*

Kuinka Karl Marx tavataan

Mammuttimaisia ajatusvirheitä

1.

On mammuttimittaluokan ennakkoluulo, että kaikki keskenään erilaiset kulttuurit kanssakäymisiin jouduttuaan ennemmin tai myöhemmin sopeutuisivat toisiinsa. On aivan yhtä mahdollista, että ne vain kaivavat toistensa huonoimmat ominaisuudet esille ja että niiden välinen juopa vain syvenee. Se ei ole vain mahdollista, sitä tapahtuu.

Mihin "suvaitsevaiston" joukoissa laajalti vallalla oleva ennakkoluulo perustuu? Siihen että sopeutumisestakin on malleja? Siihen että toivotaan hyvää? Siihen että ristiriitoja pelätään ja niiden syntyminen yritetään ehkäistä myöntyväisyydellä? -- Mutta myöntyväisyyskään ei saata taata yhteisymmärrystä, sekin voi vain eskaloida ristiriitoja.


2.

On mammuttimittaluokan ajatusvirhe puhua yksilöistä siellä missä ongelmat sijoittuvat yhteisöön ja sen ryhmäpsykologisiin ominaisuuksiin. Länsimaisissa demokratioissa yksilöillä on merkitystä, mutta siellä missä yhteiskunnat perustuvat vahvaan sosiaaliseen sidonnaisuuteen, yhdenmukaisuuden paineeseen, ulkoaohjaavaan normimoraaliin ja jatkuvaa ryhmävahvistautumista tarvitsevaan tunnustukselliseen ajatteluun, siellä yksilöillä ei ole samanlaista avainroolia kuin demokratioissa.

Viime aikoina olemme päivittäin nähneet ja kuulleet uutisia Muhammed-pilkkaelokuvan nostattamista väkivaltaisuuksista, ja julki on tullut väkivallan tuomitsevia puheenvuoroja myös islamilaisen maailman sisältä. Näissä puheenvuoroissa herättää huomiota väite, jonka mukaan "enemmistö" muhammettilaisista ei hyväksy ääriryhmien väkivallantekoja. Väite voi aivan hyvin pitää paikkansa, mutta ei sovi unohtaa, että "enemmistöllä" on käsitteenä merkityksensä vain siellä missä yksilöajatteluun perustuva demokratia vallitsee.  --

Sosiaalisesti sidonnaisissa yhteiskunnissa vähemmistöllä voi olla avainrooli. Vähemmistö voi itse asiassa määrätä mihin kysymyksiin yhteiskunnan sisällä hyväksyminen tai hylkääminen suuntautuu. Mitä vahvempi on yhteiskunnassa vallitseva yhdenmukaisuuden paine, sitä pienemmät asiat koetaan uhkina. Tai "loukkauksina" -- kuten haluatte.


3.

On mammuttimaista ajatuskyvyttömyyttä ihmetellä miten Muhammed-filmin tapainen lapsentasoinen tekele voi herättää niin äärimmäisiä aggressioita islamilaisessa maailmassa. Pitäisi pystyä kysymään: "Eikö tämä reaktio ole suorassa suhteessa siihen miten äärimmäisen vahvaa sisäänlämpiävä sosiaalinen sidonnaisuus valtiouskonnollisissa yksiarvokulttuureissa voi olla?"

Siitä nimittäin on kysymys. Sosiaalisesti sitovan yhteisön ryhmäpsykologisesta ominaisuudesta.

Äärimmäisen sosiaalisen sidonnaisuuden vallitessa yhteisö tarvitsee vahvat ulkoiset viholliskuvat, joihin kaikki pahuus voidaan projisoida. Tämä tarve on yhteisöllisyyden laatuun sisäänrakennettu -- eli se on osa yhteistuntoa. Sosiaalisesti sitova yhteisö saa turvallisuudentunnetta kun yhteinen vihollinen demonisoidaan. Yhtä paljon kuin "demokratioissa" yksilöitä elähdyttää yksilöllinen vapaudenkaipuu, yhtä lujasti voi sosiaalisesti sitovan yhteisön jäsen tarvita viholliskuvaansa. Mikä tahansa ilmi tuleva provokaatio kelpaa -- jopa aivan lapsentasoinen Muhammed-filmi.


4.

On mammuttimaisen harhaista optimismia nähdä nyt toivonkipinä siinä, että väkivaltaisia ääriryhmiä vastaan on islamilaisissa maissa herännyt jonkinlainen "maltillisempien vastarintaliike". Vuosituhantinen projektiivisen -- pahuutta ulkoistavan -- ajattelun perinne ei muuksi muutu, vaikka kuinka kuvaisimme tilannetta oman länsimaisen demokratiamme termeillä.

Tämä sisäänpäinkääntynyt ja pahuutta viholliskuviin ulkoistava perinne voi aivan hyvin vain vahvistautua siitä että islamilaisen maailman sisään syntyy jakolinjoja, jotka siirtävät projektioit keskinäiselle tasolle. Kaikista sodista sisällissodat ovat verisimpiä juuri siitä syystä, että pahuuden projisointi niissä on vielä vahvempaa kuin hyökättäessä tai puolustauduttaessa vierasta valtiota vastaan. Aivan samasta syystä myöskin aatteellisesti toisiaan lähellä olevien ideologioiden tai oppien -- sanotaan nyt vaikkapa saman uskonnon eri lahkojen -- välit ovat aina paljon kitkerämpiä kuin kokonaan eri uskontojen välit.

Ja vielä: aivan samasta pahuuden projisointiin pohjautuvasta syystä suomalainen yläluokkainen sosiaalieliitti "suvaitsee" mieluummin täysin alkukantaisista suku-, heimo- ja klaaniyhteiskunnista tänne saapuvia maahanmuuttajia ja vastaavasti kyykyttää ja hylkii suomalaisia köyhiä ja syrjäytyneitä. -- Eikä vain kyykytä, vaan tarjoaa näille alentuvasti "arkipäivän tavallisia ohjeita" syrjäytymisen kääntämiseksi ryhtiliikkeeksi.


5.

On mammuttiluokan vääristämistä yleistää ja yrittää nähdä länsimaisten yksilöoikeus-silmälasien läpi ryhmäsidonnaisten yhteisöjen piiriin. Juuri se on sellaista yleistämistä joka pelaa kuvasta ulos ihmisten erilaisuuden ja kulttuurien erilaisuuden.

Länsimaisten ihmisten pitäisi tietysti ensin hallita oma ajatushistoriansa -- ymmärtää miten yksilöajattelu on tässä nimenomaisessa kulttuuripiirissä nimenomaan eurooppalaisella uudella ajalla syntynyttä ja kehittynyttä -- ja vasta kun ymmärrys oman yksilöajattelun historiallista luonnetta kohtaan olisi tavoitettu, vasta sitten olisi aika yrittää ymmärtää meistä poikkeaville premisseille rakentuneita muita kulttuureja. Mutta useimmat -- sanommeko nyt "enemmistö" -- meistä ei vielä ymmärrä, että esimerkiksi edustuksellinen demokratia on nimenomaan eurooppalaiselle uudelle ajalle sijoittuva historiallinen ilmiö.

Minulla on käsitys, että nimenomaan islamilainen maahanmuutto on jokseenkin kaikkialla Euroopassa muodostunut ongelmaksi. Siitä päätellen ongelma olisi nimenomaan kahden tosiinsa täysin sopimattoman ajatusperinteen konflikti. En tiedä miten ongelmista voitaisiin päästä, ellei näitä ajatusperintöihin liittyviä tekijöitä ensin lähestytä oikeasta -- ryhmäpsykologian -- näkökulmasta, ja sitten keskustella niistä käsitteillä, joissa ongelmien todelliset aiheuttajat tulevat kuvatuiksi.

Aivan kuin tällä hetkellä pyrkisimme määrätietoisesti oikeasta käsitteellistyksestä poispäin. Miksi? 


6.

On mammuttiluokan vastuuttomuutta tuudittautua Suomessa turvallisuudentunteeseen, uskoa ettei meillä ole toistaiseksi mitään pelättävää maailmalla vahvistuvasta länsimaisen yksilöajattelun ja islamin konfliktista. On syitä joiden vuoksi meidän suomalaisten pitäisi pitää itsestämnme ja omasta integriteetistämme aivan erityistä huolta.

Me suomalaiset olemme nimittäin historiallisesti vuosisataisesti alistettua kansaa -- kansaa jota on hallittu vieraan vallan toimesta viraalla kielellä. Tämä historiamme kahden kerroksen, kahden totuuden, kaksinapaisen ajattelun kansana on meihin niin syvälle iskostunut, ettei sitä syvemmällä suomalaisessa sielussa ole juuri mitään. Psyykemme on dualistinen, ja latentti antagonismi väijyy jokaisessa suomalaisessa ohuen pinnan alla. Projisointitaipumus on vahvaa.

On vain mammuttimainen paradoksi, että "parempi" kansanryhmä keskuudessamme suosii "humanitaarisista" syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa, samaan aikaan kun se kohtelee mielihalulla kaltoin oman kansan "impivaaralaista" kansanryhmää.

On vain paradoksaalisesti ristiriitaista, että "parempi" kansanryhmämme sulkee silmänsä maahanmuuttajien tosiasialliselta yksilökielteisyydeltä ja ryhmäsidonnaisuudelta, mutta näkee nämä samat ominaisuudet halveksimassaan suomalaisten "impivaaralaisten" ryhmässä. 


7.

Kun itsenäistyimme, meihin historiallisesti istutettu kaksinapaisuus kääntyi heti itseämme vastaan, ja sisällissotamme oli verinen. Taannuimme tuolloin kansakuntana tribaalitasolle. Sisällissodassa ilmeni itsetarkoituksellista ja jopa ritualistista väkivaltaa.

Talvisodan syttyminen oli meille sokki. Sokkivaikutus yhtenäisti kansan -- meillä oli hetken ajan taas yhteinen vihollinen. Vain sen hetken -- mutta vahva viholliskuva pelasti meidät. Jatkosodassa emme enää ollet niin yhtenäisiä, sodan loppuvaiheen tapahtumat nousevat edelleen epäselvinä esiin.

Tarvitsimme neljännesvuosisadan ajan Kekkosen johtamaa "totalitaristista demokratiaa" -- olimme edelleen auktoriteettiuskova autoritaarinen kansa. Älkää syyttäkö Kekkosta -- yksikään diktatuuri ei pysy pystyssä pelkästään diktaattorin ansiosta -- tai pahuudesta johtuen -- vaan siksi, että yhteiskunta on kyllin yksiarvoinen. 

Nyt yhteiskuntamme on hyvin, hyvin, hyvin pienellä ja hennolla otteella moniarvoisemman demokratian syrjässä kiinni. Pitääkö tuo ote, riippuu ihan siitä miten jaksamme näinä päivinä olla kohtelematta toisiamme kaltoin. Se on meille tunnetusti aika vaikeaa.

Moniin muihin kansoihin verraten meillä olisi satakertaiset syyt olla varuillamme maahanmuuttopolitiikan suhteen. Se tilanne, jossa nyt maahanmuuttokeskustelussa olemme -- että kehitämme kysymyksestä keinoa jakaa taas kerran suomalainen yhteiskunta kahteen verissäpäin keskenään yhteiskuntakelpoisuudesta taistelevaan rintamaan -- on huolestuttava.


8.

Tapahtuu mammuttimainen ajatusharhautus, kun maahanmuuttokeskustelua nyt yritetään suitsia nimenomaan kieltämällä väärä yleistäminen. Kuin vaistomaisesti valtaapitävä eliitti tekee tämän itsesuojautumiseleen -- se kriminalisoi juuri sen osan keskustelua, jossa keskustelun olisi päästävä eteenpäin. Siis sen, ettemme katsoisi kaikkia maailman yksilöitä länsimaisina yksilöinä, vaan pystyisimme hyväksymään myös ryhmäsidonnaisuuden yhtenä yhteisöä määräävänä ominaispiirteenä.

Olemme määritelleet ihmisoikeudet nimenomaan yksilöoikeuksina -- YK:n Ihmisoikeuksien Yleismaailmallinen Julistus tekee niin -- mutta julistuspa ei enää olekaan yleismaailmallinen -- islamilaisia valtioita on sanoutunut tästä julistuksesta irti ja muotoillut oman "Kairon julistuksensa".

Jako länsimaiseen yksilöoikeusajatteluun ja islamin maailmalle tyypilliseen ryhmäsidonnaisuuteen on kiertämätön ja ilmeisesti koveneva tosiasia. Mutta siitä huolimatta me suomalaiset haluamme soveltaa lakeja niin, että ryhmistä puhuminen saatetaan tulkita rikokseksi, kansanryhmää vastaan kiihottamiseksi. Näin keskustelu estyy, oikeat käsitteet jäävät syntymättä. Kun käsitteet evätään, ajattelu on mahdotonta -- ja lainsäätäjä ja -soveltaja ovat säätäneet ajatusrikoksen.


9.

Keskusteluissamme on mammutinmentäviä käsiteaukkoja. Kun meillä ei ole käytössämme oikeita käsitteitä, vaan pelkkiä näennäissivistyneistön kehittämiä puna- tai sinivihreitä yksilösilmälinssejä, emme sen paremmin ymmärrä mitä maailmalla nyt tapahtuu, emmekä myöskään osaa kehittää maahanmuuttokeskusteluamme tavalla joka olisi kaikille osapuolille eduksi. Siis sikäli kun kaikkien etuun pyritään, ja jos totuus on kaikkien etu.

Niinpä keskustelupalstat täyttyvät omia ajatuspoteroitaan ja juoksuhautojaan miehittävistä vakiokeskustelijoista, jotka kahlailevat jo kauan sitten sisällöiltään myrkyttyneiden yksilökäsitteiden puurossa. Yhteisökäsitteet puuttuvat. Tosiasiaksi jää se mitä ns. maahanmuutokriitikot hokemistaan hokevat: näistä asioista ei oikeasti saa Suomessa keskustella. Sanomatta vain jää, että keskustelun puuttuminen ei ole keskustelun puutetta vaan keskustelusta puuttuvia käsitteitä.



10.

Mammuttimaisin ajatusvamma lienee se, että joku näennäissivistyneistön lipunkantaja yhä kuvittelee, että länsimainen yksilöajattelu ja ryhmäsidonnaisten kulttuureiden tunnustuksellisen vahvistautumisen tarve voisivat sovussa kohdata, jos vain "jokainen rasistisia ajatuksia hautova ottaisi ja tutustuisi henkilökohtaisesti muutamiin maahanmuuttajiin". Tämä lienee jonkinlainen sokean individualismin ylittämätön näkövamma.

Yhtä typerää on kuvitella, että maahanmuuttokriitikot olisivat järjestään heikkoälyisiä tai tietämättömiä, siis näitä "haisevia impivaaralaisia", joiden kanssa kunnon kulttuurikansalainen ei vapaaehtoisesti halua olla missään tekemisissä. Siinä asenteessa elää hyvin puhtaana samaistuminen "paremman väen" piiriin. Bättre folk, på svenska.

On myös typerää kuvitella, että maahanmuuttokritiikkiä pitäisi suitsia sen tähden, ettei ylilyöntejä ja väkivaltaa syntyisi. Pelätään, että maahanmuuttokritiikin yltyminen johtaisi breivikilaisiin veritekoihin. Tämänkin asia saattaa todellisuudessa olla täysin päinvastoin -- juuri sensuurilinjalla saatetaan päätyä pahimpiin konflikteihin. Sensuurilinjalla päädytään suljettuun kuriyhteiskuntaan, pakolla ylläpidettyyn yksiarvoyhteiskuntaan, jossa ylilyönnit ovat jatkuvasti ladattuina pinnan alle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

34Suosittele

34 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (134 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Olet näköjään luopunut marxilaisuudesta, koska Marx näki kulttuurin päällysrakenteenea, joka oli riippuvainen peustasta, eli materiaalisesta taloudesta.

Marxilaisen näkemyksen mukaan yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat saman taloudellisen järjestelmän osallistujia, eri kulttuurit yhtenäistyvät ajan kuluessa.

Marxilaisen näkemyksen mukaan kulttuurien ristriidat voivat olla todellisia ristriitoja vain, jos niiden pohjalla on taludellis-tuotannollisia ristiriitoja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

En ole luopunut marxilaisuudesta, koska en ole koskaan ollutkaan marxilainen. Olen ollut aina liian köyhä puhumaan marxilaisten kanssa.

Johan Lom

"Äärimmäisen sosiaalisen sidonnaisuuden vallitessa yhteisö tarvitsee vahvat ulkoiset viholliskuvat, joihin kaikki pahuus voidaan projisoida. Tämä tarve on yhteisöllisyyden laatuun sisäänrakennettu -- eli se on osa yhteistuntoa. Sosiaalisesti sitova yhteisö saa turvallisuudentunnetta kun yhteinen vihollinen demonisoidaan."

Mutta eikä USA, tuo yksilökeskeisyyden ja demokratian ihannemaa, juuri eniten maailmassa ole noudattanut tuota ulkoisen demonisoidun vihollisen periaatetta? Milloin se on ollut Englanti, milloin Saksa, milloin Japani, milloin Neuvostoliitto, milloin Al Qaida, ...

Vaikka natsikorttia ei missään yhteydessä suvaita, en voi välttää huomauttamasta, että koko ylläolevasta todistelusta huokuu samankaltainen asenne kuin toteamuksessa "das Judenproblem braucht eine entgültige Lösung".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

USA:ssa ei ole koskaan ollutkaan yhteisöllisyyttä, jonka pohjalta yksilölliseen eriytymiseen perustuva moniarvoinen demokratia olisi voinut syntyä. Kas, jokaisella yhteiskunnalla on oma kehitystiensä, vaikka tietyt asiat ovatkin yleisinhimillisiä -- kuten nämä ryhmäpsykologiset tekijät.

Natsikortteja saat läiskiä omille korvillesi niin paljon kuin ikinä haluat, jos se saa korvat hehkumaan. Minä olen tehnyt yhden elämäntyön aseistakieltäytymisen tuomisessa Suomeen -- olen absoluuttipasifisti, eivätkä natsinimittelysi minuun tehoa.

Ehkä noiden kaikkeintyperimpien ennakkoluulojen listaa pitäisi jatkaa.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

" Juuhan-Juuhan!
Jotenkin sinulla on kyllä Juhan ääni
mutta Kuikan karvaiset kädet.


█║▌│█│║▌║││█║▌║▌║
H a r m a a s u s i ™ 2 0 1 2

Susanna Kinnunen

Jälleen monipuolinen ja rakentava kirjoitus, jonka voi nähdä kädenojennuksena jonnekin, missä heilutaan kriittisyyden ja eurohenkisyyden välimaastossa. Lukeeko näitä sitten kukaan, kuten blogisti tänään kysyi. Toivotaan.

Ilpo Nuorula

Oikkonen !

Johdonmukainen ja hieno teksti taas kerran, mutta pliis !!
Koeta hyvä mies kiteyttää.

kati sinenmaa

Tuohan oli pelkkä kide ?
Lukijan pitää myös omalta osaltaan kirkastaa ymärrystään; ei se ymmärrys ole automaattinen toimenpide, vaan siihen pitää harjaantua, jolloin ihminen löytää kiteitä milloin mistäkin, jopa Jussi Jalosen blogista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Suosittelisin kuitenkin, että teoretisoisit vähemmän, ja hankkisit maahanmuuttaja-ystäviä. Huomaisit melko nopeasti, että ei se huivi päässä ihmistä mitenkän erilaiseksi tee. Nykymaailmassa kaikki kansat alkavat olla kyin yhdestä muotista valettuja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Hmmmm, mistä johtuu oletus, ettei minulla ole kansainvälisiä ystäviä? Hyviä ystäviä, kaikilta mantereilta, ja paljon? Ja niitä on ollut aina 60-luvulta saakka. -- Mutta ongelmat joista kirjoitan eivät ole yksilöongelmia, vaan ryhmäpsykologisia ongelmia.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

"Nykymaailmassa kaikki kansat alkavat olla kyin yhdestä muotista valettuja."

Jos tuo on totta, niin eipä tällä maailmalla hirveän valoisa tulevaisuus ole. Entropiahuippu ja sitä rataa.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

En ole onnistunut kyllä havaitsemaan edes kahta yksilöä jotka olisivat minusta kuin yhdestä muotista valettuja.
Ja "kansaa" en ole sillä silmällä päässyt edes näkemään että olisin voinut verrata sitä johonkin toiseen "kansaan".

:

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Villamammutit katosivat jo 10000 vuotta sitten. Turha tehdä kärpäsestä mammuttia.

Nämä Oikkosen kirjoitukset kun kiteyttää, niin jäljelle jää kätöseen vain sama viesti: hui hui islam ja rasistiksi ei saa sanoa, ja muistimmeko että olemme täysin ruotsinkielisen sorron alla? Paljon korulauseita ja aatehistoriaa päälle.

Ei minustakaan ole hauskaa kun äärihihhulit ärhentelevät, mutta sillä ei ole paljonkaan tekemistä sen kanssa, miten muslimit ovat sopeutuneet Suomeen. Suomessa ei ole sanottavaa ongelmaa islamin suhteen (muslimeja on Suomessa vain kourallinen, ja sangen maltillisia ovat) joten miksi tästä pitää jatkuvasti mankua ja pelotella?

On mammuttimainen ajatushöttöily tehdä turhaa vastakkainasettelua ruotsinkieliset kontra suomenkieliset, länsimaiset demokratian asukkaat ja muutama hassu maahanmuuttaja. Kiitos.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minusta ruotsinkielisen sorron jättäminen pois luvuista ja täydellinen vesittäminen leikkien, ettei se ole vaikuttanut, eikä enää vaikuta mihinkään on tyylipuhdasta, jopa vaarallista ymmärtämättömyyttä. Tai kieltämistä.

Kaikki. Kaikki asiat jotka nyt ovat, ovat jollain tapaa seurausta asioista, jotka ovat tapahtuneet tuhat, sata, 10 ja 1 vuotta sitten. Mikään niistä ei ole irrallaan toisistaan. Mikään tässä kaikessa ei ole satunnaista, eikä polvirefleksireaktio muuta sitä miksikään.

En ole Oikkosen kanssa samaa mieltä länsimaisesta kulttuurista tai sen ristiriidasta islamilaisen kulttuurin kanssa. Ensinnäkään ei ole mitään erillistä länsimaihin rajautuvaa kulttuurista. Se on niin vaikutusvaltainen kulttuuri, että mikään kolkka tällä planeetalla ei ole enää "oma itsensä", ja "islamilaisen maailman" reagointi näyttää pelkästään kasvukivuilta. Muttei pidä aliarvioida. Pahimmillaan puhutaan maailmanlopusta. Jollekin. "Meille" "Heille". Aivan sama loppupeleissä.

Pelin henki on aina lopulta pysyä pinnalla, silleen meidät kaikki punnitaan tässä isossa pelissä. Yksilöinä ja yhteisöinä.

Ilpo Nuorula

Antti !

Ilmoittaudun niin hölmöksi, etten löydä minkäänlaista tarttumapintaa ajatuksen juoksuusi.
Ts. mitä vittua sä horiset ??

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ukkonen

""Ensinnäkään ei ole mitään erillistä länsimaihin rajautuvaa kulttuurista. Se on niin vaikutusvaltainen kulttuuri, että mikään kolkka tällä planeetalla ei ole enää "oma itsensä..."""

Kyllä, länsimainen kulttuuri -- ajatushistoriallisesti täsmennettynä eurooppalainen uuden ajan ajattelu -- on ollut tavattoman ekspansiivista ja valloittanut koko maailman. Kuten joku jossain sattuvasti sanoi, laskeuduitpa mille tahansa maailman lentokentälle, terminaalit näyttävät täsmälleen samanlaisilta.

Mutta tuo länsimainen kulttuuri on toki olemassa -- aivan erityislaatuisena, historiassa koskaan ennen näkemättömänä, vain sille ominaisiin ajatusparadigmoihin perustuvana. Se kulttuuri on tuottanut juuri yksilöajattelun -- siis individualismin, yksilöoikeudet ja edustuksellisen demokratian -- ja se on tuottanut myös empirismin, luonnontieteet, tekniikan ja teollisen hyvinvoinnin.

Länsimainen kulttuuri on nyt noin kahden viimeisen vuosisadan kuluessa muuttanut ihmisen maailmaa tuhatkertaisesti enemmän kuin maailma muuttui ihmisne historian koko aiemman miljoonan vuoden aikana.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ukkonen

En ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö historialla olisi vaikutusta nykypäivään. Kritisoin Oikkosen hyvin yksisilmäistä selitystapaa kansanluonteellemme. Suomalaista luonteenlaatua ei ole muovattu pelkästään muutaman vuosisadan aikana vieraan vallan alla, vaikka toki monet ihmiset suhtautuvat esim. virastoihin lakki kourassa-mentaliteetilla.

Se on kansakunnan menneisyyden draamoittamista, mikä on tyypillistä kun halutaan nostattaa kansallistunnetta ja herättää tunteita siitä, että itse asiassa itseä on kohdeltu todella väärin, koska menneisyys. Se taas johtaa kaikenlaisiin oikeutuksiin jne.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Nuorula

Jos nyt aloitetaan vaikka niin, että mainitset, mikä kohta erityisesti meni ohi.

Nyqvist

Eihän se mitään tietenkään oikeuta, mutta kuvaamasi kaltainen dramatisointikin on lähtöisin juuri sieltä itsestään. Suomalainen kansallistunne on suomenruotsalainen keksintö. Motiiveja voi vain arvailla, mutta hyvin se toimi 1900-luvun.

Tapio Suhonen

Niin Petra. Kanadan pörrönorsua uhkaa sukupuutto ja kaikkien lasten Jammusetä oli valtiomies...Vai mitä tarkoitit tällä kertaa?
Näillä kaunaisilla ja yksisuuntaisilla kevytajatuksillasi kilpailet tyhmyydestä kaikkien alkoholisoituneiden dosenttien kanssa.

Tendenssimäisellä ja puoluepolitisoidulla tajunnalla on perusvire: Jos näet mieleesi sopimattoman virheen, väität sitä tornipöllöksi! Tiedät, mutta et tunnusta; on tyylikysymys olla näkemättä keisarin vaatteettomuutta.
Miksi siis keskustellaan, tai ollaan keskustelevinaan?

Ilpo Nuorula

Tapio !

Pelkistä pois vaan, ei Petrakaan kuvakieleen verhoutunut.
Sen sharmi on harhaa!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tapio

Ei tässä ole mitään kaunaisuutta. Jännä, että mainitsit keisarin uudet vaatteet. Monasti olen ajatellut, että ihmiset jotka ihailevat näitä Oikkosen rusetteja ovat ihan sokeita. Nämä samat asiat voisi sanoa ihan yksinkertaisesti ja kiteyttäen, mutta Hra O valitsee tämän tyylin, ihan yksinkertaisen viestin rusetoimisen ja kaakuttamisen. Miksi? Ei lukijaa tarvitse aliarvioida yhtään. Eikä lukijan aikaa viedä turhan jankuttamiseen.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Petra hassu. Olet oppinut meitä neuvomaan niin täydellisesti ... olet kuin Oikkosen puheita todistava stereotyyppi.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Hyvä, että kävi täällä kuitenkin kirjoittamassa asiansa.

Ihmetyttää kuitenkin kirjoittajaryhmät, kun käyvät suosimassa toisiaan, joita pitävät ominaan.

Eivätkä suostu väittelyyn es täällä, miksiköhän ?

Pelko jäädä hopealle...? Kuten Lom jäi.

Tai, kuten tässä, argumentointiin ei enää pystytä, vaan mölistään sivistymättömästi.

...ja näissä suosituissa on sitä jankutusta ja sitä samaa kierrätystä ollut vuosia jatkuvasti.

Mä tunsin somalialaisen upseerin ja tais olla vähän samalla alalla tääl päi. Hän nauroi 'typerille' mm. uskovaisille. Ja suomalaisille.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hyötyniemi, keitä "teitä" minä olen oppinut neuvomaan? Ketkä ovat "te"?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

No kai "me" olemme juuri niitä katkeria ja kateellisia, joita sinä vaadit ryhdistäytymään. - Etkö huomaa: ryhdistäytymistä on se, ettei enää niele kaikkia totuuksia.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hyötyniemi

Mistä olet katkera ja kateellinen, ja kenelle?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

SINÄ sanot minun olevan katkera ja kateellinen, kun kyseenalaistan ruotsin kielen merkityksen ja etuoikeudet.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hyötyniemi

Oho! Sillä lailla. Kaikkea sitä kuulee.

Johan Lom

Petra toi toisin sanoin esille vähän saman ajatukssen kuin itse ylempänä, minkä Oikkonen tapansa mukaan teilasi tylyllä tyylillään.

Ilpo Nuorula

Petra !

Ei kai voi olla niin, että meitä rikkaampien ja empaattisempien yhteiskuntien yrityksistä saadut kokemukset , HUI, HUI pelottavat !

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

No, itse asiassa leikin sanoilla mamu ja mammutti.

Meillä suomalaisilla on alistetun kansan historia -- ja se määrää kaikki meille ominaiset elämäntunnot.

Se on dualististen ajatusmallien taustalla, latentin antagonismimme taustalla -- jopa suomalaiskansalliset hyveet, ahkeruus, rehellisyys, työ-, mies- ja sotakuntoisuus, halu nousta oppisivistyksen kautta parempien ihmisten tasolle -- ne kaikki ovat alistetun kansan historiasta suoraan nousevia selviytymiskeinoja, joilla olemme todistaneet tarpeellisuutemme meitä hallinneille herrakansoille.

Historian ymmärtäminen on historian vaikutusten ymmärtämistä. Ajatushistorialliset muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti -- monien, monien, monien sukupolvien mittaan -- siitä syystä että ajattelu on sosiaalista muodostetta jolle on ominaista pyrkiä vakiinnuttamaan staattinen tila ja vastustamaan muutosta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"No, itse asiassa leikin sanoilla mamu ja mammutti. "

En ymmärtänyt leikkiä. Oli kaukaa haettu.

"Meillä suomalaisilla on alistetun kansan historia -- ja se määrää kaikki meille ominaiset elämäntunnot. "

Kaikki elämäntunnot? Kuten? Kun keität aamulla puuroa ja nautit auringonnoususta, koet syvää häpeää ja alistuneisuutta? Kun ystäväsi nauraa, olet maassa koska olet alistettu? Millä tavalla tämä toteutuu suomalaisessa elämässä, tarkalleen ottaen?

"Se on dualististen ajatusmallien taustalla, latentin antagonismimme taustalla -- jopa suomalaiskansalliset hyveet, ahkeruus, rehellisyys, työ-, mies- ja sotakuntoisuus, halu nousta oppisivistyksen kautta parempien ihmisten tasolle -- ne kaikki ovat alistetun kansan historiasta suoraan nousevia selviytymiskeinoja, joilla olemme todistaneet tarpeellisuutemme meitä hallinneille herrakansoille. "

Ovatko kaikki ahkerat ja rehelliset kansat alistamisen tuotosta? En usko.

"Historian ymmärtäminen on historian vaikutusten ymmärtämistä. Ajatushistorialliset muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti -- monien, monien, monien sukupolvien mittaan -- siitä syystä että ajattelu on sosiaalista muodostetta jolle on ominaista pyrkiä vakiinnuttamaan staattinen tila ja vastustamaan muutosta."

Historian ymmärtäminen voi myös olla sitä, ettei jää muhimaan vanhoihin liemiin. Suomalaisten päättäväisyys on vaakalaudalla jos he jäisivät aina marisemaan menneitä. Ajattelu on toki sosiaalista muodostetta mutta se elää, hengittää ja kehittyy. Joka päivä joku myös rohkenee kyseenalaistaa kangistuneet mallit. Se on myös osa ajatushistoriaa, joka ei suinkaan ole niin kollektiivinen kuin muurahaispesän ajattelu.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

No tokihan aurinko paistaa risukasaankin, ja mies tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta -- siitä vaan sitten Erik Allardt käteen ja miettimään miksi suomalaisen yhteiskunnan perusvastakohtaisuudet ovat niin jyrkät.

Samassa kaupungissa, samassa koulussa, samalta sosialitaustalta tulevat suomenkieliset lapset ovat huolestuttavassa määrin masentuneita, sen sijaan ruotsinkielisillä masennusta ei esiinny.

Historiaa voi muuttaa vain se joka sitä ymmärtää.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

PN... Totaalisen non sequitur.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen jo Allardtini lukenut. Pitäisikö uudestaan? Niin voisin minäkin alkaa namedroppaamaan.

Johan Lom

On vaikea mieltää, että suomalaisille ominaisen perusluonteen ja toimintatavan pohjimmaisena kantavana voimana olisi vieraan vallan harjoittama alistus. En usko, että aikoinaan agraariyhteiskunnassa korpien salomailla elelleet Saarijärven Paavot välittivät "paskaakaan" siitä oliko jossain Ruotsin kuningas tai Venäjän tsaari. He taistelivat pohjoisilla leveysasteilla karua ilmastoa ja olosuhteita vastaan lähes asumattomilla seuduilla, joilla ainoa henkiinjäämiskeino oli äärimmäinen peräänantamattomuus, usko omaan itseensä ja sisu.

Tuosta agraariyhteiskunnan ja yksin pärjäämisen realiteetista kasvaa suomalainen mentaliteetti ja sille tyypillinen nuiva suhtautuminen "herrojen kotkotuksiin" on luonteva seuraus siitä.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Että kommentoinut asiaa PN.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist
Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""... voisin minäkin alkaa namedroppaamaan...""

Mutta entäpä jos et alkaisi? Jos turhanpäiväisen henkilöhyökkäilyn sijaan ottaisit asiat asioina -- ja miettisit, esimerkiksi, olisiko tuo blogissa esitetty ryhmäpsykologinen tulkinta sosiaalisesti sitovien yhteisöjen reaktioista minkään arvoinen? Antaako se mitään ajattelemisen aihetta?

Sillä tuo tulkinta ei ole mikään "keisarin uudet vaatteet" -- vaan se on näkökulma, jota suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ei esiinny. Et löydä sitä mistään muualta kuin näistä blogeista. On kokonaan sinusta itsestäsi kiinni, haluatko käyttää sitä mitätöinnin välineenä, vai omalla tavallasi oman ajattelusi rakennusaineksena.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Mitäpä jos sinä ottaisit asiat asioina? Jos sinä namedroppaat sinä namedroppaat, tyylilaji sekin. Se ei ole henkilöhyökkäilyä, vaan metodihyökkäilyä, jos hyökkäilyä laisinkaan.

Taisto Merilä

Minusta mammutti-sanan käyttö oli hyvin kuvaava, vaikka en minäkään sitä ymmärtänyt mamuihin liittää. Mammuttihan voi herätä henkiin...niin kuvaannollisesti kuin jopa konkreettisesti.

http://yle.fi/uutiset/hyvin_sailynyt_mammuttiloyto...

Blogissahan onkin kai pyrkimys juuri tuoda tietoisuuteen kangistuneita ajatusmalleja, jotta niitä voisi käsitellä ja kyseenalaistaa.

Suomalaisten kohdalla rehellisyys ja ahkeruus ovat juuri sellaisia myyttejä, joita sietääkin tarkastella.

Suomalaisille ominaiset elämäntunnot eivät varmaankaan tässä yhteydessä liity ”elämän pienistä asioista” nauttimiseen, vaan jonkinlaiseen itsetunto-ongelmaan, esimerkiksi suhteessa auktoriteetteihin.

Johan Lom

"Suomalaisten kohdalla rehellisyys ja ahkeruus ovat juuri sellaisia myyttejä, joita sietääkin tarkastella."

Suomalaiset ovat selvinneet elämästä aiemmin nimenomaan siten, että minkäänlainen lusmuilu ei ole tullut kysymykseen. Yhtäkään talvea ei suomalainen talonpoika olisi selvinnyt ilman, että on varmistuttu siitä, että talven yli riittää leipää ja perunaa sekä lämpöä. Ja tämä kaikki on ollut pakko varmistaa ITSE ja YKSIN. Siksi kyse ei ole pelkistä myyteistä, vaan aivan realiteeteista.

Afrikan viidakossa elelevät pygmit ovat kautta aikojen selvinneet hengissä sillä, että ympärillä on ollut muita heimolaisia, joiden kanssa yhdessä on metsästetty sitä mukaa, kun milloinkin on ruokaa tarvittu. Jos ei olla viitsitty, niin sitten on poimittu kastematoja ja etanoita. Pakkaseen ei ole kukaan kuollut. Äärimmäinen yhteisöllisyys on ollut itsestään selviö.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Petra Nyqvist

No, ei sitten.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"Johan Lom"

""Suomalaiset ovat selvinneet elämästä aiemmin nimenomaan siten, että minkäänlainen lusmuilu ei ole tullut kysymykseen.""

Kyllä. Luonnonoloilla on ollut varmasti vaikutuksensa täkäläisen väen fyysisiin ja henkisiin ominaisuuksiin.

Mutta luonnonolot eivät selitä miksi olemme niin projektiivisia -- miksi yhteiskunnassamme kaikki perusvastakohtaisuudet ovat poikkeuksellisen suuria -- miksi olemme alistuvia ja miksi masennus on kansantautimme.

Mittausten mukaan suomalaiset tuntevat eurooppalaisittain ottaen poikkeuksellisen vahvaa ryssävihaa -- joka on alkanut jo vuosisatoja sitten. Projektio on ainoa mahdollinen selitys sille.

Kahtiajakotaipumus ilmenee mm. siinä että olemme myös kaikenlaisessa kiusaamisessa tilastojen kärjessä. Olemme hyviä sorsimaan toisiamme.

Kansallinen psykoanalyysi olisi tarpeen. Sellaista odotellessa.

Petri Haapa

"Afrikan viidakossa elelevät pygmit ovat kautta aikojen selvinneet hengissä sillä, että ympärillä on ollut muita heimolaisia, joiden kanssa yhdessä on metsästetty sitä mukaa, kun milloinkin on ruokaa tarvittu. Jos ei olla viitsitty, niin sitten on poimittu kastematoja ja etanoita. "

Yhteisöllisyys on ihmisrodun säilymisen kannalta aivan ensiarvoisen tärkeä ominaisuus.

Taisto Merilä

”Suomalaiset ovat selvinneet elämästä aiemmin nimenomaan siten, että minkäänlainen lusmuilu ei ole tullut kysymykseen.”

Ajat ja realiteetit muuttuvat. Oman kokemukseni mukaan Suomalaiset eivät ole mitenkään erityisen ahkeria saati rehellisiä. Kateus ja tyytymättömyys sen sijaan kukoistavat nykyäänkin. Toki ihmiset, ja erilaiset pienet tai vähän isommatkin yhteisöt saattavat tehdä suunnilleen mitä tahansa selviytyäkseen.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Ajat ja realiteetit muuttuvat. Oman kokemukseni mukaan Suomalaiset eivät ole mitenkään erityisen ahkeria saati rehellisiä. Kateus ja tyytymättömyys sen sijaan kukoistavat nykyäänkin.""

Tässä on mielestäni mielenkiintoinen havainto. Samalla opettavainen: kuinka tällainen muutos tulisi tulkita?

Jos tulkitsemme sen senkaltaisissa kantimissa joita olen kansalliseen psykoanalyysiimme kaipaillut, kyseessä saattaisi olla se ilmiö, että ulkoaohjaavan yhtenäiskulttuurisen normimoraalin menettäessä otettaan ihmiset valtaa itsekkyys.

Normipaineen alla ihmiset yrittivät säilyttää "kunniansa" ja pelkäsivät joutuvansa "häpeään" -- mutta kun tällainen normipaine yhteiskunnan "maallistuessa" murenee, seuraava sukupolvi onkin holtiton. Se johtuu siitä, ettei mitään aitoon empatiaan pohjautuvaa ja yksilöä itseohjaavaa omantunnonetiikkaa ole vielä kehittynyt.

Jos yhteiskunnan eheys -- "yhteisöllisyys" -- menetetään tällaisten yhteiskunnallisten murrosten yhteydessä, voi olla ettei koskaan kasvakaan sellaisia sukupolvia joilla olisi yksilöstä liikkeelle lähtevä omaehtoinen moraalitunto.

Juuri tällaisia asioita olen ajatellut korostaessani suomalaisten erityislaatuisuutta historiallisesti alistettuna kansana. Meillä yhtenäiskulttuurista vapautuminen tapahtui vasta 60-luvulla yhdessä yleismaailmallisen nuoriso- ja arvovallankumouksen kanssa. Emme vieläkään ole yhtenäiskulttuurisista ominaisuuksistamme oikein irti päässeet -- ja siksi esimerkiksi maahanmuutto saattaa meille muodostua enemmän hajoittavaksi kuin kehittäväksi ilmiöksi.

Jukka Kaulanen

Suomessa ei ole minkäänlaista vastakkainasettelua ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä. Ainoastaan valtavan kallista ja muiden kielten opiskelua rajoittavaa pakkoruotsia vastustetaan.

Se on kuitenkin monille ruotsinkielisille viimeinen ylivallan ja "bättre folk"- nostalgian jäänne johon takerrutaan. Pakkoruotsin vastustaminen on vähän kuin Mohammedin pilkkaamista, kuten Pär Stenbäck sanoi lapsellisessa lausunnosaan "pakkoruotsin vastustaminen muistuttaa juutalaisten kohtelua Hitlerin Saksassa".

Minäkin vastustan pakkoruotsia ja juuri pari viikkoa sitten poikani valitsi vapaan venäjän ja juuri minun kehotuksestani. Pakkoruotsi hänelle jäi tietysti myös, mutta venäjä on tulevaisuudessa hyödyllisempi.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ala-asteelta korkeakouluun, joku voisi siitä laskea turhan pakkotyön. Ei ole ihan sama kuin Muhammedin pilkkaaminen. (Sitä paitsi, jos ei ole vastakkainasettelua, kuten sanoit, miten se voisi olla Muhammedin pilkkaamista?)

Tapio Suhonen

Kuin seinille puhuisi - mutta tämä on tuttua...

Ehkä kauhistuisit, jos joskus ymmärtäisit mielesi kapean, mutta äärimmäisen ehdollisen rajallisuuden.

Lauri Korhonen

"Mihin "suvaitsevaiston" joukoissa laajalti vallalla oleva ennakkoluulo perustuu?"

Propagandaa? Riittävän kauan toistetuna on alkanut elää omaa elämäänsä? Ehkä joku naivisti väittämään uskookin jopa.

Mutta politiikassa. Oletettavasti kyse on puhtaasta laskelmoinnissa. Pyritään vahvistamaan omaa yhteiskunnallista asemaa ja saamaan lisää vaikutusvaltaa yhteiskuntaa rikastuttamalla.

Tuskin kukaan asiasta hyötyvä uskaltaa tätä myöntää ei ainakaan julkisesti. Mieluummin puhutaan kauniita varsinkin kun tiedetään että "hyödylliset hölmöt" ostavat joka sanan.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Katselin tuossa aamupäivällä al Jazeeraa, ja eräässä(kin) siellä esitetyssä keskustelussa puitiin "Innocence of Muslims" -sokoran syitä. Erityisesti mieleeni jäi yksi mielipide jonka mukaan filmitekeleen nostattama raivo ja sokea väkivalta ei johtunut niinkään uskonnon pilkkaamisesta vaan - islamilaisen kulttuurin alemmuuskompleksista länsimaista kulttuuria kohtaan.

Aivan. A l e m m u u s k o m p l e k s i s t a.

Tavalliset ihmiset ja erityisesti nuoret (miehet) ovat saaneet tottua näkemään että länsimaiset ihmiset on hyvinvoineempia ja vahvempia esimerkiksi talouden, tieteiden ja sodankäynnin saralla. (Ja mauttomasti lisään tähän vielä että kaikkihan tietävät rappeutuneen seksuaalimoraalimmekin, paneskeluahan täällä ei tarvitse välttämättä odotella avioliittoon tai marttyyrikuolemaan asti).

Ilman lännen poliittista ja moraalista arroganssia sen sotilaallisine ja taloudellisine "lieveilmiöineen" muslimien "viattomuutta" ei olisi pystytty pilkkaamaan noin heppoisasti.

Niin - entäpä jos tämä ei ole oikeasti millään muotoa SANAN- tai USKONNONVAPAUS kysymys, vaan jotain ihan muuta?
Ja lääkkeeksi tarjotaan lisää (muka)suvaitsevaisuutta, (performanssi)monikulttuurisuutta ja (itse)sensuuria ajattelun- ja mielipiteenilmaisunvapauden kustannuksella.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tuo lähenee aikalailla V S Naipaulia, jolla oli myös mielenkiitnoinen tulkinta islamilaista maailmaa vaivaavasta ahdistuksesta. Hänen mukaansa se on jonkinlainen viimeinen yritys pitää kiinni omanarvontunteesta maailmassa, joka yhä väistämättömämmin pitää peiliä islamin edessä ja näyttää miten väärässä he niin monessa suhteessa ovat.

Naipaul muuten teki hyvän rinnastuksen. Hän vertasi islamin maailmassa vallitsevaa -- paljolti julkilausumatonta -- kasvavaa tietoisuutta siitä että jokin perustavanlaatuinen asia on murenemassa länsimaisten ihmisten vähitellen heräävään ekologisen tietoisuuteen -- tietoisuuteen siitä ettei maailma voi omaksua länsimaisen aineellisen hyvinvoinnin mallia sortumatta laajoihin ekokatastrofeihin.

Olen hieman ihmetellyt, missä suomalaisten "vihreiden" vastaavanlaiset vertailevat kulttuurivisiot ovat. Täällä on jämähdetty aikalailla näihin ultraindividualistisiin uskonkappaleisiin -- että siis lennellään lentokoneilla pitkin maailmaa tapailemassa kaikenlaisten "kulttuurien" ihmisiä, ja kotona ollaan sitten niin niin niin "kokeneita" -- vaikka ryhmäpsykologian aakkosetkin on tavailematta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Hänen mukaansa se on jonkinlainen viimeinen yritys pitää kiinni omanarvontunteesta maailmassa, joka yhä väistämättömämmin pitää peiliä islamin edessä ja näyttää miten väärässä he niin monessa suhteessa ovat."

Mielenkiintoinen tulkinta. Tulee mieleen määritelmä narsistista, jolle pahinta on kun joku näyttää hänelle peiliä ja sitä narsisti ei ikinä anna anteeksi, vaan vihaa peilin näyttäjää ikuisesti...

Ilpo Nuorula

Hemmetti Seppo !
Sä osaat lyhyestikin!

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Noinpa. Miten kukaan voikaan pitää kiinni omanarvontunteesta, jos ja kun sen rakennuspuina ovat perinteiset institutiot jotka murenevat? Perhe, kirkko, valtio, yhtenäiskulttuuri, (meinasin kirjoittaa "sivistys" mutta vaihdetaanpa se vaikka...) puoli yhdeksän uutiset, euroviisut ja missikisat - you name it.

Kaltevalla pinnallahan sitä ollaan täällä länsimaissakin.

Olen aika epäileväinen sen suhteen, miten ekologiseen tietoisuuteen on - ainakaan Suomessa - herätty. Se on enemmänkin huultenhyminää, julkilausumia ja paperiperiaatteita kuin reaalipolitiikaa. Ihmisille nalkutetaan jätteiden lajittelusta, ja samaan aikaan (käytännössä omavalvontaiset) kaivokset saastuttavat esimerkiksi kokonaisia vesistöjä.

Mutta uskonnoista ja niihin liittyvästä pahanulkoistusprojektiosta sekä tiukasta ryhmäsidonnaisuuden vaateesta olen tietysti sitä mieltä (Naipaulia omavaltaisesti tulkaten), että ne ovat nykymaailmassa luutuneissa muodoissaan yhteiskunnallisesti ympäristöhaitallisia - vähän kuten neukkulan suttuisimmat teollisuuskombinaatit aikoinaan. Eikä kenelläkään tunnu olevan valtuuksia eikä voimavaroja korjata uskontojen "myrkyllisyyttä".

Offtopic: Sanoit tuolla jossain aiemmassa blogissa (tai kommentissa) jotain siihen tapaan että finanssikuplatalous ei ole mitenkään (perimmäinen) syy länsimaiden ongelmiin, vaan sekin kaipaa selitystä. Niin kaipaakin. Ja minua kiinnostaisi analyysisi siitä(kin). (edit: siis vielä kerran uusin sanoin tai itse parhaimpana pitämäsi blogikirjoituksen linkkinä)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Miten kukaan voikaan pitää kiinni omanarvontunteesta, jos ja kun sen rakennuspuina ovat perinteiset institutiot jotka murenevat? ""

Muistelen dokumenttifilmiä, joka esitettiin televisiossa joskus N-liiton hajoamisen jälkeen. Siinä oli koulu opettajattarineen -- ja oli aika traagista, miten heiltä oli ikään kuin yhdessä yössä viety koko heidän elämäntyönsä, ei vain virka ja leipä, vaan myös koko totuus, kaikki mitä he olivat koko elämänsä opettaneet.

Kurkkua kuristi katsoa heitä. Ihminen on todella sosiaalinen olento. Jos ihmiseltä vie kaiken mikä hänet kiinnittää elämään, se on aika raju isku.

Ja juuri sellaisia muutoksia tulee varmasti niin islamin maailmassa kuin läntisen hyvinvoinnin maailmassa vielä eteen. Että täytyy myöntää elämän olleen tyhjän päällä, väärällä pohjalla -- ja on vain pakko etsiä joitakin kiinnikkeitä joilla jonkinlaista otetta elämän jatkumiseen saadaan.

Noista talouskirjoituksista en oikein tiedä -- olen ajatellut joskus koota yhteen sellaisen pitemmän esseen jossa käsittelisin tämän taloususkontomme syntyä ja vaiheita, mutta se on sitten aika rankka urakka, enkä oikein ole uskaltanut aloittaa.

Tuossa kuitenkin muutamia nopeasti poimittuja blogeja:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Huomaan ajattelevani - liian optimistisesti varmaankin - että vaikka minulta vietäisiinkin yhteiskunnallisen romahduksen yhteydessä ne aineelliset puitteet joihin olen tottunut, en usko että menettäisin sen mitä olen pitänyt totuutenani. Toinen asia kokonaan on sitten se, tekisinkö yhdelläkään "totuudellani" enää juuri mitään romahduksen jälkeen.

Kuvittelen että tilanteessa jossa "mitään aitoon empatiaan pohjautuvaa ja yksilöä itseohjaavaa omantunnonetiikkaa ole (olisi) vielä kehittynyt" ja "yhteiskunnan eheys -- yhteisöllisyys" olisi menetettty emme olisi enää oikeastaan ihmisiä, vaan joutuisimme kokemaan darwinistisen kamppailun niillä eväillä jotka juuri nyt ja tässä ovat kukin yksilön käden ulottuvilla.

Jose Saramagon kirjoitus "Kertomus sokeudesta" on aika kammo tarina. Kaikki kaupungin asukkaat, paitsi eräs silmälääkärin vaimo, muuttuvat äkkiä sokeiksi. Ja samalla heidän normaali inhimillisyytensä enimmäkseen kirpoaa kuin jokin miellyttävännäköinen valekaapu rujojen eloonjäämisrobottien päältä. Meno muuttuu hetkessä hm... eläimelliseksikin on tässä kohtaa liian eufeministinen ilmaisu.

Saramagoa luettuaan vakuuttuu helposti siitä, että jos/kun seuraava yhteiskunnallinen totaaliromahdus tulee, " voi olla ettei koskaan kasvakaan sellaisia sukupolvia joilla olisi yksilöstä liikkeelle lähtevä omaehtoinen moraalitunto".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""... seuraava yhteiskunnallinen totaaliromahdus ...""

Nyt taitaa olla kovin monenlaisia "totaalisesti" hajottavia tekijöitä liikkeellä. Taloususkonto on kai pahin, sosiaalisen eriarvoistumisen seurauksena on sekä eturyhmien tiivistymistä että kaikkien sosiaalisten siteiden hajoamista. Kansa päätyy kaduille, kuten nyt tapahtuu jo noissa "eurokriisimaissa".

Sitten on vielä tämä globalisaatio ja uudet kansainryhmävaellukset. Ne hajoittavat vanhat eurooppalaiset yhteiskunnat sisältä käsin. Kysymyksiä ei toistaiseksi aseteta siinä muodossa jossa ne pitäisi asettaa: "Kuinka suuren määrän vierasperäisiä tämän-ja-tämän kansan sosiaalinen eheys kestää."

Suomihan on valmiiksi "ladattu" kahtiajakautuva yhteiskunta, jonka "yhteishenki" muodostuu lähinnä tukkanuottasilla olosta. Syrjäytyneet ovat tämän maan varsinainen kolmas sektori. Tuho voi toteutua myös itsetuhon tietä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Toive siitä, että islamilaisissa maissa lukuisat eri ääriryhmät löytäisivät jonkinlaisen yhteiskuntarauhan keskenään ja voisivat ilman jatkuvaa vihanlientsontaa länsimaita kohtaan elää elämäänsä, - on mielestäni vielä kovin, kovin kaukana.

Itseäni eniten huolestuttavat nämä "länsimaistuneet" muslimit Euroopassa, jotka niin Pariisissa kuin Köpiksessäkin järjestäytyivät taas mielenosoituksiin yhden typerän filminpätkän tähden. Eikä myöskään suurissa kaupungeissa muodostuneet levottomat, paikallisten asukkaiden kaihtamat alueet anna kovinkaan valoisaa kuvaa kotouttamisesta.

Islamin maailma sitkeine ryhmäsidonnaisuuksineen pitää omistaan vain tiukasti kiinni vaikka länsimaalainen vapaa demokratia heitä täällä ympäröi. Kuinka kauan voimme olettaa, että pohjalla oleva syvä viha meitä kohtaan laantuu? Meneeköhän siihen vielä 100- vai 200-vuotta?

Ilmari Pietilä

Mitä eroa näillä muslimien mellakoinneilla ja Lontoon mellakoilla muka on? Toiset ovat pettyneitä talousmagiansa näköalattomuuteen, toiset taas projisoivat oman uskontomagiansa mahdottomuuden toiseuteen. Kummassakin tapauksessa ihmisiä loukkaantuu ja asioita poltetaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tyhmyyksissäni ajattelin, että nämä maastaan lähteneet muslimit olisivat poimineet enemmän joitakin meidän arvojamme kuin paikalleen jääneet?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Mitä eroa ...""

Kaipa se tuo ajatushistoriallinen perspektiivi tuo sen eron.

Britanniassa kyse on yhteiskunnan hajoamisilmiöstä. Tässä puheena on pitkälti toinen mittakaava -- kahden erilaisen ajatteluperinteen maailmanlaaja törmäyskurssi. Eurooppalaisen yksilöajattelun ja ryhmävahvistautumisen vastakkainasettelu.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mielenkiintoista tässä oli havaita miten Petra analysoi, maan tasalta katsoen, mammuttimaisen korkealta alas tähyävän ajattelijan kuin Nurmoon Jymyn painija köyhän töysälääsen. Pakettihin.

Minulla näkyy olevan naisasiapäivät meneillään. Kyselen Benghazin naisista ja tuosta näkinkenkäsaaren selvänä näkijästä. Naisiin panen toivoni.

Citycani *

Olen Petran kanssa samaa mieltä siitä, että Oikkonen käyttää kyllä ihan älyttömän paljon sanoja muutaman melko yksinkertaisen väittämän esittämiseen...

... josta seuraa se, että kommentointikin menee sitten ihan sen mukaan, mitä kenellekin sattui jäämään tekstistä ns. takkiin.

Olenko ihan väärässä, jos kiteytän Oikkosen joitakin väittämiä näin:

- Länsimaiset ihmiset ovat individualisteja, islamilaiset sensijaan tribalisteja(!), joten he eivät VOI tulla keskenään toimeen, joten paree olla yrittämättäkään? (Vielä lyhyempi suomennos: mamut veke täältä ja vähän äkkiä!)

- Suomalaiset ovat mentaliteetiltaan alamaisia, paitsi suomalainen ns. yläluokka, joka *suosii* ennemmin islamilaisia tribalisteja kuin oman maansa alemmuuskompleksisinta porukkaa (alamaisinaan), mikä on jo lähtökohtaisesti ajatuksellisesti epäreilua ja väärin? (Suomennos: meitä Sorretuimpia Suomalaisia (SS) sortavat KAIKKI; niin traumoistaan eroon kasvaneet kanssaelävämme, kuin (meille) sopimattomista kulttuureista tänne asti eksyneet muukalaisetkin...)

Ja sitt oikeastaan katosikin se tämän kirjoituksen ns. punainen lanka (ainakin minulta) jo kokonaan. Ellei se seuraava teesi sitten ollut se, että:

- koska MEITÄ vielä sata vuotta sitten sorrettiin, on vain OIKEIN, että me nyt vaadimme saada oikeuden sortaa niitä, jotka ovat jostain ihan muusta kulttuurista kotoisin olevina erehtyneet tänne syystä tai toisesta majailemaan..?!

En tajuu. En viestisi pointtia, enkä edes sitä, miksi se kirjoitettiin?

Vika saattaa toki olla minussakin, kahden kulttuurin ja -uskonnon välissä kasvaneessa epämääräisluokkaisessa yksilössä, joka ei osaa samastua sen enempää suomalaistribalistiseen individualismin idealisoijaan kuin fundamentalistisindividualiseen muslimitribalistiinkaan...

...

Johan Lom

Itse ensimmmäisessä kommentissani kiteytin tuon mamuosuuden lauseeseen "das Judenproblem braucht eine entgültige Lösung". Siitä blogisti ei lainkaan pitänyt, minkä toki arvasinkin ...

Citycani *

Niin, Johan, ongelma lienee siinä, että viittaat erääseen länsimaisen historian sellaiseen vaiheeseen, joka ei ihan tue tuota alkuperäiskirjoittajan väittämää siitä, että länsimaisen kulttuurin leimaava piirre on sen individualistisessa luonteessa.

Tosin, sitä ei tue alkuperäiskirjoittajan eräs omakaan alkuperäinen teesi, eli se, että suomalaisen perusmentaliteettiin kuuluvalla alamaisuuden idealla pitäisi voida perustella sitä, ett... mamut hittoon täältä, tai jotain sinne päin... :-&

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Eikös Oikkosen perusargumentti ole, että ihminen on lajityypillisesti sosiaalinen olento. - Teidän pitäisi lukea muutkin SO:n jutut, niistä rakentuu kokonaiskuvaa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hyötyniemi, kokonaiskuvasta tässä juuri keskustellaankin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Uskon, että Seppo on intuitioineen lähellä "totuutta". Arvostan sellaista rohkeaa näkijää.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"Johan Lom"

""Itse ensimmmäisessä kommentissani kiteytin ...""

Sinulla alkaa olla kohta natsikorttipakka koossa. Ajatella. Päivä meni, mutta oravakin tuli.

Heli Hämäläinen

vau!

skolastinen tapaoikeudellinen ristiriitojen poisselittäminen vs Lockelainen yksilö

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kyllä, taidat olla oikeilla jäljillä. Depersonoitunut deduktio vs. yksilö.

Taina Lintula
Petri Haapa

Minua rupeaa heti epäilyttämään, kun joku käyttää ajatustensa "kiteyttämiseen" mammuttimaisen määrän sanoja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Mieluummin epäilyä kuin uskoa.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Tosiasiaksi jää se mitä ns. maahanmuutokriitikot hokemistaan hokevat: näistä asioista ei oikeasti saa Suomessa keskustella."

Tosiasiaksi jää se, että näistä asioista ei keskustella niin kuin "maahanmuuttokriitikot" itse haluavat.

Kyllä muuten ne maahanmuuttokriitikot ovat itse niitä fasisteja (ainakin suurimmaksi osaksi ovat) tai paljon sympatiaa fasistista ajattelua kohtaan tuntevia, vaikka jonkin aikaa onkin ollut trendinä ajatella toisin. Tosiasioiden valossa ei niihin voi suhtautua kovinkaan monella eri tavalla. Hommafoorumin maahanmuuttokriitikotkin eräässä keskustelussa avoimesti ihailevat Etelä-Afrikan apartheidia, eräässä toisessa pilkataan veneturmassa kuolleita maahanmuuttajia ja kyseisellä foorumilla useimmat maahanmuuttokriitikot myös ylistävät "yleistä" asevelvollisuutta ja hyväksyvät sen kieltäytymisestä annettavat kovat rangaistukset, sekä jotkut jopa sen, että siitä kieltäytyviltä vietäisiin kansalaisuus pois. Linkolan ihailu on myös maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa hyvin suosittua, vaikka kyseessä on tärähtänyt ihmisvihaaja, joka haluaisi järjestelmällisesti massamurhata ihmisiä.

Eivät nuo edellä mainitut asiat nyt ainakaan esim. liberaaliin ajatteluun kuulu eikä siinä nyt paljon vaihtoehtoja ylipäätänsä jää. Järjellinen keskustelu noiden hourailijoiden (jotka kehtaavat vielä pitää itseänsä jonain suurinakin marttyyreina) kanssa on yhtä toivotonta kuin muslimifundamentalistien kanssa - siinä eräs yhteneväisyys näiden eri alueiden kiihkoilijoiden välillä. Ei niiden kanssa oikein voi päästä koskaan keskusteluyhteyteen ja tämän takia sitä "asiallista keskustelua", jota he tuon tuosta peräänkuuluttuvat, ei pääse ikinä syntymään. Maahanmuuttokriittinen liike tulee tukehtumaan omaan tunkkaisuuteensa ja sen edustajien on aika turha itkeä siitä että heitä sanotaan esim. fasisteiksi, koska sitä saa mitä tilaa.

Petri Haapa

"Tosiasiaksi jää se, että näistä asioista ei keskustella niin kuin "maahanmuuttokriitikot" itse haluavat. "

Nimenomaan. Maahanmuuttojärjestelmässä on varmasti keskusteltavia ja korjattaviakin asioita, mutta nykyisen "maahnmuuttokriittisen" kannan mukaan se keskustelu pitäisi käydä vain tietyillä ehdoilla, jotka nämä "kriittiset" ovat itse hyväksyneet. Aina kun luen sanan "maahanmuuttokriittinen", niin se useimmiten tarkoittaa maahanmuuttokielteistä kantaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Mitkä ne ehdot ovat?

En oikein ymmärtänyt miksi kriittisten kanssa ei pääse keskusteluyhteyteen. Jos asiat perustellaan, eikö niihin pääse käsiksi?

Petri Haapa

No, maahanmuuttokriittisen kanssa keskusteltaessa on usein premissinä se, että maahanmuutto on aina paha, mutta joissakin tapauksissa välttämätön.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kyllä, premissejä saattaa olla, molemmilla puolilla, mutta perustelut on ne mitkä ovat kiinnostavat.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Tosiasiaksi jää se, että näistä asioista ei keskustella niin kuin "maahanmuuttokriitikot" itse haluavat. ""

Ei. Sekoitat nyt asioita ja hukkaat varsinaisen pointin. Keskustelun jämähtäminen hyödyttömiin rintamalinjoihin on seurausta siitä, että jossain taustalla jotkin -- mahdollisesti vaistonvaraiset, alitajuiset -- pelot ohjaavat keskustelua suuntaan jossa se lukkiutuu.

Esitin blogissa että käsitteenmuodostuksessa ikään kuin pyritään poispäin siitä suunnasta jossa ryhmävahvistautumisen ilmiöitä voitaisiin kunnolla tuoda esiin. Keskustelun puutteet ovat puuttuvia käsitteitä.

Lukkiutuneessa keskustelutilanteessa sitten syntyvät nuo stereotypiat keskustelun osanottajista -- stereotypiat joita itsekunkin omia kantojaan jauhamaan jääneen on helppoa ja hyödyllistä käyttää ennakkoluulojensa vahvistamiseen -- siis ryhmävahvistautumiseen de facto.

Olen joskus sanonut, että on aika vaikeaa myöntää, että kaikkein rasistisimmat henkilöt saattaisivat joissakin asioissa olla kaikkein eniten oikeassa. Niin se kuitenkin on. Oikeassaoleminen nimittäin koskee asioita, ei henkilöitä.

Näissä kysymyksissä kuitenkin ajaudutaan hyvin helposti henkilöimään asioita, kuten tästäkin keskusteluketjusta voidaan huomata.

Petri Haapa

Miksei voitaisi aloittaa keskustelu puhtaalta pöydältä ilman ennakkoasenteita? Luulisin, että se olisi hedelmällisempää.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

entä jos pöytä on vähän liiankin puhdas vrt. puuttuva tarvittava (yhteinen) käsitteistö?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kyllä se minulle kävisi, noin yleisesti ottaen. Mutta on totta että esim. Hommaforumilla keskustelun sävy ei välttämättä ole kovin keskusteleva/ystävällinen/avoin. Tosin eipä ollut kyllä tuo AP:n fasismipurkauskaan.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Globaalissa hektisessä nykymaailmassa elävälle ihmiselle nämä Sepon tekstit voivat tuntua menneisyyteen jääneen kirjanoppineen jupinoilta. Jos kuitenkin uskaltaa haastaa omat ajatelmansa ja nähdä asiat nimenomaan ryhmäpsykologiselta kannalta, niin voi ymmärtää näiden tekstien olevan kerrassaan loistavia yhteiskunta-analyysejä!

Ei minusta tällaisia loppuun asti pohdittuja tekstejä kannata kirjoittaa lyhyemmin.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Uskon siihen, että laumautuminen, ryhmäytyminen on yksi tärkeimpiä ihmisen lajityypillisistä ominaisuuksista. Ehkä oppiminen ja soveltaminen ovat yhtä tärkeitä, tai jopa tärkeämpiäkin.

Kun ihmiset hakeutuvat ryhmiksi, tarvitaan jotain joka heitä yhdistää, mutta osa yhdistävistä tekijöistä on aina vasta tulevassa ryhmäpotentiaalissa.

Ihmiset siis jakautuvat tai yhdistyvät sopivan kokoisiksi laumoiksi ja heimoiksi kahdesta suunnasta vaikuttavista syistä, menneistä ja tulevista. Menneiden syiden jatkumo on johtanut nykyisiin kansallisvaltioihin. Suomen alueella asuneita ihmisryhmiä on voitu yhdistää, hajottaa ja käännyttää. Talonpojat on saatu kastettua ja liitettyä kristinuskoon, joka aiemmin ei ollut, tulevaisuuden lupauksilla, sekä taivaallisilla ja maallisilla.

Läänityksillä tai muilla kätevillä lahjuksilla on ollut mahdollista kääntää mielipide helposti, kun pienemmälle perheyksikölle on tarjottu etuja tai toisaalta sitä on uhkattu.

Alkuperäiskansoilta on raivattu tilaa uudelle suomalaisuudelle, joka on osin keksittyjä ja osin vanhoja tarinoita keräämällä yhdistetty.

"Meidän" rikkaat ja köyhät eivät välttämättä omaa lainkaan yhtä paljon yhteistä "me"-arvoa, kuin "muiden" köyhät ja "meidän" köyhät. Tai sellaista solidaarisuutta kuin kaikkien kansojen kapitalistit liittyessään yhteen maailmantalouden parantavan voiman edessä.

Vaikkakin tarkoituksellisesti asiaa alleviivaat, en usko että "muhammedvideo" on mellakoiden aiheuttaja. Sellaista voimaa ei nettivideoilla vielä ole. Toki se on oiva pelinappula, kun joidenkin alueiden islaminuskoiset käyvät sisäistä valtataistoa siitä, kuka vapauttaa tietyt alueet länsimaisesta vääräuskoisuudesta.

Tässä muslimimaiden valtataistelussa on omat uhrinsa ja omat voittajansa. Osa taisteluista ja kurjuudesta liittyy läheisemmin uskonasioihin osa vähemmän. Niissäkin selkkauksissa joissa motiivit ovat puhtaasti taloudelliset, on kuitenkin mahdollista käyttää uskontoa pelinappulana. Tämä mahdollisuus on niin niillä jotka sitä haluavat levittää, kuin niillä jotka sitä vastustavat.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ihan lähtökohtaisesti painottaisin ihmisen lajityypillistä sosiaalisuutta enemmän. Ihminen ei ole joukko yksilöitä jotka etsiytyivät toistensa seuraan laumoiksi -- vaan ihminen on alunalkaen laumaeläin, eikä mikään, mikä on ihmiselle tyypillistä, selity ellei selittäjäksi aseteta tätä laumaominaisuutta.

Esimerkiksi kulttuurievoluutio perustuu kieleen, sen käsitekoneistoihin ja ajatteluun -- ja ne ovat kaikki sosiaalista muodostetta. Yksityinen kieli on mahdottomuus. Evoluutioprosessissa nykyihminen selvisi -- on toistaiseksi selvinnyt -- pitemmälle kuin viimeinen "kilpailijansa" neanderthalin ihminen, koska oma laumakokomme oli suurempi, mikä mahdollisti monipuolisemman kielen ja lisäsi sopeutumiskykyä.

Esimerkiksi yksilöominaisuudeksi käsittämämme "tahto" on alunalkaen sosiaalinen laumareaktio, ja esimerkiksi hypnoosi-ilmiössä palautetaan "tahto" alkuperäisen "sosiaalisen tahtotoiminnon" asteelle, jolloin "tahto" voi siirtyä yksilöstä toiseen.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Käsitteen "tahto" lisäksi voisi tarkastella myös käsitettä "muisti". Myös muisti on ryhmäsidonnainen, mutta siinä on silti jotain erilaista kuin tahdossa.

Muistin apuvälineenä sanallinen ja symbolinen voivat muodostaa jotain, joka muistuttaa yksityistä kieltä. Kyseessä ei ole kommunikointi, vaan todellisuuden merkitseminen, pelkistäminen, kategorisointi ja jäsentäminen.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen
Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Ehkä. Tahto ja valta saattavat olla sama asia. 'Muisti' ei ole sama asia, vaan samalla tavalla suhteessa kieleen, sosiaaliseen ryhmään ja "itseen". "Muisti" voi olla ylisukupolvista tai maantieteelliset rajat ylittävää, "ylimaallista".

'Tahto' ja 'valta' ovat toiminnan käynnistäjiä, mutta 'muisti' on niiden edeltäjä, joka tarjoaa ne nappulat joita 'mieli' asettaa loogiseen järjestykseen.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Nyqvist (23.9.2012 09:44): "Siksi iskee harmi, että lukijaa aliarvioidaan näin. Hän (=Oikkonen) voisi kirjoittaa aivan mielettömän upeita tekstejä, jos jättäisi mielipidemuokkaamisen ja hienostelun vähemmälle..."

Räjähdin nauramaan aivan hervottoman absurdiuden tunteen halvaannuttamana. Se ei ollut kyllä eka kerta tänä aamuna.

Vakavoidutaas. Ja annetaan vuodatusvaroitus.

Niin, rupesin heti aamusta lueskelemaan ensin noita Oikkosen antamia linkkejä taloutta koskeviin kirjoituksiin (kiitos niistä!!!) ja hairahduin tietysti silmäilemään sieltä täältä kaikkea muutakin.

Monet, monet asiat ja niiden sotkuiset yhteydet solmiintuivat päässäni yhteen, usein aika yllättävilläkin tavoilla.

Arvelen nyt tietäväni vähän paremmin esimerkiksi a) miten ja miksi "todellisuuden parantamista" (viite: Harmaasusi) harjoitetaan (lähde: A-talk ja maahanmuuttokeskustelu/4.11.2011),
b) mikä yksinkertainen jippo päästää Severi Sirosen naispelostaan (sivumennen sanottuna: itsereflektoi hyväksymään ja rakastamaan miestä sisällään, lähde "Arkielämämme homoerotiikkaa/24.10.2010 - itse lisään tähän vielä että tuli pakit sitten tai ei :) )
c) mistä minuuteni ja mistä maailmankuvani on peräisin ( oma johtopäätökseni: ihan päinvastoin kuin äkkiä luulisi sillä minuus (tai itsetunto) löytyy ulkopuolelta ja maailmankuva korvien välistä - lähde "Kolme tapaa sanoa rasisti"/ 25.9.2011.
Ja n. e. j.n.e...

Välillä sai nauraa ihan kouristuksenomaisesti. Kuten lukiessa esim. että Oikkonen vastasi 27.8.2011 klo 13:38 erääseen Pertti Väänäsen kommentointiin "keskustelen kanssasi siltä pohjalta, ettei Ranskan vallankumous ollut pelkkää saivartelua".
En voinut hetkeen muuta kuin kikattaa hervottomasti. Reilu vuosi sitten taisin tosin pitää tuota kyllä Oikkoselta hivenen ylimielisenä heittona.
Äh, mähän lupasin yrittää vakavoitua.
:I
ei, helkkari, - antaakas nauran vielä vähä aikaa....

uh-huh!

Niin. Nostan tässä esiin vielä sellaisen asian että kun nimimerkki dj.dsm4 pyysi 13.1.2011 lupaa linkittää Oikkosen esseetekstejä muihin keskusteluihin ymmärtäen itsekin että "... vaarana on, että lukurupeamassa vierähtää pari vuotta ja kaveritkin kaikkoavat" Seppo aliarvosti täysin dj.dsm4:n rajallisen ajallisuuden ja sosiaalisen elämän myöntymällä oitis pyyntöön.

No. ei vaiskaan. Mutta kerron nyt kuitenkin tässä vielä (ainakin) yhden elämyskokemuksen, vaikka se(kin) ehkä olisi sopinut paremmin kommentiksi "Hullujenhuoneen huoneentaulu" -blogiin, tai voisin avata siitä oman bloggauksensa otsikolla "Kuinka (käy kun) Seppo Oikkosta tavataan".

Niin, tämä seikka että en mitenkään käsittänyt Oikkosen sitkeää väittämää siitä, että YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa on tavallaan kuin valuvika ainakin verrattuna siihen miten sillä asioihin vedotaan. Asia kaihersi minua joka kerta, kun koko deklaraatiosta mainittiin. Se oli mielessäni kuin keittiökaapin ovi, joka repsotti repsotti repsottamistaan vaikka kuinka yritin justeerata saranoita.

Eilen tajusin että olin vihdoin tajunnut (kai) pointin.
Mutta asian korjaamiseen ei todellakaan auttanut mikään pintaremontti, vaan että kaapin ovi oli itse asiassa oikeassa asennossa - mutta itse "talo" oli vinossa ja sen perustuksia piti oikaista. Remontti siis itsessään voi olla helppokin, mutta vian keksimiseen voi mennä vuosia tai vuosikymmeniä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Oho. Tuostahan minä voisin tehdä huoneentaulun oman hullujenhuoneen seinälle. Kiitoksia kehuista -- mutta huomautan, että sinä teet sen kaiken itse. Luet, oivallat, otat ongelmaksi -- juuri niinhän jokaisen pitäisi näitä tekstejä lukea. Käyttää hyödyksi -- hyvin itsekkäästi oman minän ylösrakennukseen -- sitä mikä sellaiseen kelpaa, eikä marista siitä että jos tämä-ja-tämäkin kirjoittaja nyt kirjoittaisi kaiken ihan toisella tavalla ja aivan muista asioista niin minäkin innostuisin, jos sillä vielä olisi arvot kohdallaan.

Olen muuten kerran ajatellut itseni jonnekin hulluuden rajoille niin että yhä vähän pelkään rasittaa itseäni liikaa. Tämä tapahtui kirjoittaessani "Perspektiivi-esseiden" tekstiä "Ajan nuoli". Jotenkin siinä kokonaishahmojen hallitseminen otti koville, ja olin muutaman viikon kirjoittamisen jälkeen ihan fyysisestikin sairas. Nämä blogit ovat kai jonkinlainen kompromissi, kun ei uskalla ryhtyä mihinkään pitkäjänteisempään kirjoitusurakkaan.

Petri Haapa

"Älkää syyttäkö Kekkosta -- yksikään diktatuuri ei pysy pystyssä pelkästään diktaattorin ansiosta -- tai pahuudesta johtuen -- vaan siksi, että yhteiskunta on kyllin yksiarvoinen. "

Haluatko sanoa, että Kekkonen oli diktaattori?

Jukka Mäkinen

no eikö ollut, mieto sellainen tosin.

Petri Haapa

Ensi kertaa tajuntaani astuu termi "mieto diktaattori"

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kekkonen oli diktaattori talmonilaisessa totalitaristisen demokratian hengessä. Tämä kansa tarvitsi tuossa kansallisessa kehitysvaiheessa sellaisen vahvan johtajan. Vastaavanlaista aikaa tullaan varmaan elämään Venäjällä vielä useampia sukupolvia täydellisen totalitarismin jälkeen.

Petri Haapa

Jotenkin determinististä sanoa, että tämä kansa tarvitsi silloin sitä ja tätä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""... determinististä...""

Ei se ole determinismia vaan vallan sosiologiaa. Tietynlainen järjestelmä koostuu tietynlaisista valtarakenteista. Uuden ajan historian kannalta esim. J L Talmon: "Totalitaarinen demokratia".

Petri Haapa

Ei joksikin tieteeksi nimittäminen poista sitä, että toteamus on deterministinen.

Petri Haapa

"Ei se ole determinismia vaan vallan sosiologiaa. Tietynlainen järjestelmä koostuu tietynlaisista valtarakenteista."

Mitä valtarakenteet determinismiin kuuluvat? Hälytyskellojen pitää aina soida silloin, kun joku väittää, että jonkun kansan tilanne vaatii jotakin olosuhdetta

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Hälytyskellojen ...""

Hälytyskellojen pitää soida aina kun joku ei ymmärrä että ihmisjärki on sosiaalista ja historiallista muodostetta, eikä ajattelun konkursseja ja hallinnan katoamista ratkaista "pyyhkimällä pöytä puhtaaksi ja lähtemällä liikkeelle puhtaalta pöydältä".

Se sisältyykö hyviin lähtökohtaisiin käsitteisiin "determinismin" ominaisuus on kymmenennen asteen kysymys verrattuna verrattuna siihen, ettei lähtökohtaisten käsitteiden roolia ollenkaan tajuta.

Petri Haapa

"Hälytyskellojen pitää soida aina kun joku ei ymmärrä että ihmisjärki on sosiaalista ja historiallista muodostetta, eikä ajattelun konkursseja ja hallinnan katoamista ratkaista "

Tuolla asialla ja determinismillä on harvinaisen vähän tekemistä toistensa kanssa.

Petri Haapa

"Tämä kansa tarvitsi tuossa kansallisessa kehitysvaiheessa sellaisen vahvan johtajan."

Tällä argumentilla Lukashenkakin varmaan perustelee omaa ehdotonta valtaansa Valko-Venäjällä

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Tuolla asialla ja determinismillä on harvinaisen vähän tekemistä toistensa kanssa.""

Aha. Nyt ymmärrän miksi koherentit kokonaisuudet eivät puhuttele sinua.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Tällä argumentilla Lukashenkakin varmaan perustelee omaa ehdotonta valtaansa Valko-Venäjällä""

Juu, siitä vaan Lukashenkolle Talmonin "Totalitaarinen demokratia" käsiin ja perustelemaan.

Petri Haapa

"Nyt ymmärrän miksi koherentit kokonaisuudet eivät puhuttele sinua."

Kyllä tottakai kokonaisuudet puhuttelevat, mutta kun niistä pitäisi ymmärtääkin jotain eikä vain löpistä lämpimikseen

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tuosta voisin olla samaa mieltä, ellen ajattelisi holistisesti.

Petri Haapa

"Tuosta voisin olla samaa mieltä, ellen ajattelisi holistisesti"

Holistinen ajattelu on ihan jees, mutta joihinkin ajatuksiisi voisi sopia holistinen ajattelu alko-etuliitteellä varustettuna.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Lähtökohtasi maahanmuuttokeskustelun pohjaksi on erinomainen.

Törmäämme käytännön elämässä taas ikiaikaiseen paloturvallisuuskysymykseen: kun talo on tulessa, keskitymmekö sen sammuttamiseen vai tulipalojen ehkäisyyn.

Maahanmuutto on vinhassa käynnissä ja kiihtyy jatkuvasti, sille tuskin voimme mitään. Vaikka eristäytyisimme, lieskat polttaisivat karvamme silti, ja täydellisen eristäytymisen haitat muodostuisivat olletikin suuremmiksi kuin hyödyt.

Virittämääsi keskustelua yksilölähtöisen ajattelun luonnonmukaisen luonteen romuttamiseksi sen sijaan pitäisi käydä laajalla rintamalla, jotta ymmärtäisimme ajattelumme rajoittuneisuuden - ja tietenkin vastaavaa keskustelua tulisi - edes jotenkin - käydä myös ryhmäsidonnaisissa kulttuureissa.

Näen suomalaisuuden jotenkin näiden käsitteiden skitsofreeniseksi risteytymäksi, sillä yhtenäiskulttuuri ei ole kirvoittanut otettaan suomalaisten yksilölähtöisestä nykyajattelusta. Siksi käsitteiden selventäminen olisi ajan suuri tehtävä, kansanvalistuksen paikka. Mutta milläs valistat kun koko ajatuksen pohja on työnnettynä marginaaliin: valtaosa kansasta ja erityisesti sosiaalieliitti harhailee sokeasti yksilöpsykologisessa hetteikössä sen asemointia näkemättä - ja haluamatta edes nähdä niitä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kyllä. Tuo oman kulttuurin -- ja oman suomalaiskansallisen ominaisluonteen -- parempi ymmärtäminen on minusta välttämätön lähtökohta.

Siinä on vastassa tämä koko eurooppalaisen uuden ajan vahvistumassa ollut individualismi, joka jossain määrin tekee meidät sokeiksi havaitsemaan jopa meissä itsessämme olevia ryhmäominaisuuksia. Jos joku äkkiä huudahtaisi "Nyt huomasin historian vaikutuksen itsessäni", se kuulostaisi todella oudolta korvissamme.

Kuitenkin vain vajaat parikymmentä sukupolvea sitten kaikki eurooppalaisetkin ajattelivat aivan eri tavalla -- erilaisista premisseistä lähtien -- kuin mitä meistä nyt jokainen ajattelee. Ajattelulla on ominaislaatunsa, ja jos tällaisia asioita opisimme ymmärtämään, ehkä sitten pystyisimme paremmin näkemään ongelmat joita on oman kulttuuripiirimme törmäyksessä islamilaiseen ajatusperinteeseen.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Palaan ennakkoluuloon kohdassa yksi. Ihmiskunnan kulttuurinen eriytyminen alkoi ilmeisesti aika kauan sitten. Sitä välillä ehkä sotkivat lajilliset ristisiittoutumiset mutta yhtäkaikki: jos kaikki joskus lähdimme itä-eteläafrikasta, niin paljonko aikaa vaatisi uudelleenyhdistyminen? Mitä tai ketä se hyödyttäisi? Jokainen kulttuuri sisältää ja ansaitsee särmänsä.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Eli islam = paha, koska vuosituhantinen pahuuden ulkoistamisen perinne, maltillisempien ryhmien syntyminen ei merkitse mitään.
Länsimainen demokratia = hyvä, vaikka silläkin on vuosituhantinen noitavainojen ym. täyttämä kristillinen perinne takanaan. Länsimaihin aikoinaan syntyneet maltillisimmat ryhmät ovat merkittäviä, mutta islamilaisiin maihin syntyvät maltilliset ryhmät eivät voi koskaan tullakaan merkittäviksi.

Kristinusko ja islam kulttuurinmuokkaajina ovat minusta paljon lähempänä toisiaan kuin tekstisi antaa ymmärtää. Ne vain ovat eri vaiheessa kehittymisessään.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Länsimainen demokratia on hyvä koska se on MEIDÄN. Jokaisen on pidettävä omastaan huoli, elettävä sen kaikkien katkerienkin vaiheiden läpi. Kukaan muu ei kulttuuristasi huolehdi ellet sinä itse.

Jukka Mäkinen

Suomessa kyllä nuo PVFS-akat kyllä haluaa huolehtia kaikkien kulttuurista.
Tai ainakin määrätä millaisesta kulttuurista sinun on sallittua huolehtia.

Petri Haapa

"Länsimainen demokratia on hyvä koska se on MEIDÄN."

Niinpä mikään lähi-idän paimentolaisuskonto, olipa se kristillisyyttä juutalaisuutta tai islamia, ei kuulu länsimaiseen perintöön.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Vastakohtina eivät siis ole islam ja kristillinen perinne, vaan islam ja eurooppalaisen uuden ajan individualistinen ajattelu.

Tämä jälkimmäinen on toki "kristilliseltä pohjalta" syntynyt, mutta noin niinkuin opillisessa mielessä näitä vaikutuksia ei kannata tarkastella. Ajatushistoriallisissa aikakausimullistuksissa on kyse paljon syvemmistä, koko kognitiota muuttavista ajatusparadigmoista, ajatusmuodoista -- opilliset käsiteastiat täyttyvät sitten aina ajanmukaisilla käsityksillä.

Tässä käsittelyssä ollut yksilöajattelu -- individualismi, yksilöoikeudet ja -vapaudet, edustuksellinen demokratia -- on puhtaasti nimenomaan eurooppalaisen uuden ajan tuote. Ne ovat seurausta niin sanotusta "kartesiolaisesta paradigmasta", "kartesiolaisesta Subjektista".

Vastaavasti eurooppalaisella uudella ajalla ovat "objektivaation" seurauksena syntyneet empirismi, luonnontieteet, tekniikka ja teollinen hyvinvointi. Nekin ovat siis aivan tiettyyn paikkaan ja aikaan sijoittuvia historiallisia ilmiöitä.

Ja, kuten monesti todettu, niiden vaikutus on yleismaailmallisestikin ollut valtava. Maailma on noiden ajatustyökalujen vaikutuksesta muuttunut muutaamassa vuosisadassa tuhatkertaisesti enemmän kuin mitä se muuttui ihmissuvun koko aiemman miljoonavuotisen historian aikana.

Petri Haapa

"Vastakohtina eivät siis ole islam ja kristillinen perinne, vaan islam ja eurooppalaisen uuden ajan individualistinen ajattelu. "

Vastakohtina ovat aina olleet uskonnot (hinduismi, islam, kristillisyys jne.) ja individualistinen ajattelu.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Haapa

Tässä käsittelyssä ollut yksilöajattelu -- individualismi, yksilöoikeudet ja -vapaudet, edustuksellinen demokratia -- on puhtaasti nimenomaan eurooppalaisen uuden ajan tuote.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Olen vähän pettynyt että Haapa ja Oikkonen eivät pääse keskinäisessä argumentoinnissaan minnekään. Minusta olisi ollut niiin hauskaa nähdä heidät ajamassa tandemilla ;)

*
Kukaan ei ole tietysti pyytänyt apuani mutta jos herrat viitsisivät he voisivat tosissaan yrittää löytää yhteisen pohjan, jolta keskustelu kävisi mielekkääksi. Esim. miettimällä seuraavia juttuja:

Lähtökohta: Kuinka suuren määrän vierasperäisyyttä Suomen kansan sosiaalinen eheys kestää?

Mikä on Suomen kansan sosiaalisen eheyden tila tällä hetkellä
(yksilö/ryhmätasolla / kansainvälisesti vertailtuna)?

Millainen asia "sosiaalinen eheys" on? Hyvä vai huono? Mitä etua ja mitä haittaa siitä voisi olla (yksillölle/ryhmälle/kansakunnalle/globaalisti)?

Mitkä asiat edistävät/ylläpitävät "sosiaalista eheyttä" ja mitä puolestaan aiheuttavat/ylläpitävät sosiaalista hajanaisuutta?

Millaisia vierasperäisiä ihmisiä/ihmisryhmiä/tapoja/vaikutteita/kulttuureja/uskontoja/perinteitä/lainsäädäntöä voimme kansakuntaame sulattaa sosiaalisesti kestävästi?

Millaisia vierasperäisiä ihmisiä/ihmisryhmiä/tapoja/vaikutteita/kulttuureja/uskontoja/perinteitä/lainsäädäntöä olemme integroineet itseemme, millainen on ollut näiden muutosten nopeus ja laajuus sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta?

Onko havaittuja maahanmuuttoon johtuvia ongelmia?

Mikä on näiden ongelmien (todellinen) syy?

Liittyvätkö ne oikeasti esim. uskontoihin, individualismiin kontra kollektivismiin, erilaisuuden sietämättömyyteen, taloudelliseen epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen, "herravihaan", yhteiskunnan yläluokan osoittamaan välinpitämättömyyteen/mitätöimiseen/halveksuntaan heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia kohtaan - vai mihin?

Niin, esin pitäisi esittää se kysymys että mistä tässä on oikein kysymys...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

No siihen en usko, että loukattuihin kansalaistuntoihin liittyvät ongelmat voisivat ratketa eräänlaisella "yhteiskuntainsinööriajattelulla", siis pilkkomalla iso tunnetasolle sijoittuva möykky pieniksi käteen sopiviksi osaongelmiksi. Tämä ei auta näkemään ongelmaa oikein.

Ylimalkaan on niin, että ihmisen käyttäytyminen on sekä järkevää että epäjärkevää, ja ongelmien tavalla tai toisella tapahtuva "rationalisoiminen" tai "järkeistäminen" vie harhaan. Esimerkiksi koulukiusaaminen on ilmiö, jota on eri tavoin yritetty "järjen" neuvoin poistaa -- siinä koskaan onnistumatta.

Ongelmamme on yhteiskunnallisen jakautumisen ongelma, ja alaspainaminen koskettaa joka tapauksessa liian suurta kansanosaa. Maahanmuuttoa on siis jo nyt liikaa, koska sitä käytetään pahan olon aikaansaamiseen.

Ongelma on siis rakenteellinen ja mentaalinen, kokemuksellinen, inhimillisyyden perustasolle, olemassaolonoikeuteen palautuva ongelma.

Siitä miten tämä ilmenee tilastoissa voidaan olla montaa mieltä, mutta kansana olemme tilastomittareillakin poikkeuksellisia -- aggressiivisia ja itsetuhoisia, projektiivisia, masennusta sairastavia.

Kiusaamisessa olemme kai tilastomestareita, ja kannattaa huomata että kiusaamisilmiö on keskittynyt yhtenäiskulttuuri-instituutioihimme, kirkkoon, kouluun, kasarmeille -- ja niin, tietysti protestanttisen työmoraalin työpaikkoihin.

Eräänlainen kiusaamismentaliteetin ja projektiivisen mustavalkoajattelun ilmentymä lienee sekin, että suomalaiset sosiaalivirkailijat suhtautuvat "asiakkaisiinsa" kahdeksan kertaa syyllistävämmin kuin pohjoismaiset kollegansa. Samaan aikaan maahantulijoille tarjotaan aktiivista apua.

Viime eduskuntavaaleissa toteutunut historiallisesti ennennäkemätön protesti-ilmiö kertoo sekin mielestäni jotain siitä miten pahasti jokin perustavanlaatuinen kansalaistuntotekijä on yhteiskuntamme pinnan alla tulehtunut.

Oma ajatteluni on laajemmassa mielessä resonoinut Charles Taylorin historiavisioon -- hän on kartoittanut eurooppalaisella uudella ajalla syntyneen "minän" juuria:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Totta, en minäkään usko että mamukeskusteluun liittyvä sekopäisyys voitaisiin ratkaista millään insinöörimäisellä algoritmilla.

Kaikesta näkyy että tunteet lyövät helposti yli, argumentaatiot ja leimakirveet singahtelevat, mutta kukaan ei pysty määrittelemään sitä yhteistä maaperää, miten tästä asiasta pitäisi puhua ja millaisiin toimenpiteisiin ryhtyä.

Arvelinkin että jotain pienempiä mutta perustavanlaatuisia kysymyksiä olisi aluksi esitettävä, että keskustelijat lakkaisivat käymästä varjonyrkkeilyä omien demoniensa kanssa.
Pitäisi saada aikaan edes tunne siitä että puhutaan suurinpiirten samasta asiasta ja että päämääränä olisi saada edes jonkinlainen selvyys johonkin yhteisesti määriteltyyn kysymykseen.

Tapio Suhonen

Yhteiskunnallinen koheesio edellyttää (myös) yhteistä historiakäsitystä, tosiasioineen ja myytteineen.
Luulisin, että keskustelun kakofonia johtuu muutostilan suhteettomasta ylinopeudesta: Kolmekymmentä vuotta sitten afrikkalaiset olivat Arfrikassa.
Muutostapahtuma on ollut synteettinen ja myönteinen suhtautuminen muutostapahtumaan, sen perustelu, on myös ollut synteettistä, jopa valheellista.
Ohihuutajat molemmin puolin puhuvat eri asioista.
Mamuideologia ei kestä ikäviä faktoja, vain kivat faktat; värikkyys, kulttuurin rikastuminen?!? etc. "Rasistit" tuovat kiusallisesti näitä ikäviä faktoja esiin.
Tiedostavat so. tekopyhät totuuksienjulistajat eivät näe historiaa missään merkitysyhteydessä, heille loisiminenkin on vain luontainen olotila. Selityksen kestosuosikkeja ovat: "onhan meillä varaa" tai "oletko koskaan käynyt New Yorkissa tai Lontoossa".
Länsimaisen kulttuurikuvan julkisivua pyritään yhtenäistämään: jos New York, niin myös Helsinki. Vain rasisti voi kysyä, miksi USA:ssa on afrikkalaisia. Täydellinen natsi saattaa huomauttaa, että kiinalaiset menivät sinne omin voimin, afrikkalaiset tuotiin (alkuaan) väkivalloin.
Ihanteellista historiaselitystä ei saa särkeä: sosiologinen konsensus on valheen peruste.
Tiedostavan yksilön totuus on myös toiseudessa, väärin ymmärretyssä postmodernismissa; postmodernismi on heille pelkistettyä nurinkääntöä: poliisi on roisto ja roisto on kernaasti laupias samarialainen.

Ps. Popularisoitua historiaa tehdään koko ajan; sