tarpeeksi monet yksilöt ovat onnistuneet nostamaan päänsä tämän vedenpinnan yläpuolelle, yhteisöä määräävä sosiaalinen sidonnaisuus yhtäkkiä menettää auktorisoivan otteensa ja ratkaisevan roolinsa, ja yksilölliset ominaisuudet alkavat merkitä enemmän kuin sosiaaliset siteet.

Jos joku perussuomalainen haikailee vielä sumean tunnustuksellisen yhtenäiskulttuurin aikoihin, ja jos hänen aggressiivisen maahanmuuttokriittisyytensä motiivina on paluu impivaaralaiseen suomalaisuuteen, hänen kannattaisi ensin muuttaa menneisyydestään nykyaikaan ja vasta sitten orientoitua uudelleen monikulttuurisuuden mukanaan tuomiin ongelmiin.

Moniarvoisuus on yksilön kannalta etäisyyttä, jonka hän on saavuttanut suhteessa omaan kasvukulttuuriinsa -- etäisyyden saavuttamiseksi täytyy yksilöllistymiskehityksessä päästä pitkälle. Moniarvoisuus on käytännössä mahdollista vain maallistuneiden, ei-tunnustuksellisesti ajattelevien ihmisten kesken. Tällaisille yksilöille vain ihminen ja elämä ovat korkeimmat arvot, eikä mikään tunnustuksellinen yhteisöarvo nouse ihmiselämän ja yksilön pyhittämisen yläpuolelle.

Moniarvoinen demokratia, josta niin paljon puhutaan, on yhteisöllinen kehitysaste, jossa vallan voimaviivat kulkevat "alhaalta ylöspäin", yksilöistä yhteisön suuntaan. Demokraatti muodostaa mielipiteensä itse, tuntee toki empatiaa ja omantunnonetiikan mukaista kohtalonyhteyttä kanssaihmisiinsä, mutta ei elä ulkoaohjautuvasti normimoraalin määräämissä kunnian- ja häpeäntunteissa.

Nyt tulee vaikea kohta monille muillekin kuin persuille. Moniarvoista demokratiaa ei voida asein puolustaa. Moniarvoinen yhteiskunta nimittäin regressoituu välittömästi takaisin tunnustukselliselle asteelle mikäli aggressioon sorrutaan. Samoin moniarvoinen demokratia ei pysty sulattamaan piiriinsä ensimmäistäkään omiin, ihmistä ja elämää suurempiin tunnustuksellisiin arvoihin vihkiytynyttä "kulttuuria". Moniarvoisuus voi toteutua vain yksilöllisesti pitkälle eriytyneiden ihmisten keskuudessa.

Itse asiassa monikulttuurisuudesta, sen rikkaudesta tai köyhdyttävyydestä, ei pitäisi puhua ollenkaan, ellei samassa yhteydessä otettaisi ensin kantaa kysymykseen moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden suhteesta.

Moniarvoisuus voi perustua vain sille että ihmisarvo kohotetaan selvästi ja eksplikoidusti kaikkien muiden arvojen yläpuolelle. Yksikään moniarvoinen demokratia ei voi sulattaa piiriinsä yhtäkään tunnustuksellisesti ajattelevaa ryhmää.

Olen kuitenkin aika varma siitä, että monikulttuurisuudella tarkoitetaan yleisesti sitä että maahantulijoiden omat tunnustukselliset tunnot otetaan lähtökohtaisesti legitimoituina, ja kulttuurin tuella tarkoitetaan sellaisten ryhmäidentiteettien tukemista, jotka ovat moniarvoiselle demokratialle myrkkyä.

Kysymys moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden suhteesta on liian kipeä käsiteltäväksi. Nämä käsitteethän eivät ole mitään synonyymeja, vaan tosiasiassa sulkevat toisensa pois. Mutta kun tätä ei pystytä  käsittämään eikä myöntämään, päädytään käsitesekaannukseen.

Yksi huono tapa ratkaista kahden toisensa pois sulkevan moraalilaadun ongelma on sortuminen kulttuurirelativismiin. Tämä merkitsee käytännössä arvonkieltämistä -- ja moniarvoisuus on nimenomaan arvojen arvo.

Kysymys ja valinta on pakko tehdä: haluammeko olla länsimaisen demokratian, yksilönvapauksien ja -oikeuksien puolustajia sosiaalista sidonnaisuutta ylläpitäviä yhteisöjä ja ryhmävahvistautumista tarvitsevia "kulttuureja" vastaan. 

Kaikki puolueet ovat näissä kysymyksissä niin hukassa, että on  syytä miettiä vain sitä, mistä vähittäinen uudenlleenorientoituminen lähtisi edes hieman käyntiin.

Meidän pitäisi yhä selvemmin eksplikoida puheissamme ero moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden välillä. Ne eivät ole vain eri asioita, vaan ne ovat toisensa pois sulkevia vastakohtia. Jos emme opi tätä eroa tekemään, yhteiskuntamme sortuvat tunnustuksellisesti kokevien ja ajattelevien ryhmien kyvyttömyyteen omaksua ihmisoikeusihanteita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (124 kommenttia)

Pertti Ilonen

Oletko S.Oikkonen yhden asian mies?

Jukka Kaulanen

6. helmikuuta on saamelaisten päivä. Silloin eduskuntatalolla on mielenosoitus, koska Suomi ei ole vieläkään allekirjoittanut YK: n Alkuperäiskansojen oikeudet turvaavaa sopimusta.USA, Kanada, Australia, Ruotsi, Norja ym länsimaiset demokratiat ovat sen allekirjoittaneet.

Ovatkohan Tarja Halonen, vihreät ja muut lipilaarit 6. helmikuuta eduskuntatalolla! Eivät ole, mutta seuraavassa palestiinalaisten, tiibetiläisten etc mielenosoituksessa he puhuvat taas itkuisin äänin demokratiasta ja vapaudesta. Halaavat äiti Ammaa ja vaativat rasismille nollatoleranssia.

Tarja Haloseen ei vaikuttanut edes se, että saamelaislasten lähetystö kävi vetoamassa Tarja presidenttiin saamenkielisten koulukirjojen saamiseksi.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Saamelaisten ulosliputtaminen monikulttuurisuvaitsevuuden piiristä on yksi hyvä indikaattori siitä mistä maahanmuuttoideologiassa on oikeasti kyse.

Saamelaisia ei voi käyttää iskuaseena "perussuomalaista impivaaralaisuutta" vastaan. Sen sijaan muualta tulleita "kulttuurista rikkautta" mukamukamukanaan tuovia ryhmiä voi perussuomalaisuuden leimaamisessa ja mitätöimisessä käyttää.

Maahanmuuttosuvaitsevuudessahan ei ole tosiasiassa kysymys mistään ihmisoikeuksien edistämisestä, ei länsimaisen demokratian ja sille ominaisten arvojen, yksilönvapauksien ja -oikeuksien puolustamisesta, vaan yksikertaisesti syrjityn ja syrjäytetyn suomalaisen kansanryhmän päähänpotkimisesta.

Veikko Penttinen

Tuo saameaisuus on yhtä temppuilua. Saamelaiset ovat niin sekaisin suomalaisten ja muiden pohjoismaiden kanssa, että heidän erottelu ei käy kuin poroerottelussa.
Kuka on saamelainen? Siitähän ne kiistelee ja tappelee siellä keskenään. Poronhoitokaan ei ole alkuperäiselinkeino. Sitä alettiin harrastaa varsin myöhään ja sitä ovat harrastaneet lantalaisetkin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"... Ruotsi, Norja ym. länsimaiset demokratiat ovat sen allekirjoittaneet"

Hyvähän se nyt kun vaivihkaa ovat ehtineet suomalaisvähemmistönsä jo hävittää!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Moniarvoisuus ei voi sulkea pois monikulttuurisuutta, koska moniarvoisuus ollakseen moniarvoisuutta hyväksyy myös sosiaalisesti sidonnaiset tunnustukselliset alakulttuurit. Pitkässä juoksussa on tietenkin mahdollista, että jotkut tai joku näistä alakulttuureista pääsee vallitsevaan asemaan.

1960-luvun ns. vapautuksen tulos ei ole mietenkään pysyvää. Nyt sitä yrittävat turhaan mm. hommalaiset puolustaa omalla typerällä tavallaan. Vihervasemmistolaiset ummistavat silmänsä ja ovat iloissaan nykyisestä tilanteesta. Minä totean tähän vain, että nyt mentiin eikä meinata!

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Demokratiassa on kyse paljon, paljon, paljon pitempään historialliseen perspektiiviin asettuvasta ilmiöstä kuin mikä on esimerkiksi suomalaista yhtenäiskulttuuria 60-luvulta alkaen murtanut arvovallankumous.

Demokratia on historiallinen ilmiö, eikä edustuksellista demokratiaa nykymuodossa esiintynyt missään maailmassa aiemmin. Vasta eurooppalaisella uudella ajalla naksahtivat yhteen ne kognitiiviset tekijät, jotka mahdollistivat yhtäältä individualismin, yksilöoikeudet ja -vapaudet sekä demokratian, ja toisaalta todellisuuden objektivoinnin, empirismin, luonnontieteet, tekniikan ja teollisen hyvinvoinnin.

Noiden nimenomaisten, eurooppalaisen uuden ajan ajatteluparadigmojen seurauksena maailma on nyt muutamassa vuosisadassa muuttunut tuhatkertaisesti enemmän kuin mitä se muuttui ihmissuvun historian miljoonan aiemman vuoden aikana yhteensä. Meillä ei ole mitään syytä väheksyä eurooppalaisen uuden ajan ajattelun erityislaatuisuutta.

Moniarvoinen demokratia on tämän nimenomaisen demokratian korkein aste. Se voi toteutua vain individualistien -- yksilöllisesti pitkälle erityneiden -- ihmisten yhteisössä. Se on arvojen arvo, joka edellyttää että vain ihminen ja elämä ovat kaikkein pyhimpiä asioita -- eikä tämä näkemys voi mitenkään sulautua yhteen minkään ihmistä ja elämää suurempia arvoja tunnustavan "kulttuurin" kanssa.

Yksilöajatteluun perustuva länsimainen järjestelmä ja yhteisovoimiin palautuva ryhmäsidonnainen, ryhmävahvistautumista tarvitseva järjestelmä eivät voi toteutua yhtä aikaa. Ne edustavat täysin eri suuntiin meneviä yhteisöominaisuuksia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Oikkosen esittämä "länsimainen demokratian" on mahdotonta säilyä ja olla elinvoimainen pitkässä juoksussa.

Se on kaunis ateistinen haave, jonka meitä ympärövä todellisuus osoittaa jo nyt haaveeksi.

Yksilöllisesti pitkälle eriytyminen koko kansaa koskevana ilmiönä ei ole pitkässä juoksussa mahdollista, eikä se ole edes kestävä ilmiö.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #13

Väänänen

""... "länsimainen demokratian" on mahdotonta säilyä...""

Korostan, että visiointini on nimenomaan historiallista. Puhun ilmiöistä historiallisina ilmiöinä.

On mielestäni merkkejä siitä, että eurooppalainen uusi aika elää jo täydellistymisensä jälkinäytöstä, ja todellakin niin sanotun "kartesiolaisen rationaalisuuden" eväät on syöty. Osinhan maailmantila on nyt jo kestämättömällä pohjalla -- sama rationaalisuus joka yhtäältä on luonut edellytykset teollisten maiden hyvinvoinnille, on toisaalta tuhonnut kykymme käyttää järkihyveitämme yhteisen edun palveluksessa.

Mutta tiedämme vain sen mikä on tässä ja nyt -- tiet joita pitkin on tultu siihen missä nyt ollaan. Ja tässä näyttää nyt tältä. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo, emme esimerkiksi tiedä mitään niistä järjen laaduista jotka tulevat seuraamaan kartesiolaista paradigmaa -- jos nyt ylimalkaan näistä nykykriiseistä elävinä selviydymme.

Selviytymistä koskevalla kysymyksellä on kuitenkin selvä muoto: ihminen on aina selviytynyt ja selviytyy, jos ylimalkaan selviytyy, vain yhteisöinä, ei yksilöinä. Siksi sillä mikä koskee yhteisöjä ja niiden sisäisen eheyden ehtoja on niin tärkeä rooli. Juuri nyt emme oikein taida ymmärtää tällaisia yhteisöllisiä tekijöitä. Esimerkiksi maahanmuuttoa ajatellaan vain paksujen yksilösilmälinssien läpi, jolloin yhteisötekijöitä ei ollenkaan hahmoteta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #22

"Siksi sillä mikä koskee yhteisöjä ja niiden sisäisen eheyden ehtoja on niin tärkeä rooli. Juuri nyt emme oikein taida ymmärtää tällaisia yhteisöllisiä tekijöitä. Esimerkiksi maahanmuuttoa ajatellaan vain paksujen yksilösilmälinssien läpi, jolloin yhteisötekijöitä ei ollenkaan hahmoteta."

Tämä johtuukin invidualismista. 1960-.luvulla lähdettiin hajottamaan silloista ryhmäsidonnaisuutta ja yhteiskuntaa ilmeisenä tavoitteena vallankumous. Vallankumousta ei tullut, vaan päädyttiin postmoderniin kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä voi johtaa sitten ihan mihin suuntaan hyvänsä.

Moniarvoisuus ja monikulttuurisuus kuuluvat postmoderniin kulttuuriin yhtä luonnollisena osana kuin rusinat rusinapullaan. Yhteisötekijöihin tullaan ehkä joskus tulevaisuudessa palaamaan. Juuri nyt mielestäni tulisi ennen kaikkea lainsäädäntöä kehittämällä pyrkiä ratkomaan nykyisen tilanteen pahimpia ongelmia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Laitan nyt omat kommenttini, en ole asiaa pohtinut erityisen aukottomasti, joten tätä saa vapaasti rautalangasta korjailla (jos tuntuu että edes kannattaa).

Pertti Väänänen:

"Moniarvoisuus ei voi sulkea pois monikulttuurisuutta, koska moniarvoisuus ollakseen moniarvoisuutta hyväksyy myös sosiaalisesti sidonnaiset tunnustukselliset alakulttuurit."

Jotenkin tuosta saa sen kuvan, että moniarvoisuus hyväksyisi mitä tahansa. Eikai näin ole? Tuskin kukaan moniarvoinenkaan (ihminen) hyväksyy mitä tahansa? Siis käytännössä. Aina on rajat sille mitä ei hyväksytä?

"Paradoksaalisesti moniarvoisuus hyväksyy myös sitä mahdollisesti vastustavat ryhmät."

Jos ne vastustavat ryhmät eivät hyväksy sitä samaa mitä "moniarvoiset" hyväksyvät, niin sittenhän tullaan konfliktitilanteeseen, eikä yhteiskunta oikein voi toimia? Yhteiskunnan arvot ovat ristiriidassa keskenään. Miten sellainen voi toimia? Se kuulostaa hyvin ristiriitaiselta yhteiskunnalta.

Seppo Oikkonen:

Seppo Oikkosen teksteistä en yleensä osaa keksiä mitään kritiikkiä, mutta se sama moniarvoisuuden kaipuu arveluttaa myös niissä. Käytännössä siis rajat moniarvoisuudellekin ovat varmaan aina olemassa? Mielestäni rajoja on jopa hyvä olla, käytännössä, ehkä jopa vähän enemmän kuin vähemmän.

En tiedä selitinkö selkeästi.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Eikös arvojen valinta ole kulttuurin sisäinen juttu, nämä ovat eri tasolla ... kulttuuri on kuin "käyttöjärjestelmä" jonka sisällä voit valita erilaisia "ohjelmia", arvojen painotuksia (jos kulttuuri sen sallii) ...?

- Minun täytynee ruveta kirjoittamaan taas omaa blogia kun tuo sanomisen paine on niin ilmeinen!

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #101

Hyötyniemi

""... kulttuuri on kuin "käyttöjärjestelmä" jonka sisällä voit valita erilaisia "ohjelmia", arvojen painotuksia (jos kulttuuri sen sallii) ...?""

Kulttuuri-käyttöjärjestelmän juuritiedostot ovat syvällä, eikä viimekädessä niiden ja rakenneraudan -- elimistön -- välillekään voi vetää mitään muuta kuin käsitteellisen rajan.

Kulttuurissa pinnalla kelluvat nämä rihkamat, joissa on aina mukana kaikenlaista roskaakin. Siis kaikki se irtain aines, jota niin monet kuvittelevat koko "kulttuuriksi" -- tavat, puhetavat, välineet, tekniikka, elämänmuodon arkiorganisaatio, jne. Syvemmällä on sitten pysyvämpiä rakenteita, esimerkiksi suomalaisille ominainen taipumus dualistisiin alistamis-alamaisasenteisiin, jne.

Syvimmällä on sitten sitä hahmon- ja käsitteenmuodostusta, josta mm. Wittgenstein oli niin kiinnostunut. Ajattelun syviä alkioita -- kuinka muodoton saa jossain mielen pohjalla muodon, kuinka ajattelun paradigmaattiset perusjäsennykset asettavat aikakausille ominaisia raiteita joita pitkin järjen ja päättelyn junat kulkevat.

Kaikkein syvimmällä palataan lajihistoriallisesti varhakantaisimpiin primitiivisiin reaktioihin, sellaisiin kuin esimerkiksi "tahdon" varhainen kollektiivinen muoto oli, sosiaalinen tahtotoiminto. Ollaan tekemisissä "tahdon" ja "vallan" alkuperäisten ominaisuuksien -- joita nyt voimme nimittää "yhteisöominaisuuksiksi" -- kanssa.

Sieltä ovat peräisin hierarkiat, joissa jokainen vastaantulija sijoittuu joko itsen ylä- tai alapuolelle, tai jossa Vuori jolla on Vuoren ominaisuuksia muihin Vuoriin nähden moninverroin koetaan VuoriHallitsijana tai VuoriJumalalana. -- Ikään kuin psykopatia olisi ollut maailman ensimmäinen Uskonto.

Psykopatian rinnalla kuitenkin Narsismi -- ihminen joka kurkistaa peiliin, näkee kaikkialla itsensä, sieluttaa maailmansa omilla ominaisuuksillaan. Näin kaikkien Selitysten varhainen muoto on Narsismi.

Luonnon voimat, jotka myös Ihmisessä näyttäytyvät ja saavat ilmauksensa, eli nostattavat näitä elämänvirtoja ja -pyörteitä, syvistä pohjavirroista aina kaikenlaisiin kansalaiskeskustelun pintakuohuihin asti -- juuri tuollaisista ajatuksista aikanaan "Narkissos-esseet" lähtivät liikkeelle.

http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen/index...

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #105

"Kulttuuri-käyttöjärjestelmän juuritiedostot ovat syvällä..."

Olin vain seitsemän vuoden ikäinen tänne Suomeen tullessani, mutta sain todellakin tuta kuinka syvällä suomalaisten kulttuuri on. Minä sananmukaisesti mykistyin, siis lopetin puhumasta äitini kanssa venäjää kolmeksi vuodeksi päästäkseni sisään tähän itselleni täysin käsittämättömään puhumattomuuden kulttuuriin, ihan vaistonvaraisesti, kenenkään siihen minua kehottamatta .

Rehellisesti sanoen, se ei auttanut, oli palattava entiseen, siis yritettävä ymmärtää suomalaisia mun neuvostokasvatuksesta käsin. Tämä saattaa kuulostaa liian analyyttiseltä kymmenvuotiaalle, mutta niin se vaan on, lapset ovat paljon tarkkaavaisempia ja sopeutuvaisempia kuin yhteiskunnan kasvattajaviranomaiset ymmärtävätkään.

P.S. Taas hyvää jälkeä sinulta Seppo, kiitos että jaksat. Muuten, olen saanut käsityksen että olet varattu, mutta jos joskus vapaudut, täällä olisi eräs lähimain samanikäinen sielunkumppani vapaana. Tämä ulostulo on todellakin kosinta :) ja jos ihmettelet miksi näin korkeatasoinen nainen on vapaana, niin vastaan että tein aikanani ajattelemattoman valinnan elämäni miestä valitessa. Mutta virheitähän tehdään korjattavaksi.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #108

"Olin vain seitsemän vuoden ikäinen tänne Suomeen tullessani, mutta sain todellakin tuta kuinka syvällä suomalaisten kulttuuri on. "

Ei tuo vielä mitään.

Minä synnyin täällä Suomessa, maalla sitäpaitsi ja kasvoin täällä, suoraan sanottuna kasvoin perussuomalaisessa ympäristössä. Ympäristössä ajan henki ja ilmapiiri oli körttiläinen ja isänmaallinen ja niinpoispäin. En kuitenkaan koskaan ole päässyt siihen kulttuuriin sisälle, enkä vieläkään ymmärrä perussuomalaisuutta.

Seppo Oikkosen kautta taas kerran yritän päästä perille omista juuristani, mutta hankalalta se tuntuu. :)

No, vanhempani olivat evakkoja, mutta sminusta tuntuu ettei se selitä mitään.

P.S.
Minä muuten lopetin jossain vaiheessa nuoruuttani kirjojen lukemnisen, koska tavoitteeni oli ympäristöni ajatusmaailmaan tutustuminen ja siihen sisälle pääseminen ja ajattelin silloin ettö kirjat, jotka edustivat toista kulttuuria, olisivat sopeutumiseni este.

Ei auttanut. En päässyt kulttuuriin sisälle. :)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #108

Oho, mahtaako olla Uuden Suomen Puheenvuoro-palstan ihan ensimmäinen oikea kosinta? Kaunis ele, mutta todellakin, olet saanut oikean käsityksen, olen valitettavasti onnellisesti naimisissa. Menimme naimisiin hyvin nuorina, ja "jos jotain olen katunut, niin sitä etten mennyt vielä nuorempana" (Harry S Truman).

Mutta oletko ajatellut Heikki Hyötyniemeä? Vielä fiksumpi jätkä.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #111

"jos jotain olen katunut, niin sitä etten mennyt vielä nuorempana"

No jos Sinun elämä on noin hyvää, niin pyydän nöyrimmästi anteeksi röyhkeyttäni. Onneksi et loukkaantunut, enkä sellaista edes kuvitellukaan Sinun tekevän...Hyväntahtoisesti kadehdin vaimoasi ja lähetän hänelle toivotuksenani paljon siperialaista terveyttä.

Joo, toi Hyötyniemi on loistava, rakastuin samantien siihen atmosfääriin mitä hänen henkensä hehkuu, se oli silloin pari vuotta sitten kun löysin tämän keskusteluareenan, hän käsitteli silloin blogissaan niiden länsiarvojen suunnitelmallista alasajoa josta Sinäkin muistututit ylläolevassa, tässä puheena olevassa, keskivertolukijalle jo paljon helpommin lähestyttävässä kirjoituksessasi. Oikeastaan ymmärrän niitä ihmisiä jotka valittavat Sinun vaikeaselkoisuutta.

Kirjatoukkakodissa kasvaneena ja työnikin puolesta olen tottunut lukemaan ties minkälaista ilmaisua, joten Sinunkin äärimmäisen perusteellinen tapa jäsentää elämämme ilmiöitä meni siinä missä muidenkin filosofien tekstit. Mutta yksi juttu, mikä Sinut erottaa muista suomalaisista filosofeista on se, että otat kantaa epätavallisesti, et kosiskele ketään, vaan teet juuri sellaista analyysiä johon ihan maalaisjärjellä varustetun juntin on helppo yhtyä, jos hän vain viitsii ohittaa Sinun tapasi nivota yhteen sanoja. Tämä kritiikki ei siis tarkoita, että Sinun olisi syytä vaihtaa ilmaisutyyliäsi, päinvastoin, toivon todellakin että kirjoitat edelleenkin kuten sielusi sinulle sanelee, äläkä ihmeessä kuuntele niitä otka sanovat etteivät ymmärtäneet kirjoittamastasi yhtään mitään.

Niin, palataksemme Heikkiin, kyllä minulla jonkinlainen itsekritiikki on, Heikkihän on vasta teini-ikäinen (vaikka kuvassa on kalju) verrattuna meikäläiseen. Ja Totta puhuen, en todellakaan ole etsimässä elämääni miestä, kun sellaisesta vihdoinkin eroon pääsin. Tossa vaan neljän vuoden rauhaislelon jälkeen tuli mieleen, että Sinun kaltaisen miehen kanssa voisin vielä mennä yhteen...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #115

... Sellainen kommentti Elinalle että alan olla kyllä ikivanha ... kun nousut ja romahdukset alkavat näyttäytyä sykleinä, ja kun nämä vielä muuttuvat pyörteiksi, aika-akseli menettää merkityksensä.

Mutta koskaan ei pidä ylenkatsoa mahdollisuutta Tarinaan. <3

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #119

Kiitti Heikki vastauksesta. Iästä puhuttaessa tarkoitan fyysistä ikää, henkiseltä iältäni itse koen olevani iätön. Oikeastaan kaipaan silloin tällöin vieläkin siihen aikaan kun olin seitsenvuotias rostovilainen Lenka. Minulla meni koko elämä ja persoonallisuus ylösalaisin kun perheemme muutti Suomeen. Vieläkin kaipaan sitä tyttöä itsessäni jonka perässä meidän pihan tytöt juoksivat, koska olin kekseliäisyyttäni ylivoimainen muihin tyttöihin nähden suunnittelemaan leikkejä. Kiitos siitä isälleni, joka takoi vauvasta saakka itsevarmuutta sisääni, vaikka synnyin tytöksi enkä pojaksi.

Mutta enhän tässä nyt aio ruveta sen enempää psykologisoimaan, sen sijaan Sinun syklirytmiikka on juuri sellainen ilmiö, johon on ollut pakko kiinnittää huomio. Pelkään vain pahoin, että olemme tällä kertaa sellaisen syklin pyörteissä, että pohjamudissa velä joudutaan kieriskelemään ennenkuin päästään henkisesti samalle tasolle kuin oltiin joskus innostavalla 60- ja 70-luvuilla.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #127

... Näin juuri - minäkään en haluaisi että "aaltofunktiot romahtavat". Mutta toisaalta ...

Tuo on muuten mielenkiintoista mitä sanot - että lapsena "muutit maailmaa". Minä taas arvelen nuorempana olleeni "tapetinvärinen", täysin tylsä: täydellinen tarkkailija, jonka "kytkeytyminen" ei muuttanut ympäristönsä tilaa lainkaan!

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #111

"Oho, mahtaako olla Uuden Suomen Puheenvuoro-palstan ihan ensimmäinen oikea kosinta? ... Mutta oletko ajatellut Heikki Hyötyniemeä? Vielä fiksumpi jätkä"

... Ja sinä taidat olla Puheenvuoron ensimmäinen puhemies! :o)

Kiitos, tällaisista syntyy Tarinoita, eletyn elämän atomeita, parhaimmanlaatuisia.

- Mutta miksi luulet että olen joutunut miettimään näitä asioita. Miksi osaan niin paljon arvostaa toimivia "resonansseja"? - Niin, ne jotka evottavat, joutuvat opettamaan muita.

Vaan kuitenkin. Enformaatioseminaari 9.3. Jyväskylässä? ;o)>~

Arvo Kuusela

""Paradoksaalisesti moniarvoisuus hyväksyy myös sitä mahdollisesti vastustavat ryhmät."

Jos ne vastustavat ryhmät eivät hyväksy sitä samaa mitä "moniarvoiset" hyväksyvät, niin sittenhän tullaan konfliktitilanteeseen, eikä yhteiskunta oikein voi toimia? Yhteiskunnan arvot ovat ristiriidassa keskenään. Miten sellainen voi toimia? Se kuulostaa hyvin ristiriitaiselta yhteiskunnalta."

Tähän kohtaan on ihan pakko laittaa oma ajatus.

Se ajatus on että eihän sellaista voi edes kuvitella, saati sitten että edellyttää, että yhteiskunnan pitäisi olla sillä tavalla homogeeninen että kaikki olisivat yksimielisiä periaatteista tai ideologioista tai käytännön toimista.

Sivistyneesti toimivassa yhteiskunnassa vain ei käydä kiinni toinen toistensa kurkkuihin sen selvittämiseksi mikä on oikein ja mikä väärin ja miten menetellään. Sitä varten että saadaan aikaan yhteisiä päätöksiä valitaan parlamentti ja parlamentissa sovitellaan näkemyksiä ja tehdään päätöksiä joihin kaikki joutuvat tyytymään. Mitä ideologioihin tulee, niin jokaisella on vapaus valita omat idelogiansa ja julistaa niitä ja noudattaa niitä, kunhan myös noudattaa yleistä ja yhteisesti säädettyä lakia.

Nämä yhteiset yhteisesti laaditut lait ja säännöt nimenomaan ovat yhteiskunnan tarkoitus, eikä suinkaan se että kaikki olisivat kaikista asioista samaa mieltä.

"En tiedä selitinkö selkeästi."

Olet mielestäni tämän keskustelun yleiseen tasoon nähden harvinaisen selkeä.

Johan Lom

Yhä uudelleen ja uudelleen viestität samaa asiaa melko pitkälle samoin sanankääntein. Ilmeisesti koet sen hyvin tärkeäksi. Näitä kirjoituksia on mukava lukea, kun ne ovat tarpeeksi haastavia herättämään pohdiskelua.

Sanomasi pohjautuu kuitenkin sellaiseen olettamukseen, että maahanmuuttajat edustavat moniarvoisuuden vastaisia täysin ryhmäsidonnaisia kulttuureja ja että he pitäytyvät sellaisessa yhteisöelämässä uudessakin kotimaassaan ja lisäksi, että heitä olisi niin paljon, että tuo edellä mainittu vääristäisi länsimaista elämänmuotoamme.

Mielestäni suomalaista elämänmuotoa ja länsimaista yhteiskuntaa ei uhkaa se, että täällä on jonkin verran erilaisia porukoita, jotka pitävät kiinnni omista yhteisöllisistä tavoistaan ja arvoistaan. Ei ainakaan, jos he eivät niitä ole muille tuputtamassa. Suomalaisetkin Kanarialla ja Aurinkorannikolla kerääntyvät sankoin joukoin viikonloppuisin karaokelavoille laulamaan Satumaata ja Liljan Kukkaa eivätkä espanjalaiset sellaista pelkää.

Kaikilla kulttuureilla on omanlaisensa ryhmäsidonnaisuudet eivätkä maahanmuuttajat muodosta mitään homogeenista ryhmää, joka voitaisiin niputtaa yhteen pakettiin. Tulijoita on Kauko-Idästä, Venäjältä, Virosta, Manner-Euroopasta, Afrikasta, Lähi-Idästä, Latinalaisesta Amerikasta, j.n.e. On selvää, että aikojen saatossa heikäläiset sulautuvat enemmän ja enemmän suomalaiseen elämänmuotoon ja omaksuvat ns. "länsimaisia" arvoja, osa jopa kokonaankin hyläten entisen taustansa.

Länsimaisia moniarvoisia ihanteita noudattaen emme mitenkään voi tuomita ketään yksilöä tai käyttää häntä kohtaan jotain erityisohjeistoa siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn viiteryhmään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Länsimaisia moniarvoisia ihanteita noudattaen emme mitenkään voi tuomita ketään yksilöä tai käyttää häntä kohtaan jotain erityisohjeistoa siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn viiteryhmään"

Juuri näin on tilanne! Paradoksaalisesti moniarvoisuus hyväksyy myös sitä mahdollisesti vastustavat ryhmät.

Pertti Ilonen

Sulla on monesti auringontarkkaa pohdintaa nimimerkki Johan Lom. JA selkeä logiikka, Hyvä!

http://www.hs.fi/tiede/Ihmisten+heimolaisuus+tappa...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ihan liian vähän pohditaan mielestäni sitä, onko oikeasti olemassa jotain "länsimaisia arvoja", joita ei mitata rahassa. Minusta moisten olemassaolo on mahdollisesti suurempi myytti ja fiktio kuin joku myytti impivaaralaisesta yhtenäiskulttuurista.

Totta, jos uskoo. Länsimaalaisuus ihan rauhassa ja pitkään katsottuna ei tarkoita juuri mitään - "länsimaiset arvot" ovat hyvin lähellä käsitettä "globaalit arvot". Erittäin hyvä poliittisen propagandan väline, kuten yleensäkin käsitteet, jotka eivät tarkoita mitään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

#11 Usein samaistamme länsimaiset arvot ns porvarillisiin arvoihin eli siistiin kiihkottomaan elämään pienperheessä jossa ollaan sopivan koulutusmyönteisiä ja sopivan tervehenkisiä ja sopivan naismyönteisiä. Nämä keskiluokkaiset arvot ovat samoja Intiassa, Afrikassa ja "länsimaissa".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ukkonen

""... onko oikeasti olemassa jotain "länsimaisia arvoja", joita ei mitata rahassa.""

Tuohon voisi vielä puuttua. Näen tilanteen niin, että globalisaatiossa "länsi" on voittanut -- ja juuri tämä seikka on vahva todiste siitä että eurooppalaisessa ajattelussa -- jota "länsimainen ajattelu" pohjimmiltaan on -- on jokin ekspansiivinen erityistekijä.

Kuten on monta kertaa todettu, eurooppalaisen uuden ajan ajatteluparadigmat ovat saaneet aikaan valtavan muutoksen, joka noin kahdessasadassa viime vuodessa on kasvattanut ihmisen luonnonhallintaa niin että muutos on tuhatkertaisesti suurempi kuin koko ihmissuvun aiemman miljoonan vuoden aikana tapahtunut muutos yhteensä. Ei ole mitään syytä vähätellä tämän aivan tietyn ajattelunhistoriallista erityislaatuisuutta.

Ja, kyllä, tuo luonnonhallintaa tavoittanut ajattelu perustuu paradigmoihin, joiden kääntöpuolella on lisääntynyt individualismi, yksilönoikeudet ja -vapaudet sekä demokratia. Ne ovat saman kartesiolaisen ajattelun tuotetta. "Länsimaiset arvot", joihin yhteiskuntaominaisuuksien puolella demokratia kuuluu yhtä lailla kuin yksilöominaisuuksien puolella yksilöllinen eriytyminen, ovat historiallinen tosiasia, eivät myytti.

Sensijaan se pinnallinen tapa jolla "länsimaisiin arvoihin" monissa keskusteluissa viitataan -- ikään kuin puhuisimme farkuista, amerikkalaisista elokuvista tai hampurilaisista -- on tietysti sietämätöntä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Nimimerkki Johan Lom

""Kaikilla kulttuureilla on omanlaisensa ryhmäsidonnaisuudet eivätkä maahanmuuttajat muodosta mitään homogeenista ryhmää...""

Yhteisössä vallitseva sosiaalisen sidonnaisuuden aste on sosiologinen vakio, ja on väärinymmärtämistä kuvitella että ryhmäsidonnaisuus olisi erilaatuista eri yhteisöissä. Eriasteista se voi olla -- ja on. Juuri tästä sosiaalisen sidonnaisuuden asteesta on kysymys, kun päädytään toteamaan, ettei yksilöllisen eriytymisen suuntaa tavoitteleva kulttuuri voi mitenkään integroitua ryhmävahvistautumista tarvitsevaan kulttuuriin.

On ylimalkaan mammuttimittaluokan ajatusharha, että kaikki kulttuurit ennemmin tai myöhemmin sopeutuisivat toisiinsa. Ei niin välttämättä käy. Yhtä hyvin kulttuurit voivat vain provosoida toisistaan pahimmat puolet esiin.

Niille, joita kiinnostaa, olen tuossa luetellut ainakin kymmenen vastaavaa mammuttiluokan ajatusharhaa -- asiaa joissa ns. maahanmuuttoideologit ovat totaalisesti väärässä, kun taas ns. "rasistit" vaistomaisesti oikeassa:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Edwin Blumeaux

En kyllä kovalla yritykselläkään löydä Oikkosen kirjoituksesta väittämää, jossa suomalaista elämänmuotoa ja länsimaista yhteiskuntaa uhkaisi se, että Suomessa on jonkin verran erilaisia porukoita, jotka pitävät kiinnni omista yhteisöllisistä tavoistaan ja arvoistaan.

Voi toki olla, että ymmärrykseni on joko rajallinen, tai sitten vain erilainen kun minusta kirjoituksessa käsitellään näihin erilaisiin yhteisöihin suhtautumista juurikin homogeenisenä ja oman kulttuurin väheksymistä sen suhtautumisen kustannuksella.

Ehkä Oikkosen tekstit todellakin vaativat hieman enemmän pureskelua kun ne eivät ole pelkkiä mielipiteitä vaan filosofista ajattelua.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Blumeaux

""... minusta kirjoituksessa käsitellään näihin erilaisiin yhteisöihin suhtautumista juurikin homogeenisenä ja oman kulttuurin väheksymistä sen suhtautumisen kustannuksella.""

Luulenpa, että olet tuossa aivan oikeassa.

Pertti Ilonen

Edwin: Tätä löytyy kyllä. Minun mielestäni.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rationalization_%28ma...

Ja mikäpä siinä. Saahan siihen aikaansa käyttää. Vapaa maa.

Pentti Järvi

"Suomalaisetkin Kanarialla ja Aurinkorannikolla kerääntyvät sankoin joukoin viikonloppuisin karaokelavoille laulamaan Satumaata ja Liljan Kukkaa eivätkä espanjalaiset sellaista pelkää. "

Suomalaiset ovat pieni ja melko huomaamaton porukka Espanjassa, mutta toista on jo vaikkapa englantilaisten kohdalla, jotka ovat vallanneet Costa del Solin ja saksalaiset, jotka taitavat omistaa Mallorcan maa-alasta jo suurimman osan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Hyvä kiteytys ja selvennys monista viimeaikaisista kirjoituksistasi, Oikkonen. Kiitos siitä.

Itse olen pitänyt perussuomalaisia juuri sellaisena toiset ulos sulkevana tunnnustuksellisena yhteisönä, jollaista he itse (ja myös sinä, minäkin) maahanmuuttajaryhmissä kritisoivat. Vaikka Perussuomalaisissa on monenkirjavaa väkeä, yhtenäiskulttuuri-Suomen takaisinhaikailu näkyy olevan keskeinen yhdistävä nimittäjä. He eivät vaikuta tavoittelevan moniarvoisuutta, vaan sosiaalisesti sitovaa, arvokonservatiivista ajattelua ja yhteiskuntaelämää.

Tuossa mielessä olen ollut hiukan pihalla siitä, että olet melko järjestelmällisesti puolustanut nimenomaan perussuomalaisten tapaa vastustaa maahanmuuttoa. Järjellinen maahanmuuttokriittisyys voi myös omasta mielestäni perustua vain moniarvoisuuden tavoitteelle, jota en ole erityisemmin nähnyt perussuomalaisten maahanmuuttokritiikissä.

Se tapa, millä valtamedia ja hallitus-Suomi perussuomalaisten esiinnousua käsittelee, ärsyttää minuakin. Mutta hallitus-Suomiajattelun vastaisuus ei saa minua juuri yllämainituista syistä samastumaan perussuomalaisiin.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Andersson

""... olet melko järjestelmällisesti puolustanut nimenomaan perussuomalaisten tapaa vastustaa maahanmuuttoa...""

Juu, tai se on mennyt ikään kuin automaattisesti Perussuomalaisten piikkiin. Siinä kuitenkin on kyse paljon isommista asioista, länsimaisen ajattelumme pohjarakenteiosta, jotka totisesti koskevat meitä kaikkia eikä vain Perussuomalaisia.

Jos voisimme jotenkin nähdä puoluepoliittisen lokerikon tai siivilän läpi sen, hmmm, sanoisinko inhimillisen yhteiskuntatilanteen, jossa elämme, jokin olemassaoleva uusi orientoituminen siellä taustalla kuitenkin on muodostumassa. Kuten aiemmin todettiin, tyytymättömyyden määrä lisääntyy, ja pinnanalainen pahan olen paine sai muiden kanavien puuttuessa viime eduskuntavaaleissa aikaan Perussuomalaisten jytkyvaalivoiton.

Nämä omat poimintani yritän tehdä pikemmin tuolta pohjaviristysten syvyydestä, en puoluepinnan tasolla. Ja siellä pohjallakin olen hahmottavani esimerkiksi sellaisia jakoja kuin jako "suvaitseviin" maahanmuuttoideologeihin ja "rasisteihin" -- eikä niissä käsitepuitteistuksissa joissa minä yhteisötodellisuutta jäsennän ole epäilystäkään siitä etteivätkö "suvakit" olisi perustavanlaatuisissa asioissa aivan väärässä, kun taas "rasistit" ovat joissain asioissa aivan oikeassa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Oikkonen,
kyllähän tuo jako "rasisteihin" ja "suvaitsevaisiin" pitää paikkansa, jos noita nimityksiä nyt käytetään, mutta käsittääkseni ne jyrkässä merkityksessään muodostuvat aika lailla marginaalisista ääriryhmistä, äänekkäistä ja aktiivisista kansalaisista. Kummallakin laidalla on pointtinsa, mutta en koko kansaa jakaisi samalla perusteellisuudella. Luulenpa, että valtaosa poimii kummaltakin puolelta järkeenkäyvät argumentit, ja enemmistö rakentaa mielipiteensä maahanmuutosta niiden pohjalta.

Oletan, että valtaosa, ainakin merkittävä osa suomalaisista tunnistaa kyllä ongelmat, esim. nuo vieraiden kulttuurien ilmenneet sisäänpäinlämpiävyydet, mutta myös pakolaisten inhimillisen hädän siitä huolimatta, millä byrokraattisella (ja kalliiksi käyvällä) pedanttisuudella pakolaisasiaa Suomessa toteutetaan. Epäoikeudenmukaisuus joidenkin maahanmuuttajien kohtelussa oman maamme revenneiden tuloerojen pudokkaisiin nähden tunnistetaan myös yleisesti, mutta tuon ongelman volyymista annetaan kovin ristiriitaista faktatietoa. Käsittääkseni nettikommentteja lukiessa voi päätyä siihen, että ongelma on paljon suurempi kuin se onkaan, sitä kuitenkaan vähättelemättä. Oikeudentunto kolhiintuu aika vähäisestäkin epätasa-arvosta.

Myös tiedetään hyvin naapurimaiden maahanmuutto-ongelmat, ja on ymmärrettävää, että niiltä halutaan välttyä. Kuvittelisin tosin että valtaosa kansalaisista ei pidä rajojen totaalista sulkemista ja hädänalaisten jättämistä oman onnensa tai naapurimaiden avun nojaan järkevänä. Toisin sanoen impivaaralaisuutta ei haikailla yleisesti.

Soisin avoimuutta ajattelulle eikä omiin rasisti- tai suvakkipoteroihin kaivautumista, joka näkyy vallitsevan ainakin nettikeskusteluissa. Omalle ajattelulle pitäisi suvaita vaikutteita myös vastakkaiseksi koetuista leireistä. Siinä olisi edes ensimmäinen askel kohti moniarvoista demokratiaa.

Olet julkituonut rohkeasti rasisteina pidettyjen ryhmittymien tolkullisia pointteja, jolloin tässä kahtiajakautuneessa ja yhteen totuuteen pyrkivässä kulttuurissamme sinut henkilönä leimataan helposti rasistiksi tai perussuomalaiseksi. Näin se menee.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #30

Andersson

""Olet julkituonut rohkeasti rasisteina pidettyjen ryhmittymien tolkullisia pointteja, jolloin tässä kahtiajakautuneessa ja yhteen totuuteen pyrkivässä kulttuurissamme sinut henkilönä leimataan helposti rasistiksi tai perussuomalaiseksi.""

Kiitokset hyvästä kommentista. Juu, noin se menee. On koettu. "Rasistin" leimaa kannan toki ihan mielelläni:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Arvo Kuusela

"-- eikä niissä käsitepuitteistuksissa joissa minä yhteisötodellisuutta jäsennän ole epäilystäkään siitä etteivätkö "suvakit" olisi perustavanlaatuisissa asioissa aivan väärässä, kun taas "rasistit" ovat joissain asioissa aivan oikeassa."

Yritän edelleen epätoivoisesti etsiä kirjoituksiesi ja filosofiasi punaista lankaa. Koska lanka on minulta kadoksissa saattavat kysymykseni tuntua sinusta idioottimaisilta, provosoivilta, tai muuten vastenmielisiltä ja tympeiltä, mutta ne ovat silti olennaisia kysymyksiä minulle, kun haluan päästä selville ideastasi, haluaisin ymmärtärtää sen.

Siispä kysyn vielä kerran samat kysymykset joita olen jo muuallakin esittänyt.

Eivätkö suvakit ole mielestäsi oman teoriasi mukaan käyttäytyviä yhteisöllisiä ihmisiä, kuten persut ovat? Pätevätkö suvakkeihin eri luonnonlait kuin persuihin, koska he eivät mielestäsi käyttäydy luontevasti, siis sellaisella perusinhimillisellä tavalla mitä tuot esiin ihmisen luontaisena käyttäytymismallina?

Mainittakoon vielä että siksi luontaiseksi käyttäytymismalliksi jonka tuot teoriassasi esiin minä ymmärrän torjuvan tai jopa vihamielisen asenteen muihin kulttuureihin.

Olet selittänyt persujen asenteen ja käytöksen oman teoriasi pohjalla luonnolliseksiu ja luontevaksi ja siten oikeaksi asenteeksi. Miten selität suvakkien asenteen ja käytöksen saman teorian pohjalla?

Kaipaako teoriasi kenties vielä hiomista jos se ei päde samalla tavalla suvakkeihin kuin persuihin?

.

Simon Wahlroos

"Itse olen pitänyt perussuomalaisia juuri sellaisena toiset ulos sulkevana tunnnustuksellisena yhteisönä, jollaista he itse (ja myös sinä, minäkin) maahanmuuttajaryhmissä kritisoivat."

vertaa

Itse olen pitänyt suvaitsevaisia juuri sellaisena toiset ulos sulkevana tunnnustuksellisena yhteisönä, jollaista he itse (ja myös sinä, minäkin) kantasuomalaisissa ryhmissä kritisoivat.

Mitä tästä voimme päätellä? No tietysti sen että rasistileimaaminen on kaksiteräinen miekka, joka on aina pistelytarkoituksessa osoittanut myös se käyttäjää itseään vastaan. Silti sen miekan käyttäjät eivät yleensä huomaa että mitä kovemmin puristaa kahvasta, sitä kovemmin se viiltelee käyttäjänsä kättä näppiksellä. Keskeltä jos osaa ottaa kiinni, niin silloin ei ole enää positiivista- eikä negatiivista syrjintää varsinkaan ihon värin perusteella. Tähän eivät ns. suvaitsevaiset pysty yhtä hyvin kuin sns. suvaitsemattomat persut, joiden riveissä sentään suvaitaan kaikenlaisia mielipiteitä toisin kuin suvaitsevaisten, jotka saavat olla vain yhtä mieltä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Wahlroos

Blogissa oli viittaus perussuomalaisiin, joista joku "haikailee vielä sumean tunnustuksellisen yhtenäiskulttuurin aikoihin" ja jonka "aggressiivisen maahanmuuttokriittisyytensä motiivina on paluu impivaaralaiseen suomalaisuuteen".

Enpä tiedä olenko oikeassa, mutta tämän blogitekstin kirjoittamisen aikoihin (reilusti ennen viime eduskuntavaaleja, edellissyksynä, tarkalleen 27.10.2010, jolloin Perussuomalaisten nouseva gallupsuosio alkoi selvästi näkyä) tuota "tunnustuksellsuutta" mielestäni maahanmuuttokriittisten asenteissa vielä oli. Nyt sitä on mielestäni vähemmän.

Kun jokseenkin sama teksti julkaistiin silloin, kommentit perussuomalaisten suunnalta hyökkäsivät tämäntyyppistä perusjäsennystä ja päättelyä vastaan. Nyt on toisin. Jokin on muuttunut.

Itse keskityn yhä näennäissivistyneistömme näennäissivistykseen ja suuntaan kritiikkini siihen tympeän itseriittoiseen tapaan, jolla he kuvittelevat olevansa oikeassa. "Rasistit" ovat toki monissa olennaisissa asioissa vaistomaisesti paljon oikeammassa kuin kulttuurieliitti.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #71

... Lisäisin vielä, että "impivaaralaisuuden" käyttäminen haukkumasanana, menneeseen maailmaan haikailun synonyyminä, ei oikein osu kohteeseensa ...

Joku perusjäsennys on nimittäin oltava ennen kuin voi (aikansa viisastuttuaan) haikailla jonkinlaista arvovapautta. Mielestäni suomalaisuus toimisi tällaisena "peruskäyttöjärjestelmänä" nykyajassakin erittäin hyvin.

Maailma ei nimittäin ole muuttunut, dynamiikat ovat ennallaan - ainoastaan näkymää vääristävät "suodattimet" ovat monimutkaistuneet.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #71

Seppo O. En ole itse havainnut jotta maahanmuuttoon kohdistuva kritisoinnin "laatu" sinänsä olisi muuttunut. Kylläkin kritiikin määrä näyttäisi vähentyneen. Tuo väheneminen saattaisi johtua vaalien jälkeisellä ajalla sen johdosta kun hallitushan kiristi maahanmuuttoon liittyen muun muassa;

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110073...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110037...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120003...

Huomatava on myös se että EU sanelee direktiivein myös maahanmuuttoasioissa ja kuten tiedämme tai olemme huomanneet niin meillä hallitus noudattaa "orjallisesti" direktiiveissä sanottua, vaikka siihen ei olisi suoranaista velvoitustakaan.

Näiden syiden johdosta voi olla tullut sellainen vaikutus ettei Perussuomalaiset puolueena ole enää niin "massiivisesti" puhuneet maahanmuuttopolitiikasta. Tosiasiahan on myös se että enemmistöhallituksen ollessa vallassa aika vaikea on saada muutoksia aikaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #76

Abdallah

Kun kirjoitus pelkästään Perussuomalaisille suunnattuna julkaistiin loppusyksyllä 2010, kommentointi oli kovin yksioikoista ja yksirivistä:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Ainakin keskustelun laatu on noista ajoista noussut, vai mitä?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #77

Kirjoitin itse tuon "laatu" sitaatteihin kuten nytkin. En ollut itse vielä tuona vuonna 2010 kovinkaan aktiivinen Puheenvuoronkäyttäjä, joten omat käsitykseni pohjaan varmaankin suppeampaan aineistoon kuin mihin itse perustat havaintosi. Laatu-sana ei ole ihan oikeaan osunut vaan parempi olisi minun sanoa kritiikin aiheet.

Laatu sinänsä kasvaa ajan kuluessa. Näin kaiketi lienee. Tosiaan ainakin blogissasi kommenttien laatu näyttää jokseenkin surkealta, jos näin suorasukaisesti asian ilmaisee.

Anne Pylkkönen Vastaus kommenttiin #77

On. Tosiaan.

Aiemmin oli mahdotonta löytää mitään mamu-keskustelua, jossa "hyvikset" ja "pahikset" eivät olisi enemmän tai vähemmän peitellysti pelkästään sättineet vastapuolta ja huitoneet tiuhaan leimakirveillään ympäriinsä.
Regression aallot lyövät tässä asiassa niin korkeina ettei kellään ole aikaa pysähtyä niiiin monimutkaisten asioiden eteen kuin ryhmäpsykologia.
Tohkeissaan ja omien mielikuvitteidensa riivaamina korkeintaan sivuutetan kaikenlainen aito pohdinta defenssillä että "v*ttu meillä mitään yhteisöominaisuuksia ole"!?

Nyt tuntuu että aika monet ovat kiinnostuneita Oikkosen näkökulmista "yhteisötekijöihin" jotka pitäisi selventää poliittisten ratkaisujen pohjaksi. Individualistisimmatkin meistä saavat kai JOTAIN kiinni käsitemaailmassaan Oikkosen selvennyksestä että tässä puhutaan "siitä tavasta, jolla ylisukupolviset yhteisövoimat vaikuttavat ja tulevat ilmi yksilössä".

Aikamoinen saavutus sellainen keskusteluntason kohotus, mielestäni.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #114

"Aikamoinen saavutus sellainen keskusteluntason kohotus, mielestäni."

Olen samaa mieltä siitä että keskustelu on tässä blogissa tasokkaampaa kuin muualla, mutta onko tarpeen rehvastella sellaisilla käsitteillä kuten "ylisukupolviset yhteisövoimat".

Oikkonen saisi selventää vähän sitäkin mistä tämä uusien käsitteiden luominen oikein johtuu ja mitä se oikein ilmentää? Näyttäisi nimittäin siltä että hänellä voisi olla jokin ajatus tästäkin asiasta, joka minua vain ihmetyttää ja kummastutta, mutta minulla ei ole mitään teoriaa siihen. :)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #114

Pylkkönen

"" Individualistisimmatkin meistä saavat kai JOTAIN kiinni käsitemaailmassaan Oikkosen selvennyksestä että tässä puhutaan "siitä tavasta, jolla ylisukupolviset yhteisövoimat vaikuttavat ja tulevat ilmi yksilössä"""

Vaikeutena on se että puhumme asioista, joita oikeastaan ei ole kielemme käsitekoneistoissa toistaiseksi oikein olemassakaan.

Viime vuosisadan alukuvuosikymmenillä muutamat ajattelijat tekivät yrityksiä jonkinlaisen ryhmäpsykologisen ihmiskuvan hahmottamiseksi. Esimerkiksi Kropotkin, Le Bon ja Freud olivat tällaisia. Freudin kirjoitelma "Joukkopsykologia ja egoanalyysi" suomennettiin muutama vuosi sitten -- vimeisimpänä kaikista Freudin kirjoista -- ja se antaa hyvän kuvan siitä miten kesken nämä arvaamattoman tärkeät käsite-erittelyt tällä ihmiskuvauksen alueella jäivät.

Toinen seikka puuttuvan käsitteistön lisäksi ovat puuttuvat puhetavat. Ei ole mitään vakiintunutta tapaa puhua asioista joiden ominaispaino on tavaton mutta joille ei toistaiseksi sen enempää tieteen kuin kansalaiskeskustelunkaan areenoilla ole annettu mahdollisuuksia.

On ehkä heittäydyttävä Hegeliksi ja yritettävä ensin vain hajottaa olemassaolevaa individualistista ihmiskuvaa. Hegelhän substantivoi adjektiiveja ja keksi ikään kuin uusia sanaluokkia hajoittaakseen kantilaisen perinteen. Hän oli ajatushistoriallinen provokaattori -- puhui sekavuuksia niin lennokkaasti että sai kokonaisen sukupolven innostumaan ja seuraamaan.

Mutta, mutta. Tietenkään se ei tänä postmodernin aikana enää toimi. Meillä on näitä nuoria sekavuuksia suoltavia filosofeja, joilla omat kokoomuslaiset seuraajansa. Sekin konsti on käytetty. Ehkä täytyy tyytyä vain siihen viisaaseen wittgensteinilaiseen neuvoon, että on ammuttava lukuisia nuolia eri suunnista -- niin vähitellen hahmottuu se missä maali on vaikka emme sitä suoraan näkisikään.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #121

"Ehkä täytyy tyytyä vain siihen viisaaseen wittgensteinilaiseen neuvoon, että on ammuttava lukuisia nuolia eri suunnista -- niin vähitellen hahmottuu se missä maali on vaikka emme sitä suoraan näkisikään."

Ammuskeletko sinäkin nuoliasi (värkkäät näitä kirjoituksiasi) summanmnutikkaan, toivoen että jossan päin kuuluu älähdyksiä, josta sitten tiedät että johonkin se nyt osui. :)

Miten tosiaan voidaan puhua asioista joista ei ole muodostunut mitään yhteistä käsitystä, sellaista joille voitaisiin keksiä sanallinen tai kirjallinen ilmaus.

Eikö tässä tilanteessa ole siis ilmiselvää että puhutaan toinen toistensa yli ja ohi. Toinen ei ymmärrä mistä toinen puhuu, mutta saattaa ymmärtää väärin toisen puheen, siis omalla tavallaan, jolloin yhteisymmärrys ei ole todellista vaan se kuviteltua.

.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #122

Olet sinnikäs, hyvä - alat olla kypsä ottamaan vastaan ohjeen, jonka zen-munkit antavat oppilailleen:

Mu!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #122

122 Tossa sä kyllä nyt sekoitat nuolien ampumisen kaikuluotainmaisesti jonkun objektin hahmon ja sijainnin määrittelemiseksi ja tappavien tai haavoittavien nuolien ampumisen.
Vaikka haavoittavaa demagogiaa näissä viljeltäisiinkin niin nämä ovat arvokkaita koska näissä pyritään tekemään kansallimielisyys käsitettäväksi. Koska sitä on, se pitää ymmärtää tai nähdä. Monet kansallismielisyyden ilmentymät ovat tyhmyyden ylistystä mutta mun ihmiskuvaan ei vaan mahdu että he itse mieltäisivät itsensä tarkoituksella misogyynisiksi ja muutenkin pahoiksi.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #132

"Tossa sä kyllä nyt sekoitat nuolien ampumisen kaikuluotainmaisesti jonkun objektin hahmon ja sijainnin määrittelemiseksi ja tappavien tai haavoittavien nuolien ampumisen."

Nuolivertauksella en tarkoittanut sitä että Seppo Oikonen pyrkisi kirjoituksillaan tarkoituksellisesti loukkaamaan. Olen pahoillani jos sellainen vaikutelma on syntynyt. Jos niin on päässyt käymään haluan korjata sen mielikuvan että ajattelisin noin.

En siis ole sitä mieltä että Seppo Oikonen pyrkisi tietoisesti haavoittamaan tai loukkaamaan ketään. Itseasiassa referoin hänen omaa kirjoitustaan ja siinä referoinnissa hain vain vähän täsmennystä Seppo Oikkosen omaan aikaisempaan tekstiin.

Anne Pylkkönen Vastaus kommenttiin #121

Oikkonen: "Ehkä täytyy tyytyä vain siihen viisaaseen wittgensteinilaiseen neuvoon, että on ammuttava lukuisia nuolia eri suunnista -- niin vähitellen hahmottuu se missä maali on vaikka emme sitä suoraan näkisikään."

- tai onpa ansiokasta myöskin seurata jotain nuolta niin pitkälle että näkee sen varmasti menevän vain hatelikkoon :)
(Olen aika viehättynyt Wittgensteinin joistakin sellaisista lausahduksista että filosofian yksi tärkeimmistä ansioista on (perimmäisen) mielettömyyden paljastaminen näennäisjärkevistä uskomuksista.)

Ja meinaan kyllä jossain vaiheessa - ehkä ensi kesänä - ottaa lukulistalleni jonkun tai kaikki noista yllämainitsemistasi herroista..

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #131

Pylkkönen

"" ... onpa ansiokasta myöskin seurata jotain nuolta niin pitkälle että näkee sen varmasti menevän vain hatelikkoon...""

Juu, on tuo nuolien ampuminen kuitenkin periaatteessa täsmälleen päinvastaiseen suuntaan tapahtuva toimi kuin "Tractatuksen" vaikenemiskäsky tai muistutukset vielä siitäkin miten sitkeästi ihminen jaksaa kolistella käsitehäkkinsä kaltereita.

Nuolet ammutaan tavallaan kielimaailman rajojen ulkopuolelle. Emme ole silloin jääneet ansaan kärpäslasiin, emmekä tarvitse sellaisesta ulos johtavaa karttaa. Olemme "varmuuden" pohjalla, mutta kuin huomaamatta kävelemässä vetten päällä tai aukkojen yli.

Emme ole myöskään täsmentämässä käsitteidemme merkityksiä -- ei meidän pidä yrittää korjata rikkinäisiä hämähäkinverkkoja pelkin sormin. Meidän on vain katsottava yhä lähempää ja yhä tarkemmin, ja sitten kehitettävä käsitteet sille mitä emme ennen nähneet.

Sellainen on normaalisti historiallinen prosessi. Se on jäänyt tekemättä, tapahtumatta, ja siksi historia nyt jyrää meitin. Kansallisvaltiot hajoavat kun ihmisten välit venyvät ja aukot laajenevat. Muukalaiset täydentävät tämän tuhon, sisäisen hajoamisemme.

PS Kärpäslasi:

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Turun+museoke...

Tuohon lirautettiin hieman vettä sisään, korkki päälle, alle esimerkiksi sokeripala. Kärpäset surisivat sokeria maistamaan, ja kun ne lähtivät lentoon, ne päätyivät lasiin osaamatta alakautta takaisin. Aika ajoin lasi vain huuhdeltiin tyhjäksi.

Anne Pylkkönen Vastaus kommenttiin #135

Vertaus käsitteiden/sanojen vangiksi jäämisestä ja kärpäslasista on ahdistava.
Eipä ihme että Wittgenstein oli niin angstinen hahmo :) !!

"Filosofoiden" kai jos kysyttäisiin että miksi kärpänen jää kärpäslasin vangiksi vaikka ihmis"objektiiviselta" kannalta katsottuna sillä olisi suorastaan ruhtinaallisen suuri ulospääsyaukko, voitaisiin "filosofoiden" ehkäpä vastata vaikka että "koska kärpänen on kärpänen ja kärpänen JÄÄ tuohon ansaan".

Jatkokysymys - miksi ihminen jää käsitteidensä vangiksi? Hm. jos käsitteiden (ja kielen?) käyttö on ihmisajattelulle tavallaan myös (kohtalokas?) ansa, kuka tai mikä on "organisoinut" tällaisen "pyydyksen"?
Ihminen haluaa päästä eroon kärpäsistä ja hänen todellisuudenhallintansa on niin paljon monimutkaisemmalla tasolla kuin kärpäsen, joten ´kärpäsansojen todellisuudessa´ roolit, motivaatiot, intentiot y.m.s. ovat päivänselvät.
Mutta kuka tai mikä oikeastaan saa kenet tai minkä satimeen kun kyseessä on kielen/käsitteiden/sanojen "vangiksi" joutuminen??

+ + +

Mietin tuossa myös käsityksiäni uskonnollisuuden vaikutuksista ihmisen moraalitunteisiin ja etiikantajuun. Minusta uskonnot ovat kuin yliholhoavia vanhempia, jotka eivät ota pikkulapsen polkupyörästä apupyöriä pois kun tämä alkaa kasvaa vähän isommaksi, vaan sen sijaan nostavat lapsen niine hyvineen korokkeelle sijoitettuun kuntopyörään.
Vauhti-, matka- ja sykemittarit saattavat näyttää vaikka viittäsataa, mutta minnekään ei edetä - tosin kaatuakaan ei voi (paitsi polkea itsensä pökerryksiin ja pudota satulasta/polkimilta) :)

Lapsuuden omantunnon "apupyörien" poisottamisesta koituu tietysti lyhytaikaisia ongelmia. Horjahtelu ja kaatumisetkin ovat väistämättömiä sekä "maastomuutosten" että oman eettisen tasapainoaistin kehittymisprosessin takia. Mutta juuri SEN tunnustukselliset, opilliset ja laki/säännös/traditio tai auktoriteettikeskeiset uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt näyttävät mielestäni pyrkivän nimenomaan tukahduttamaan.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Haluatteko vastaansanomattoman vastalauseen "kulttuuriselle yhdentämiselle"? :o)

Edes kudoksia ei voi noin vain siirtää elimistöstä toiseen HYLJINNÄN vuoksi. Ympäröivä systeemi vaikuttaa yksilöihin, "synnyt" eivät ala puhtaalta pöydältä (tabula rasakin voi olla mutta ei tabula mensa!).

Väite: "systeeminen hyljintä" tulee systeemeissä vastaan aina, ja siihen ei ylhäältä tuleva hyssyttely mitään vaikuta. Kasvu "suvaitsevaisuuteen" ja moniarvoisuuteen lähtee tukevan yksikulttuurisen arvopohjan ja kasvuympäristön kautta.

Ja hyljinnästä ei seuraa paikallista kihinää vaan systeeminen romahdus.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Hyötyniemi

""Edes kudoksia ei voi noin vain siirtää elimistöstä toiseen...""

Biologisen metaforan käyttö on yhtäältä hieman arveluttavaa. Viime aikojen maahanmuutto- ja rasimikeskustelu on pyörinyt "geeni"-käsitteen varassa ja ympärillä, ja keskustelu on ollut puolin ja toisin aika toivotonta. Ehkä biologian suuntaan menevät metaforat eivät lisää ymmärrystä.

Käyttäytymisen selittäminen geeneihin viittaamalla on toistaiseksi aika falskia selittämistä. Kukaan ei toistaiseksi tarkkaan ottaen tiedä miten pitkälle tällaista selitysperustetta voidaan viedä. Silti näennäispätevyys tällaisten käsitteiden ympärillä on niin hämäävää, että jopa oikeudenkäynnit pyörittelevät käsitettä kuin sillä olisi vähintääkin kriminologiassa täsmällinen sisältö.

No, juristit ovat tavallaan oma ihmisrotunsa. Ehkä se on geeneissä.

Luulen että keskusteluissa usein käytetään "geeni"-käsitettä siinä kohdassa jossa oikeasti halutaan ja pitäisi viitata yhteisötekijöihin. Eli siihen tapaan, jolla ylisukupolviset yhteisövoimat vaikuttavat ja tulevat ilmi yksilössä. Mitä tällaiset tekijät sitten ovat, sen määritteleminen on meille vaikeaa, koska meillä ei ole kunnollista ryhmäpsykologista käsitteistöä käytettävissämme yhteisötodellisuuden kuvaamiseen ja selittämiseen.

Se taas johtuu oppihistoriallisista syitä. Eurooppalaisella uudella ajalla syntyneet erityistieteet tavoittelivat autonomiaa, ja ihmistieteissä psykologian irtoaminen sosiologiasta tapahtui vahvan autonomiapyrkimyksen hengessä, jolloin psykologiasta tuli korostetusti yksilöpsykologiaa. Niinpä sellaiset ilmiöt, jotka sijoittuvat yhteisötodellisuuden ja yksilötodellisuuden välimaastoon -- kuten kollektiivinen tahtotoiminto -- ovat toistaiseksi jääneet perusteiltaan selittämättömiksi.

Voimme vain katsoa yksilöä ja hänen yksilöominaisuuksiaan, ja mitä syvemmälle katsomme, sitä paremmin näemme että jokaisen yksilöminuuden pohjalla on yhteisö. Mitään keinoa repäistä yksilöminuus irti yhteisöpohjasta ei ole. Kaiken lisäksi yhteisö on paitsi sosiaalinen myös historiallinen, ylisukupolvinen muodoste. Esimerkiksi inhimillinen kieli on intersubjektiivinen ylihistoriallinen elementti, jonka käsitekoneistot jotenkin välittävät sosiaalisen ja historiallisen jatkuvuuden paljon sosiaalisidonnaisemmin kuin mitä pelkästään yksilöä tutkien voimme tajuta.

Kieli -- sen käsitekoneistot, ajattelu ja totuus -- ovat sosiaalista ja historiallista muodostetta, ja siksi kieli on luonnollinen yhteisöjen perustekijä. Jokaiseen kieleen sisältyy oma metafysiikkansa, kuten Spengler aikanaan sanoi. Emme tarkkaan tiedä missä ja miten tämä syvätaso välittyy sukupolvelta toiselle -- siitä voidaan toki esittää teorioita. Keskusteluissa on mahdollista viitata "geeneihin", mutta emme tiedä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. On mahdollista yrittää Sheldraken tapaan tavoitella kartesiolaisen rationaalisuuden ylittäviä selitystapoja, mutta niistäkään emme toistaiseksi tiedä perimmäistä pätevyyttä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Olet oikeassa, unohdetaan geenit. Ehkä esimerkki kuitenkin valaisee haasteita: voisi kuvitella, että valmiit funktiot voi siirtää, kun alatason vuorovaikutukset voi systeemitasolla jo ohittaa. Mutta siis ei onnistu.

Ylätasolla pitäytyvä ajattelu myös maahanmuutossa törmää alatason ristiriitoihin.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #41

Juu, tuo on mojovasti todettu.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #47

... Alun perin tarkoitus tosin oli pitäytyä meemisysteemeissä (ajatusrakennelmat ja niistä koostuvat kulttuurit) geenisysteemien (emergoituvat kudokset) analogiana ... mutta assosiaatiot ovat liian vahvat, geeenit ja meemit sekoittuvat kai välttämättä. Huono esimerkki siis.

Arvo Kuusela

"Kieli -- sen käsitekoneistot, ajattelu ja totuus -- ovat sosiaalista ja historiallista muodostetta, ja siksi kieli on luonnollinen yhteisöjen perustekijä. Jokaiseen kieleen sisältyy oma metafysiikkansa, kuten Spengler aikanaan sanoi. Emme tarkkaan tiedä missä ja miten tämä syvätaso välittyy sukupolvelta toiselle -- siitä voidaan toki esittää teorioita. "

Entäs murteet?

Kun matkustelee eri puolella Suomea ja kuuntelee ihmisten puheita, niin jotenkin tuntuu siltä että ajattelutapa olisi aivan erilaista eri murrealueilla, murteen perustella siis, kommunikointityylin perusteella. Murteen ollessa kyseessä tämä asia tulee toisella tavalla, nopeammin ja selkeämmin esiin kuin eri kielten ollessa kyseessä, koska saman kielen toisen murteen voi ymmärtää, vaikkakin ymmärtäminen vaatii jonkin verran ponnisteluja.

Ei kuitenkaan ole kovin vaikeata päästä murremuurin yli, tosella tavalla kommunikoivaa on mahdollista ymmärtää suhteellisen helposti.

Kielimuurin kanssa tilanne on hankalampi. Kielimuurin ylittäminen vaatii enemmän, se vaatii joko vaivaloisen kielen opettelun, tai vähintään hyvän tulkin, mutta ei se yhteisymmärrys suinkaan mikään mahdottomuus ole. Eri kieltä puhuvat aina yleensä ajattelevatkin asioista hiukan eri tavalla, samoin kuin eri murrealueila ajatellaan eri tavalla, mutta ihminen voi ymmärtää toista, kielestä tai murteesta huolimatta, jos siihen vain tahtoa löytyy.

.

Arvo Kuusela

"Kasvu "suvaitsevaisuuteen" ja moniarvoisuuteen lähtee tukevan yksikulttuurisen arvopohjan ja kasvuympäristön kautta."

Ei siis pitäisi ottaa vastaan kulttuurivaikutteita.
Mikäs siinä, hylätään kaikki amerikkalaisuus, saksalaisuus, ruotsalaisuus, kreikkalaisuus ja muut vahingolliset kulttuurivaikutteet, hylätään internet, autot, TV:t, tietokoneet, pizzat, kepabit, fetajuustot, oliivit, toomalaiset kirjaimet, arabialaiset numerot, laskutaito, lukutaito, kaukoidästä tuodut vaatteet, etelän hedelmät, riisi, bataatit, perunat.

Mitä meille jää?

Tukeva yksikuklttuurinen arvopohja ja kasvuympäristö, kalevala, kantele ja tuohivirsut.

.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Meille jää koti ja kodin johdonmukaiset arvot.

Arvo Kuusela. Ei kai esimerkiksi "riisi" ole mielestäsi ARVO?

Arvo Kuusela

"Ei kai esimerkiksi "riisi" ole mielestäsi ARVO?"

Riisit ovat kulttuurivaikutteita ulkomailta. Vaikka esimerkiksi karjalanpiirakassa on riisiä niin Suomessa riisi ei kasva, joten se on vieraasta kulttuuria, monikulttuuria.

Karjalanpiirakassa riisin voi korvata perunalla, jota tuotetaan suomessa, mutta peruna viljelyskasvina on kotoisin Amerikasta, se on siis kulttuurivaikiute.

Kodin johdonmukaiset arvot?
Perhesurmat, lumihanki kutsuu, vanhukset hylätään hoitolaitoksiin, lapset jätetään yhteiskunnan kasvatettaviksi, kun työ, oma aika, harrasteet ja kapakka vetävät vanhempia puoleensa.

.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #25

"Riisi" ei ole kulttuurinen meemi, mutta "kaikkea on maistettava" on.

"Koti" on tieto siitä että joku ehdoitta rakastaa - ja johdonmukaisesti rankaisee. Koti on kulttuurin kehto, siinä vaiheessa ihminen on suojattomimmillaan: vapauksien syntyjä voidaan tuolloin vielä helposti joko tukea tai kitkeä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #25

"Perhesurmat, lumihanki kutsuu, vanhukset hylätään hoitolaitoksiin, lapset jätetään yhteiskunnan kasvatettaviksi, kun työ, oma aika, harrasteet ja kapakka vetävät vanhempia puoleensa"

Jos tuo on mielestäsi suomalaisuutta niin haista p*ska. Suurin osa tuostahan on nykyaikaisen individualismin korostamisen heijastumaa.

Jos verrataan vaikka ruotsalaisuuteen: suomalaisuudessa on perinteisesti arvostettu vanhusten viisautta - ruotsalaisuudessa tuottamattomat yksilöt on työnnetty alas "ättestupanilta".

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #32

Hyötyniemi:"Jos tuo on mielestäsi suomalaisuutta niin haista p*ska".Vitsi että sä osaat olla mallinukke kansallismielisyyden rumille puolille.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #42

Helpompi ottaa rasistileima heti otsaan ... Sepolla on tuolla alla pitempi selitys.

- Et muuten taida ymmärtää ollenkaan mitä suomalaisuudella tarkoitan.

Tuo "lumihanki kutsuu" ... harvassa muussa kulttuurissa tuo yksilöllisyyden ylikorostaminen tekee yhtä pahaa jälkeä kuin suomalaisuudessa, jossa pohjana on (sinänsä pelkästään positiivinen) omillaan pärjäämisen eetos.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #48

No selitä sitten miten suomalaisuuden käsität. Minäkin olen tuolla alempana kertonut miksi rakastan Suomea ja suomalaisuutta.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #58

Liian pitkä juttu tähän. - Vihjeeksi kuitenkin: katso ohjelma "Suomi on ruotsalainen". Se suomalaisuus (ruotsalaisuus) mikä siinä on hyvää, sen peilikuva on "suvaitsevaisten suomalaisuutta" - pahaa.

Se mitä suomalaisuudesta ei tässä ohjelmasarjassa käsitellä (ja mille esimerkiksi ruotsittajat ovat ilmeisen sokeita) - suomalaisen omalaatuisuuden ydin lienee riisutuimmillaan siinä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #61

Tuo mua naurattaakin että kaikki ruotsalais-ei-symppajat katsovat noita ohjelmia. Mua ei pätkääkään kiinnosta tuo ohjelma. Suomalaisuus ei ole mulle ruotsalaisuuden antiteesi. Suomi on mulle paljon kiinnostavampi paikka ja siksi olen valinnut asua täällä ja, muinoin 1981, tuoda tänne perheeni. Ruotsissa on hyvä mulle se että esim käännöskirjallisuutta voi saada ja muuta tietoa sieltä. Luen nyt aivan ihastuttavaa antologiaa tsekkiläistä novellistiikkaa. Tsekkiläinen kirjallisuus on muuten hengeltään aika lähellä suomalaista.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #62

"Tuo mua naurattaakin että kaikki ruotsalais-ei-symppajat katsovat noita ohjelmia"

Mutta kun se "suomalaisuus" ja "identiteetti" - ne ovat oikeasti haastavia asioita. Harvoin saa asiasta yhtä riippumatonta (ulkopuolista!) ja asiantuntevaa analyysia kun nyt, kun siihen on käytetty suuri määrä (säätiö)rahaa, älykkyyttä ja asiantuntemusta - ja vimmaa. - Älä sinäkään lukittaudu omaan lokeroosi!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #63

Hei luuletko etten ruotsinsuomalaisena/paluumuuttajana ole pohtinut ja kamppaillut noiden juttujen kanssa, menneen talven lunta. Identtiteetti on mulle ollut luopumista, kaikista illuusioista luopumista. Mulla on realistinen ja rakkaudellinen kuva sekä suomalaisista että ruotsalaisista että kaikista välisekamuodoista ja enemmänkin mietin kuinka me ihmiset pystymme tai emme pysty hyvyyteen ja rehellisyyteen ja aitouteen. Eräänlaista identtiteettipohdintaa sekin. Siinä olet oikeassa että identiteetti on haastava asia.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #58

"No selitä sitten miten suomalaisuuden käsität"

Vain yksi esimerkki. - Suomalaisuudessa arvostetaan suoraa puhetta. Sen sijaan ruotsalaisuudessa harrastetaan "smålltålkia", jossa asiat pehmennetään, jolloin mikään ei enää oikein tunnu miltään.

Vaikkapa tuo "ättestupan". Wikipediassa sanotaan (ruotsalaisten kirjoittamana) että eeei ... "se on vain legendaa". Kuitenkin Ruotsin kartoissa harva se jyrkänne on muinoin nimetty ättestupaksi.

Tai katsopa sitä kiemurtelua, kun kysyt suomenruotsalaiselta, onko finne alempirotuinen kuin ruotsalainen. - Sivistys on sitä että joistakin asioista ei puhuta.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #42

Noh, Arvo Kuusela toisaalta suorastaan loukkasi tällaista paluumuuttajaakin. :) Ampuu pahasti yli.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse en ymmärtänyt Oikkosen tekstiä noin suljetuksi piiriksi, eli ei kai ole tarkoitus sulkea silmiä muiden kulttuurien saavutuksista? Vai olenko ihan metsässä?

"Moniarvoisuus on käytännössä mahdollista vain maallistuneiden, ei-tunnustuksellisesti ajattelevien ihmisten kesken. Tällaisille yksilöille vain ihminen ja elämä ovat korkeimmat arvot, eikä mikään tunnustuksellinen yhteisöarvo nouse ihmiselämän ja yksilön pyhittämisen yläpuolelle."

Tämä Oikkosen teksti oli minusta se tärkein avain tekstin ymmärtämiseen?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

kelhu

Tarkoitus on hahmottaa ajattelukoherensseja. "Kulttuurit" ovat ennen muuta omien ajatteluehtojensa varaan rakentuneita pysyviä ja syvätasolla vaikuttavia kokonaisuuksia -- ne eivät ole mitään "tapoja" tai muuta irrallisempaa rekvisiittaa. Kunkin kulttuurin "saavutuksia" on arvioitava niiden omilla mittareilla. Esimerkiksi ajatus että "arabialaisessa kulttuurissa oli tiede jo silloin-ja-silloin niin-ja-niin korkealla" on totaalinen oksymoroni, koska "tiede" maailmaa muuttaneena ajatustyökaluna ja historiallisena ilmiönä on puhtaasti eurooppalaisen uuden ajan tuote.

Yhteisöt ovat yleisinhimillinen ilmiö -- kulttuurievoluutio on kaikkialla lähtenyt liikkeelle hyvin ryhmäsidonnaisista alkuyhteisöistä, joissa esimerkiksi nyt yksilöominaisuudeksi kokemamme "tahto" oli eräänlainen "kollektiivinen tahtotoiminto". Se voidaan edelleenkin erityistä regressiivistä menetelmää, hypnoosia, käyttäen yksilön mielen syvyyksistä elvyttää, jolloin "yksilöllinen" tahto voidaan siirtää hypnotisoidulta hypnotisoijalle.

Tällaiset yhteisöominaisuudet ovat meissä syvemmällä ja tietyllä tavalla ratkaisevampia kuin kulttuurikehityksen myötä kussakin koherenssiaan varjelevassa kulttuuripiirissä syntyneet yksilöominaisuudet. Ja juuri kyvyttömyytemme jäljittää yhteisöominaisuuksia on jokseenkin kaikkien individualistisen ihmiskuvaamme kytkeytyvien ajatusharhojen syynä. Muuan muassa syynä näiden maahanmuuttoon liittyvien sopeutumattomuuskysymysten vaikeuteen.

Susanna Kinnunen

"Kulttuurirelativismi on näkemys, jonka mukaan ihmisyksilön tekoja ja käsityksiä tulee tarkastella ja arvostella yksilön oman kulttuurin kautta." (Wikipedia)

Ihmettelen tässä, moniko lukijoista on sisäistänyt tämän toteamuksen seuraukset? Arvelen, että ei tarpeeksi moni.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Keskustelu kulttuurirelativismista olis hyvä. Kukaan ei ole ilmottautunut täällä kulttuurirelativistiksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minä kun olen luullut, että esim. sinä Sini olisit kultturirelativisti!

Simo Narkala Vastaus kommenttiin #46

Sinin kohdalla olen havainnut saman.
Koskas ihminen tilansa on tajunnut !?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #46

Olen vähiten tässä seurassa kulttuurirelativisti. Diggaan suomea ja suomalaisuutta koska täällä niin hyvin toteutuvat universaalit ihmisoikeudet, ehkä parhaiten maailmassa! https://www.google.fi/search?q=universalismi+suome...
Pyydän myös muistuttamaan kirjoituksistani ja mielipiteistäni Pertti Väänänen ja Simo Narkala.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kinnunen

Tavallaan tuo kulttuurirelativismin määritelmä jää kulttuurikoherenssin määrittelyksi. Relativismiin kuuluu myös enemmän tai vähemmin julkilausuttu käsitys kulttuureiden keskinäisen vertailun kieltämisestä -- ja naiivein seuraus tästä on pitää kaikkia kulttuureja "samanarvoisina".

Tällaiselle falskille kulttuurirelativismille en lämpene. Mielestäni inhimillinen kehitys on tosiasia.

Ihminen on niin lajina kuin yksilönä nimenomaan kehittyvä olento -- lajikehitys on historiallinen tosiasia, johon liittyen esimerkiksi yhteisöjä voidaan arvioida niissä vallitsevan sosiaalisen sidonnaisuuden asteen perusteella. Samoin yksilö kehityksessään kasvaa varhaislapsuuden symbioottisesta riippuvuudesta aikuiseen autonomiaan, jonka saavuttamisessa vain yhteisöllinen sosiaalisen sidonnaisuuden vedenpinta asettaa hänen yksilölliselle eriytymiselleen rajan.

Tämä näkemykseni on hyvin "frommilainen". Psykoanalyysi kaikenkaikkiaan ottaa yhdeksi lähtökohdakseen ihmiskuvan, jossa yksilö nähdään oman henkilöhistoriansa, ympäristönsä, kulttuurinsa ja aikansa artefaktina.

Psykoanalyysi oppina on joutunut juuri tuon Pertti Väänäsen ylempänä kommentissaan mainitseman postmodernismin uhriksi. Kun kaikki syvemmät tekijät kielletään ja niihin menetetään yhteys, mikään koherenttinen ei enää sido maailmaa hallittavaksi kokonaisuudeksi. Kulttuurirelativismi on tyypillisesti postmoderni hajoamisilmiö -- sikäli siis kun se käsitetään yleisen arvottamisen mahdottomuutena.

Sokeuden asteelle kasvanut individualismi saa meidät sulkemaan silmämme ihmisen yhteisölliseltä taustalta, ja harhaisesti määrittelemme jopa tuollaisen taustan hahmottamisen "rasismiksi", tms. Aivan samaa muotoa oleva ajatusvirhe tapahtuu hajonneessa rationaalisuudessamme silloin kun kuvittelemme että mahdollisimman universaali, yleinen "raha" voi toimia "talousmaailman" rakennusaineena ja korvata yhteisöllisenä kattorakenteena jopa kieleen ja kulttuuriin perustuvat kansallisvaltiot.

Itse olen "rasisti" nimenomaan samassa mielessä ja samoin perustein kuin olen "eurovaltion" vastustaja.

Simo Narkala

Näissä on paras mennä betoniin.
Meillä luultavasti katsottaisiin läpi sormien intialaismaahanmuttajan heittäessä happoa justmariedinsä kasvoille, kun tämä ei ollutkaan neitsyt.
Toisaalta, ehkä ei, kun siltä taholta ei ole jihadin uhkaa.

Onko tällä pallolla porukkaa, joka kunnioittaisi esim. YKn ihmisoikeuksien julistusta lainsäädännössään ja kuitenkin osaisi potkia kulttuurirelativisti nurkkaan ?

Jenkit luultavasti väittävät olevansa, mutta tietääkseni siellä on omat "no-go-zonet" ollut jo kymmeniä vuosia.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Minun mielestäni aina ja yhä vain käytetään keskusteluissa yleisnimitystä "maahanmuuttajat".

Hakekaapa nyt sellainen henkilö esille joka kritisoi esim. työn perässä maahan muuttavaa, avioliiton tähden maahanmuuttajaa, Suomalaista paluumuuttajaa jne.

Kritisointi yleensä on "sosiaaliturvan perässä" olevat maahan yrittäjät, joita esim. Ranska palauttaa lähtömaihinsa. Ranska muutenkin tiukentaa tämän vuoden alusta lähtien juuri tuon ryhmän maahanmuuttoa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tossavainen

""Hakekaapa nyt sellainen henkilö esille joka kritisoi esim. työn perässä maahan muuttavaa, avioliiton tähden maahanmuuttajaa, Suomalaista paluumuuttajaa jne....""

Me emme ilmeisestikään voi näissä keskusteluissa ollenkaan astua sille tielle jossa alkaisimme nimetä maahanmuuttajaryhmiä. Tai ainakin sitä vaistonvaraisesti kai varotaan. Sehän yksinkertaisesti johtaisi siihen että käsiin jäisi ominaisuuksiensa tähden ei-hyväksyttävä maahanmuuttajaryhmä -- jolloin juttu saisi leimaamisen sävyn ja rasistijahtia vainuava ja vihapuheista kiihottuva ilmianataja saisi heti aiheen tehdä ajatusrikoksesta ilmianto.

Tällaista tämä nyt vaan on. Meidät on jo peloteltu hieman hiljaisemmiksi -- sensuuri ja inkvisitio ovat antaneet muistutuksia olemassaolostaan. Älkää unohtako, että tätäkin blogia seuraavat monet kampittamiseen valmiit "vastuunkantajat".

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Pakko uskoa. Asiasta ei saa keskustella.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #52

Niinpä se taitaa olla, pelosta että loukkaamme joitakin, joita kuitenkin haluaisimme ymmärtää...luulen ainakin?

Ajattelen vaikka noita nuoria muslimeja köyhistä maista, jotka ovat enimmäkseen saaneet syvästi uskonnollisen kasvatuksen ja lukeneet pienestä pitäen koraaninsa lähes ulkoa. Kaikkialla heidän ympärillään on työttömyyttä, kurjuutta ja ympärillä on paljon käsinkosketeltavaa vihaa länsimaalaisia ihmisiä ja heidän tapojaan kohtaan.. Toisaalta he näkevät lehdistä ja elokuvista kokonaan toisenlaisen maailman, jossa on hienoja autoja, vaurautta ja ylellisiä koteja. Kenellepä ei tulisi mieleen haluta samaa ja pyrkiä näihin maihin vaurastumaan ja saamaan osansa hyvinvoinnista.

Todellisuus iskee sitten koko voimallaan näihin nuoriin maastaan pois muuttaneisiin, ovat he sitten Ranskassa, Saksassa tai Suomessa. Kaikki hyvän elämisen merkit ovat näkyvillä, mutta vuosienkaan jälkeen niiden saavuttaminen on vain kaukainen haave. Onko ihme, että ensimmäisen ja monella vielä toisenkin sukupolven jälkeen vahva uskonnollisuus ja viha nousee edelleen pintaan... tuloksista saamme sitten lukea lehdistä.

Mieleeni tulee Georg Drysdalen vanha kirja (Elements of Social Science, Lontoo. Truelove 1882, jossa hän kertoo kurjissa oloissa työskentelevistä englantilaisista työläisistä, joille kahdentoista tunnin kurjien ja raskaiden työpäivien jälkeen ei ole mitään toivoa paremmasta. "Voimmeko odottaa, että lapset, jotka tulevat maailmaan sellaisissa olosuhteissa, voisivat oppia rakastamaan, ei vihaamaan lähimmäisiään?" - Kysyy Drysdale.

Eipä paljoakaan ole muuttunut maailma noista ajoista, jos niitä voi edes verrata nykypäiviin? Odotettu elintaso on edelleen kaukana niillä maahanmuuttajilla, joilla ei ole koulutusta tai kulttuurinsa tuomaa sitkeyttä yrittämiseen kuten on meilläkin nähtävissä Aasiasta tulleiden pakolaisete keskuudessa.

Kuten hyvin ilmaisee afrikkalainenkin sananlasku, "Työ vain väsyttää naista, mutta pilaa miehen",- - joten tehkööt työn siis naiset:)

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #64

"Todellisuus iskee sitten koko voimallaan näihin nuoriin maastaan pois muuttaneisiin, ovat he sitten Ranskassa, Saksassa tai Suomessa. Kaikki hyvän elämisen merkit ovat näkyvillä, mutta vuosienkaan jälkeen niiden saavuttaminen on vain kaukainen haave."

Juuripa tuon takia olen aina pitänyt tuonkaltaisen maahanmuuton hyväksymistä tai suosimista Suomessa ihmisrääkkäyksenä.
Edes Eurooppa massatyöttömyyksineen ei ole enää hyvä paikka näille ihmisille.

Arvo Kuusela

"Tällaista tämä nyt vaan on. Meidät on jo peloteltu hieman hiljaisemmiksi -- sensuuri ja inkvisitio ovat antaneet muistutuksia olemassaolostaan. Älkää unohtako, että tätäkin blogia seuraavat monet kampittamiseen valmiit "vastuunkantajat"."

Ketä ovat nämä kampittamiseen valmiit "vastuunkantajat"?

Et kai vain tarkoita meitä tavallisia oman mielipiteensä ilmaisijoita?

Epäiletkö että kuulumme kaikki johonkin salamyhkäiseen organisaantioon,
jonka ainut tarkoitus on toimia inkvisition tavoin, vaimentaen kaikkien itsesi kaltaisten "totuudenpuhujien" äänet ja sotkien heidän sanomansa?

Jos minä en mielestäsi kuulu niihin kampittamiseen valmiisiin "vastuunkantaja" salaliittolaisiin, joihin viittat, niin keitä sitten oikein tarkoitat.

Voisiko olla että olet kuitenkin erehtynyt ja nekin joita oikeasti tarkoitat ilmaisevat vain vapaasti omia mielipiteitään, mikä on heidän oikeutensa, kuten minäkin teen.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #54

Ongelma ovat ne älykkäät (siis oikeastikin ne ovat älykkäitä) jotka ovat valinneet ensin maailmankatsomuksen ja alkavat sitten sovittaa havaintojaan sen kanssa yhteensopivaksi (tai pakottavat maailman toimimaan ideaaliensa mukaan).

Viisaat toimivat päinvastaisessa järjestyksessä: ensisijaisesti yrittävät ymmärtää maailmaa.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #57

"Ongelma ovat ne älykkäät (siis oikeastikin ne ovat älykkäitä) jotka ovat valinneet ensin maailmankatsomuksen ja alkavat sitten sovittaa havaintojaan sen kanssa yhteensopivaksi (tai pakottavat maailman toimimaan ideaaliensa mukaan).

Viisaat toimivat päinvastaisessa järjestyksessä: ensisijaisesti yrittävät ymmärtää maailmaa."

Tämä on mielestäni viisas kirjoitus.

Mutta viisautta on mielestäni huomioida molemmat mainitsemasi seikat.
Toisaalta pitää olla taju ja ymmärrys siitä millainen maailma oikeasti on, aivan kuten sanoit. Mutta....

Ellei olisi sitä idealismia, jota minäkin olen monissa kirjoituksissani haukkunut ja vähätellyt, ihminen ei olisi sivistyksellisesti, tai oikeastaan kulttuurin alalla, noussut luonnontilaisen eläimen asteelta.

Ideoita ja ihanteita pitää siis olla. Ne eivät kaikki toteudu eivätkä ole edes toteutumiskelpoisia, mutta jotkut niistä toimivat ja kulttuurit kehittyvät. Tämä on sitä kulttuurievoluutiota.

Evoluutiota on myös se että ihmisellä on pyrkimys parempiin käytäntöihin yhteiskunnan rakenteen osalta. Ellei koko ajan pyrittäisi parempaan, seurauksena olisi ilmeisesti vähittäinen taantuminen. Paikoilleen jähmettyminenkin on yksi vaihtoehto ja sekin olisi monille mieleinen vaihtoehto.

.

Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #54

Me tavalliset mielipiteemme ilmaisijat olemme aivopestyjä.

Entisenä suvaitsevaisuusmeemin kiihkomielisenä tukijana (90 luvun alussa Afrikasta paluumuuttaneena) tiedän nykyisellä herännäisellä viisaudellani että siinä meemissä kyse on valtavirraksi muodostuneista (piilo)ylimielisistä uskomuksista ja median välittämästä aivopesusta, jossa me rikkaat länsimaalaiset näemme itsemme kehittyneempänä ja tunnemme huonoa omantuntoa sekä säälimme siksi tummempivärisiä ihmisiä heidän köyhyydestään. Me kuvittelemme aiheuttaneemme sen ja yritämme tänne tuleville hyvittää sitä poliittisilla toimenpiteillä, kuten positiivinen syrjintä kantaväestöä kohtaan. Se ei ole oikein, sillä meidän kuuluisi arvostaa omaamme enemmän, eikä heittää sitä pohjattomaan kuiluun.

Sellaiseen suvaitsevaisuuteen meillä ei siis ole oikeasti varaa, koska menestyksekäs taloutemme ja aineellinen hyvinvointimme perustuu sellaiseen osaamiseen ja työntekoon, jotka eivät luonnostaan kuulu esim. afrikkalaiseen kulttuuriin, josta minulla on myös paljon kokemusta. Me emme ikinä pysty takaamaan heille kaikille samaa, koska maailma on täynnä näitä köyhiä ja osaamattomia ihmisiä ja heitä syntyy koko ajan paljon enemmän kuin ikinä voisimme ottaa vastaan ilman että itse joudumme samaan kurimukseen.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen Vastaus kommenttiin #59

"Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2001
Vaikka Afrikkaa pidetään jälkeenjääneenä, nälän ja sotien runtelemana, kaikkineen köyhyysloukkuun tuomittuna maanosana, se on muuta maailmaa edellä ainakin kahdessa asiassa. Ensinnäkin siellä on maailman ylivoimaisesti suurin syntyvyys, keskimäärin 5,4 lasta naista kohti.Toiseksi valtaosa aidsiin sairastuneista ja siihen kuolleista on Afrikasta.

Nyt Afrikassa on kuitenkin jo 800 miljoonaa ihmistä, eli väkiluku on saavuttanut ja ohittanut Euroopan noin 740 miljoonaan jääneen nykytason. Nykyisellä kasvuvauhdilla Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu 25 vuodessa, ja ennusteen mukaan se on vuonna 2050 kolme kertaa Euroopan väkimäärää suurempi".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #54

Kuusela

""Ketä ovat nämä kampittamiseen valmiit "vastuunkantajat"? ... Et kai vain tarkoita meitä tavallisia oman mielipiteensä ilmaisijoita? ""

En tarkoita. Jos viittaamani taho halutaan määritellä, sanoisin näin: ne ovat ihmisiä joilla on enemmän valtaa kuin ymmärrystä.

Laske yhteen kaksi tosiasiaa. Toinen on se, että meillä ei historiallisista syistä ole kunnollisia käsitteitä ihmisen yhteisöominaisuuksien kuvaamiseen ja selittämiseen. Olemme heikoilla jäillä aina kun yritämme jotenkin ilmaista tapaa jolla yksilö on yhteisönsä määräämä. Vaikka tämä sidonnaisuus on tosiasia, emme saisi ilmaista sitä muodossa jonka joku rasistijahtaaja saattaa tulkita vihapuheeksi.

Toinen on se että monilla tahoilla on kasvava tarve saada "rasismin nousu" kuriin. Siihen on olemassa motiivi kaupallisen sensaatiolehdistön piirissä, siihen on motiivi ideologisesti orientoituneen erkkolaisen lehdistön ja kokoomuslaisesti orientoituneen YLE:n taholla, siihen on olemassa motiivi omaan näppäryyteensä sotkeutuneiden virka- ja lakimiesten itse itsensä oikeuttavassa koneistossa, ja siihen on olemassa motiivi mielipidepelureiden eli hallitus-Suomen konsensusrintamassa irtopisteitä poimivien poliitikkojen keskuudessa.

Kun sekä tarvittava tulkintaepämääräisyys että motiivi lukea maahanmuuttokritiikkiä kuin inkvisitio raamattua ovat olemassa, ei pidä yllättyä, jos asiallisetkin tekstit päätyvät leivättömän pöydän ääreen.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #75

Erikoissuositus ja monta sydäntä tälle Oikkosen kommentille!

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #85

"Erikoissuositus ja monta sydäntä tälle Oikkosen kommentille!"

Kyllähän Oikkonen selittää osaa, mutta kuka selittäisi sen mitä Oikkonen oikein selittää. Eli näihin kaivattaisiin usein "mitä se on" osio, kuten katekismuksessa.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #75

"Olemme heikoilla jäillä aina kun yritämme jotenkin ilmaista tapaa jolla yksilö on yhteisönsä määräämä."

Tämän verran tässä on nyt jotain sellaista tekstiä johon voi saada jonkilaisen otteen.

Määritelmä että kampittamiseen valmiit "vastuunkantajat" ovat "ihmisiä joilla on enemmän valtaa kuin ymmärrystä" ei oikein mielestäni selvennä tilannetta.

En siis ole päässyt selville siitä ketä tarkoitetaan, kenestä puhutaan, paitsi että en itse ole joukossa mukana, enhän ole mikään vastuunkantaja.

Yhteen asiaan haluaisin Sepolta selvitystä.

Olet pitkään ja hartaasti selvittänyt sitä miten nämä yhteisöominaiosuudet toimivat. Riippumatta siitä että emme kaikki ole niistä yhteisöominaisuksista tietoisia ja emme oikein osaa edes nimetä niitä ominaisuuksia, emmekä edes voi antaa niille yhteisöominaisuuksille sellaista ajatuksellista sisältöä että voisimme sanallisesti tai kirjallisesti määritellä ne, olemme silti kaikki niiden yhteisöominaisuuksien vankeja ja niiden noudattajia ja niistä riippuvaisia.

Näin paljon olen siis ymmärtänyt, näin omin sanoin ja kömpelösti ilmaistuna.

Nyt haluaisin vielä tietää onko näillä mainituilla kampittamiseen valmiilla "vastuunkantajilla", siis "ihmisiä joilla on enemmän valtaa kuin ymmärrystä" myös tämä sama yhteisöominaisuus, vai onko se heidän kohdallaan jotenkin kieroutunut? Ovatko he poikkeusyksilöitä, jonkinlaisia mutantteja, jotka toimivat vastoin ihmisen varsinaista luontoa ja ihmisten yhteisöllisten ominaisuuksien vastaisesti?

.

Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #90

Niin eikös ne hallituspuolueet Kokoomus SDP Vasemmistoliitto Vihreät ole kuuluisia vastuunkantamisestaan, joka ylittää kansalliset rajat mennen tullen kuin Stromsössä ikään?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #90

Kuusela

""... olemme silti kaikki niiden yhteisöominaisuuksien vankeja ja niiden noudattajia ja niistä riippuvaisia...""

Kyllä, kyse on ihmiselle lajityypillisistä, primitiivisistä ominaisuuksista, jotka palautuvat jonnekin alkulaumassa vallinneiden laumareaktioiden tasolle. Tuolloin sellainen nykyisin yksilöominaisuudeksi mieltämämme asia kuin "tahto" oli vielä kollektiivinen reaktio, eikä käsitteitä "tahto" ja "valta" olisi tuolloin vielä voinut erottaa toisistaan.

Näitä varhakantaisia "ajattelumuotoja" on varsin vaikea tajuta, ellei ensin opi hahmottamaan oman ajattelun "koherenttisia" ominaisuuksia. Jos yksien ja samojen käsitteiden yksillä ja samoilla merkityksillä yritetään selittää kokonaan eri ajatuskoherensseissa kuvattavia ja selitettäviä ilmiöitä, käsitesekaannukset ovat heti läsnä.

Esimerkiksi sosiologisen ja psykologisen näkökulman ero. Sosiologi jäljittää yksilötasolle palautumattomia sosiaalisia vakioita -- sellaisia kuin esimerkiksi näissä yhteyksissä usein mainitsemani kussakin yhteisössä vallitseva sosiaalisen sidonnaisuuden aste. Sillä mikä tuo aste on, on tietysti seurauksensa jotka näkyvät jokaisessa yhteisön kasvattamassa ihmisessä, mutta itse ilmiö on laadultaan sosiologinen, ei psykologinen.

Ja koska ihminen on lähtökohtaisesti lajityypillisesti sosiaalinen olento, yhteisöolento, kaikella mikä määrää yhteisöjen ominaisuuksia on ensisijainen valta siihen nähden mikä ilmenee yksilöissä.

Kirjoittelin juuri tuonne ylemmäs Heikki Hyötyniemelle kommentin, jossa vähän kaunokirjalliseen tapaan kuvailin ihmisen alkuperäisten yhteisöominaisuuksien -- sellaisten kuin "kollektiivinen tahto" ja alkulaumoissa vallinnut "valta" -- ja niiden nykyisten, yksilöominaisuuksina mieltämiemme muotojen suhteita. Ehkä saat sieltä lisävaloa noihin ajattelun perusteita kolkutteleviin kysymyksiisi.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #106

"Jos yksien ja samojen käsitteiden yksillä ja samoilla merkityksissä yritetään selittää kokonaan eri ajatuskoherensseissa kuvattavia ja selitettäviä ilmiöitä, käsitesekaannukset ovat heti läsnä."

Kiitos taas selitysyrityksestä. Jotain aina tajuankin ja edellisestä selityksestä tajusin ylläolevan. Se puolestaan hyvin pitkälle selittää sen että en oikein tahdo tajuta sitä muuta.

Esimerkiksi Sosiologisen ja psykologisen näkökulman ero oli minulle varsin epäselvä asia. Selitit sen tuossa hyvin. Ajatuksiesi ymmärtämisen vaikeutta selittää se että ensin pitää opiskella erikseen käsitteet, kuten tämä sosiologisen ja psykologisen näkökulman ero. Siinä vaiheessa voi olla jo niin uuvuksissa ettei jaksa enää paneutua siihen asiaan mistä oli kyse kun puhut niillä käsitteillä siitä asiasta mistä puhut.

Jos nyt ajatellaan asiaa sosiologian kannalta, niin käytännössä kuitenkin on niin että jopa eri lajit voivat tuntea keskenään sosiologista yhteenkuuluvaisuutta. Esimerkkinä ihminen ja koira, ihminen ja hevonen. Kissa ja koirakin voivat joskus tulla toimeen keskenään.

Olisiko näinollen mielestäsi mahdotonta etteivät eri rotuiset ja eri kulttuuritaustan omaavat ihmiset voisi tuntea sosiologisessa mielessä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta?

.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #109

Kuusela

""... mielestäsi mahdotonta etteivät eri rotuiset ja eri kulttuuritaustan omaavat ihmiset voisi tuntea sosiologisessa mielessä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta?""

Kyllä ihmisyksilöt voivat tunnistaa tosissaan yleisinhimillisiä ominaisuuksia yli kaikkien kieli- tai kulttuurirajojen. "Sosiologisessa" kontekstissa yksilöiden ajattelua ei ole -- sosiologiassa puhutaan yksilötasoille palautumattomista yhteisöilmiöistä.

Näissä yhteyksissä kysymys on siis yhteisöominaisuuksista, ei siitä mikä on yksilöille ominaista. Yhteisöt ovat niitä olemassaolevia "realiteetteja" jotka törmäävät maahanmuutto-ongelmissa toisiinsa -- eikä tällaisia törmäyksiä voi mitenkään estää millään yksilöominaisuuksien avuilla.

On mahdollista, etteivät tietyt yhteisöt tai jotkut kulttuurit koskaan sopeudu toisiinsa -- että ne vain kaivavat toinen toisensa pahimmat puolet pintaan. Paljon aikalaistasolla ilmenevää yksilöajattelua syvemmät yhteisövoimat ovat silloin liikkeellä.

Emme me muuten ole minkään ylikulttuurisen ajattelutavankaan hallitsijoita. Jo käännettäessä kieltä toiseen hukataan osa alkuperäiskielen ajattelumetafysiikasta -- se on kuin rajan yli matkustettaessa osa matkalaukuista hukkuisi raja-asemalla, ja hukkuneiden tilalle olisi kohdemaassa ostettava uudet, toki mahdollisimman samoilta vaikuttavat laukut.

Ja kielestä toiseen kääntymättömyyden ongelma koskee myös ajasta toiseen kääntämistä. Meillä ei ole oikein mahdollisuuksia ymmärtää esimerkiksi antiikin kreikkalaisten ajatus- tai miellemaailmaa, joka oli kovasti erilaatuinen kuin omamme. -- Mutta tämä aihe menee sitten jo kauemmas siitä mistä nyt on puhuttu.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #112

"Yhteisöt ovat niitä olemassaolevia "realiteetteja" jotka törmäävät maahanmuutto-ongelmissa toisiinsa -- eikä tällaisia törmäyksiä voi mitenkään estää millään yksilöominaisuuksien avuilla."

Ajatustapasi hahmottuu minulle pikkuhiljaa. Liekö tässä sitten kyse yksilötason sopeutumisesta sosiologisessa mielessä. :)

Vaikka alan ymmärtää ajatuksesi se ei ole vielä sama asia kuin että hyväksyisin sen. Hyväksyn tosin sen verran että siinä saattaa olla totta toinen puoli tai vähemmän.

Jos kuitenkin asia olisi näin kuin sanot, niin miten häytännössä pyrkisit torjumaan kulttuurien yhteentörmäksiä?

Pitäisikö tieteellisesti ensin tutkia mitkä kulttuurit eivät sopeudu toisiinsa ja sitten estää näitä kulttuureita edustavien ihmisten kohtaamiset? Sellaiset kulttuurit jotka pystyvät sopeutumaan sensijaan saisivat kohdata. Tämä ei taida oikein sopia siihen ajatteluun mitä tänä päivänä ajetaan kansainväliseksi globaaliksi mantraksi. Siis siihen että kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia ja ihmisarvo kuuluu kaikille ihmisille.

.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #113

Kuusela

""Tämä ei taida oikein sopia siihen ajatteluun mitä tänä päivänä ajetaan kansainväliseksi globaaliksi mantraksi. Siis siihen että kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia ja ihmisarvo kuuluu kaikille ihmisille.""

Se on tuo "tiedekin" eurooppalaiselle uudella ajalle sijoittuva historiallinen ilmiö. -- "Ihmisjärjellä on monia muotoja, ja sekin erityinen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva." -- G H von Wright.

Kun tieteellinen "teoria" levitetään jollekin todellisuutta kuvaavalle käsitepinnalle, ollaan aina tekemisissä tietyn aikalaisjärjelle ominaisen kuvaus- ja selitystavan kanssa. Ne ilmiöt, joista meidän pitäisi näissä kulttuurien kohtaamisongelmien yhteydessä saada ote, pakenevat käsiltämme -- käsitteidemme otteesta -- koska uudella ajalla tapahtunut ihmistieteiden toisistaan eriytyminen sattumoisin jätti aukkokohdan sosiologian ja psykologian väliin.

Tästä johtuen emme tähän mennessä esimerkiksi ole saaneet hyvää kuvausta emmekä olenkaan selitystä hypnoosi-ilmiöstä, jossa käyttäytymisemme palautuu alkuperäisten yhteisöominaisuuksien ja -voimien valtaan. Meillä ei ole kielessämme näitä ilmiöitä hyvin kuvaavia käsitteitä, eikä niin ollen ajattelukaan tätä ilmiötä koskien onnistu.

Olemme siis aikamoisessa avuttomuuden tilassa. Se kaikkinainen hämmennys ja käsitesekaannus, joka nyt maahanmuutto-ongelmien -- jotka eurooppalaisessa mitassa ovat todellisia, vanhojen yhteiskuntien sisäistä vakautta uhkaavia ongelmia -- suhteen vallitsee, ei suinkaan ole omassa kansalaiskeskustelussamme syntyneiden rintamalinjojen -- "sivistyneistö-suvaitsevaiston" vs. "rasistien" -- tai keskusteluun osaaottavien kansalaisten syytä, vaan sillä on paljon, paljon, paljon syvällisemmät syynsä.

Tämä meidän keskustelumme on ehkä pintakuohua pintakuohunkin päällä. Se nousee suoraan suurimmiten suomalaiskansallisuutemme pohjalta -- se on yksi tapa, jolla historiallisesti alistetulle kansalle ominaiset kahtiajakavat asenteet saavat taas yhden kanavan manifestoitua.

Oma ohjelmajulistukseni tätä koskien oli tuossa blogin loppulauseissa:

""Kaikki puolueet ovat näissä kysymyksissä niin hukassa, että on syytä miettiä vain sitä, mistä vähittäinen uudenlleenorientoituminen lähtisi edes hieman käyntiin.

Meidän pitäisi yhä selvemmin eksplikoida puheissamme ero moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden välillä. Ne eivät ole vain eri asioita, vaan ne ovat toisensa pois sulkevia vastakohtia. Jos emme opi tätä eroa tekemään, yhteiskuntamme sortuvat tunnustuksellisesti kokevien ja ajattelevien ryhmien kyvyttömyyteen omaksua ihmisoikeusihanteita. ""

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Entisenä suvaitsevaisuusmeemin kiihkomielisenä tukijana (90 luvun alussa Afrikasta paluumuuttaneena) tiedän nykyisellä herännäisellä viisaudellani että siinä meemissä kyse on valtavirraksi muodostuneista (piilo)ylimielisistä uskomuksista ja median välittämästä aivopesusta, jossa me rikkaat länsimaalaiset näemme itsemme kehittyneempänä ja tunnemme huonoa omantuntoa sekä säälimme siksi tummempivärisiä ihmisiä heidän köyhyydestään. Me kuvittelemme aiheuttaneemme sen ja yritämme tänne tuleville hyvittää sitä poliittisilla toimenpiteillä, kuten positiivinen syrjintä kantaväestöä kohtaan. Se ei ole oikein, sillä meidän kuuluisi arvostaa omaamme enemmän, eikä heittää sitä pohjattomaan kuiluun."

Länsimaat - pääasiallisesti ne vaikutusvaltaisimmat eli Iso-Britannia, Ranska, Portugali ja Espanja - saattoivat satojen vuosien aikana lukemattomat kehitysmaat imperialismi- ja kolonialismipolitiikallaan tilaan, jossa maiden on oikeastaan mahdotonta kehittyä yhtään mihinkään ilman ulkomaista apua. On täysin paikkansa pitävää väittää, että juuri länsimaat ovat syyllisiä useimpien Afrikan(kin) kehitysmaiden surkeaan tilanteeseen, eikä asiaa muuta juuri lainkaan se, että imperialistiset järjestelmät ovat romahtaneet koska entisten riistojärjestelmien tilalle on tullut lähinnä uusia riistojärjestelmiä. Uudet, monikansallisten yhtiöiden ja taloustotalitarismin hallitsemat nykyaikaiset riistojärjestelmät ryöstävät väkivaltaisesti kehitysmaiden asukkailta resurssit - ja näin mahdollisuudet kehittyä - länsimaiden hyväksi. Itse olen sitä mieltä, että kehitysmaita voidaan auttaa ilman, että kehittyneiden teollisuusmaiden tarvitsisi kuitenkaan luopua omasta hyvinvoinnistaan.

"Sellaiseen suvaitsevaisuuteen meillä ei siis ole oikeasti varaa, koska menestyksekäs taloutemme ja aineellinen hyvinvointimme perustuu sellaiseen osaamiseen ja työntekoon, jotka eivät luonnostaan kuulu esim. afrikkalaiseen kulttuuriin, josta minulla on myös paljon kokemusta."

On virheellistä väittää, että nuo kuvittelemasti ominaisuudet eivät luonnostaan kuulu "afrikkalaiseen kulttuuriin", koska nämä nykyiset "afrikkalaiset kulttuurit" ovat tosiasiassa jääneet sille tasolle millä ovat suurimmaksi osaksi länsimaiden takia. Lisäksi länsimaat ovat kirjoittaneet täysin uusiksi monien kehitysmaiden historian eikä useilla kehitysmailla täten ole minkäänlaista omaa historiaa - se on käytännössä ryöstetty niiltä. Satoja vuosia jatkunut riisto jättää sellaiset jäljet, joita ei helpolla korjata, mutta silti on olemassa joitain tietämättömiä ja välinpitämättömiä, jotka väheksyvät tätä riiston vaikutusta kehitysmaihin ja tekopyhästi ylistävät länsimaisten kulttuurien "ylivertaisuutta". Länsimainen "hyvinvointi" perustuu suureksi osaksi sitäpaitsi kehitysmaiden riistoon, orjatyövoimaan, lapsityövoimaan ja muuhun korruptioon, joten ei sillä länsimaisella "hyvinvoinnilla" kannattaisi paljoa ylpeillä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Just oikea mielipide. Kuin kopiokoneesta.

Simon Wahlroos

Tarkoitat kai poliittisesti korrektia mielipidettä?

Pentti Järvi

Lopettaisivat nyt ihan alkajaisiksi ne keskinäiset heimosodat.

Simon Wahlroos

Meidän suomalaistenko pitäisi kantaa vastuuta näiden imperialististen länsimaiden ja itäisen neuvostonaapurimme regressiivisestä politiikasta? Totta kai sekin rampautti Afrikan talouden ja suisti sen asukkaita kurjuuteen sosialismilla sekä muilla aattellisilla diktatuureillaan, jota paikalliset korruptoituneet johtajat auttoivat toteuttamaan oman kansansa tuhonnan ja kaltoin kohtelemisen kustannuksella. Toisaalta esimerkiksi orjakauppa oli jo ennen sitä länsimaista imperialismia levinnyt islamin uskon myötävaikutuksella, jota ennen oli paikallisia alkuperäiskulttuureja tuhottu jo Egyptin faaraoiden ajoista lähtien. On siinä raskas taakka kannettavaksi meille suomalaisille, jotka pakenimme tänne impivaaraan sitä pakoon aikoinaan myös näistä imperialistisista länsimaista.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/afrikka_-_ma...

Jos tutkit asioita tarkemmin niin huomaat että nuo kaikki Afrikalle aiheutetut harmit on tehty samojen imperialistien toimesta Suomelle ja suomalaisille/saamelaisille ja vieläpä paljon pitemmän aikaan kuin mitä länsimaisten siirtomaavaltojen aikakausi on ollut. Ennen kuin siirtomaavalta edes alkoi niin afrikkalainen kulttuuri oli monin paikoin sitä että naiset tekivät kaikki työt ja miehet istuivat puun alla politikoimassa juomassa paikallista olutta ja puolustivat tarvittaessa naapuriheimojen hyökkäyksiltä eli melkein samaa kuin nyt tehdään tääll US-blogistanissa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä Simon!

Eli olet samaa mieltä tuon afrikkalaisen sananlaskun mukaan,
että "Työ vain väsyttää naista, mutta pilaa miehen",- - joten tehkööt työn siis naiset:)

Sama asenne näyttää kyllä olevan levinnyt myöskin moniin muihin etelän maihin.. Nainen on halveksittu ja alistettu "orja" ja miehet lukevat Koraniaan ja politikoivat. Naisten takia toivonkin, että länsi edelleen auttaisi myös sotilaallisesti Afkanistania vajoamasta ikuisesti keskiaikaan ja naisten alistamiseen vain työkoneeksi ja lasten tuottamiseen pikku-talebaneiksi.

Arvo Kuusela Vastaus kommenttiin #88

Me Suomessa olemme kyllä mestareita naisten työllistämisessä.
Miehille ei enää riitä työtä kun naisilla ne teetetään. Ehkä se on siinä että naisille ei tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin miehille ja niin ollen miehet on niitä jotka ensimmäisinä potkitaan pois kun toimintoja saneerataan ja menoja pitää leikata.

Minä olen kuullut niistä etelän maista vähän päinvastaisia juttuja, sellaisia ettei siellä vaimoja ja tyttäriä oikein päästettäisi töihin, ei kai, kun ei päästetä kouluun eikä kauppaan eikä oikein pihallekaan. Aika vaikea sitä on töihin päästä jos on sellaisessa asemassa. Eihän se kyllä hääviä ole jos ei töihin pääse vaikka haluaisi, kaikki eivät onneksi halua.

.

Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #92

Joo me olemme täällä tuossa naiste työllistämis/orjuuttamiskysymyksessä tosi afroja ehkä afrompia kuin itse afrot. Afrikassa naiset työllistyvät pelloilla maaseudulla, mutta kaupungeissa he työllistyvät kotona jos miehellä on varaa työllistää. Suomessa heidät pakotetaan vielä töihin kodin ulkopuolellekkin.

Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #94

Jännittävintä on se että naiset ohjataan salakavalasti tekemään töitä fasistisen maahanmuuttobisneksen leipiin demlan ja hallituksen toimesta, joka toimii tosi afrikkalaisesti myyden omiaan orjiksi vieraille valloittajille.

Simon Wahlroos Vastaus kommenttiin #88

Niin Kaija,
Pilaamisesta en puhuisi vaan asian voi tulkita niinkin, että miehen työ on viritellä psyykettään ja puolustaa maataan ja sen työntekijöitä, vaikka tällainen ajattelu lienee nykyään vierasta meille suomalaisille siis hallituksessa esim STX telakkatukipäätökset ja maahanmuutajien kiintiötyöllistäminen paikallisten veronmaksajien kustannuksella. Afrikassa se paikallisten työntekijöiden puolustaminen on kuitenkin todellisuutta heimojen ja sukujen yhteiskuntajärjestyksessä vielä nykyäänkin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #93

Just niin Simon,
Näin tv-ohjelman syksyllä Pakistanin pahaisesta pienestä kylästä, josta paikallinen kylänjohtaja värväsi fiksuimman naisen Intiaan muutaman kuukauden koulutukseen. Naisen vanha äiti hoiti sen aikaa viittä pientä lasta ja miehen (miehet)retale piti sänkyä selkänsä tukena ja viritteli, juu psyykettään. Olikin mielenkiintoista nähdä kun nainen osasi koota takaisin tullessaan valaistuksen koko kylään ja miehen retku valitteli vain naisen ylpistyneen ja vaati ruokaa sängynpohjaltaan.

Varmaan siitäkin kylästä juuri se mies kavereineen olisi lähdössä länsimaihin autonomistajaksi ja naiset ruokkisivat lapset? Ehkä kuvani on kovin musta-valkoinen, mutta ilman naisia siellä jopa miestenkin pitäisi tehdä jotain leipänsä eteen ilman naisia ja lopettaa heimojensa jatkuvat sodat, - - eli otetaan vain yksistään niitä naisia, jos nyt niin täytyy tehdä:)

Käyttäjän oigmjiwrmwih kuva
J Makkonen

"On täysin paikkansa pitävää väittää, että juuri länsimaat ovat syyllisiä"

Me maksamme velkaa jo euron syyllisyyden kautta, mitä muuta vaaditaan, ihon värjäämistä tummemmaksi?

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Kapitalistinen monikulttuurisuus
1. Globaalit pääomamarkkinat
2. Globaalit yritykset
3. Monikulttuurisuus (kansojen sekoittaminen maailmanlaajuisesti)
4. Kansallisvaltioiden hävittäminen
5. Uusi ihminen

Sosialistinen monikulttuurisuus
1. Maailmanlaajuinen työväenluokka
2. Proletaarinen internationalismi
3. Sosialistiset vallankumouset
4. Monikulttuurisuus (kansojen sekoittaminen)
5. Kansallisvaltioiden hävittäminen
6. Uusi Ihminen

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Koskiniemi

Liberalismi ja sosialismi ovat oksia saman lähtökohtaisen käsitteemuodostuksen puussa. Kyllä ne todellakin tuottavat saman lopputuleman -- maailma rajoineen lakaistaan alta pois ja Uusi Uljas Ihminen päätyy Parhaaseen Vapaamuuraritemppeliin, tai Uljaimpaan Valtakunnanhalliin, Korkeimpaan Kremliin Kultakupoliin -- tai ehkä vain Valtavaan MuoviKuplaan, jossa on Puhdasta Hengitysilmaa vielä Sadaksi Vuodeksi.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Hyvä kirjoitus ja minusta Oikkonen on oikeassa siinä, että moniarvoisuus ja monikulttuurisuus ovat toisiinsa vertautumattomia käsitteitä. Monikulttuurisuus on jo itsessään käsitteellinen ristiriita.

Jos kulttuurilla tarkoitetaan sitä uskontoon tai vanhoihin tapoihin perustuvaa ryhmän sisäistä vuorovaikutusta, joka sitoo ryhmän jäsenet toisiinsa, on selvää, ettei sellaista ”monikulttuuria” voi olla olemassa, joka muodostuisi ryhmistä, joiden yhtenäisyydelle olennaiset tavat ja uskomukset ovat toisilleen vastakkaisia.

Ratkaiseva on se tapa, jolla kulttuuria koossa pitävät säännöt ja käytännöt muodostuvat. Jos yhden kulttuurin tavat muodostuvat tietyn uskonnollisen kirjan tulkitsijoiden päättäminä ja toisen kulttuurin tavat vastaavasti toisen kirjan mukaan, niin korkeimman tason yhteinen päätösten teko on mahdotonta. Kyllä tällaisetkin kulttuurit voivat elää yhdessä ja pitää omat pukeutumis-, ruokailu- ja musisointitapansa – ja näin rikastuttaa toisiaan – mutta jos syntyy tarve joillekin yhteisille ylätason uudistuksille, sellaisista sopiminen on lähes mahdotonta.

Ratkaisu tähän on demokratia. Osapuolet luopuvat korkeimman auktoriteetin vaatimuksistaan ja tyytyvät eri arvoperusteiden tasapuolisuuteen yhteisten päätösten valmistelussa ja valinnassa. Tällä tavalla demokratia on moniarvoisuuden ilmentymä. Mutta se ei kestä sellaisia arvoja, joiden edustajat vaativat itselleen ylivallan.

Arvo Kuusela

"Ratkaisu tähän on demokratia. Osapuolet luopuvat korkeimman auktoriteetin vaatimuksistaan ja tyytyvät eri arvoperusteiden tasapuolisuuteen yhteisten päätösten valmistelussa ja valinnassa. Tällä tavalla demokratia on moniarvoisuuden ilmentymä. Mutta se ei kestä sellaisia arvoja, joiden edustajat vaativat itselleen ylivallan."

Minä pidin tästä Matin tiivistelmästä. Kuvittelen että jopa tajusin sen.
Mutta en olisi tajunnut sitä ellen olisi ensin ankarasti opiskellut sitä mitä blogisti oikeastaan yritti kirjoituksessaan sanoa. Luulen että Mattikin on ymmärtänyt Sepon sanoman samalla tavoin kuin minä viimeinvihdoin suurten ponnistelujen tuloksena sen tajusin.

Itse en ole vielä ennättänyt tiivistämään omia ajatuksiani.
Se olisikin ollut turhaa, koska tiivistys johtopäätöksistäni on jo tuossa ylläolevassa lainauksessa, eikä minun tarvinnut tehdä sitä itse.

-------

Mutta jotta saisin tähän jotain omaperäistä ajatusta mukaan, kysyisin Matti Hyryläiseltä mitä hän ajattelee perussuomalaisista. Vaativatko jotkut perussuomalaiset kenties mielstäsi itselleen ylivaltaa? Vai vaativatko kaltaiseni suvikset tässä asiassa kenties itselleen ylivaltaa?

Onko kyseessä enemmän suvisten ja maahanmuuttokriitikoiden välisestä sivistyksellisestä ja kultturellisesta ristiriidasta, vai onko tosiaan kyse vieraista, maahamme tunkeutuvista kulttuureista ja niiden ja maan valtakulttuurin aiheuttamasta kitkasta ja häiriötekijöistä.

Myös maahanmuuttajissa taitaa nimittäin olla suviksia, niitä jotka sopeutuvat valtakulttuuriin ja suvaitsevat sitä. Kenties he liittoutuvat valtakulttuurin suvisten kanssa ja muodostavat heidän kanssaan uuden ryhmän, uuden kulttuurin, kun taas vanhoilliset piirit jäävät touhuamaan omia touhujaan omissa kulttuuriymyröissään.

.
.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Eivät suvikset tietenkään "vaadi ylivaltaa", sehän olisi moukkamaista. Sen sijaan he vaativat ettei niitä moukkia pidä kuunnella ne kun ovat rassut rassisteja. Tulos on kuitenkin sama.

Arvo Kuusela

Entäs "rassut rasistit", eivätkös he ole vaatimassa omille aatteilleen ylivaltaa?

.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Päivänpolitiikkaan en mielelläni ole ottanut kantaa, mutta kun nyt kerran kysytään..

Luulisin, että valtaosa perussuomalaisista on nimenomaan demokratiaan ja tasa-arvoon uskovia ja heidän kritiikkinsä yksi kohde on se, että he ajattelevat - oikein tai väärin - maahanmuuttajia kohdeltavan jollain tavalla paremmin kuin maan kansalaisia. He ovat huolissaan myös siitä, että osa maahanmuuttajista on ilmeisen haluttomia/kyvyttömiä omaksumaan demokraattisesti aikaansaatuja sääntöjä. Vaikka epädemokraattisiin tapoihin sitoutuneiden osuus maahanmuuttajista on pieni, huoli on aiheellinen, sillä kysymys on periaatteesta. Mikä on sallittua yhdelle, sitä on vaikea kieltää tuhannelta.

Perussuomalaisissa näyttää olevan kuitenkin pieni vähemmistö natsihenkisiä, joiden ideologiaan ylivalta kuuluu. Näiden ja rajatilatyyppien kanssa Soini on vaikeuksissa ja voi olla, että heidän pitämisensä hyväntahtoisesti ja suvaitsevasti mukana osoittautuu mahdottomaksi.

Suvaitsevaisiakin on monenlaisia ja jokaiselta löytyy joku suvaitsemattomuuden raja. Kukaan ei suvaitse itseen eikä omaan ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa, alistamista eikä syrjintää. Jos tätä pidetään lähtökohtana, aitoa suvaitsevaisuutta ei ole suvaita toimintatapoja, jotka loukkaavat joidenkin yksilöiden tai ryhmien vapautta suvaitsemattomuuteensa.

Eiväthän suvakit - keitä sitten lienevätkään - mihinkään ylivaltaan voi aatteellaan pyrkiä. Silti he saattavat ymmärtämättömyyttään suvaita ja antaa kasvutilaa myös sellaisille ryhmille, jotka eivät ymmärrä/piittaa demokratian pelisäännöistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset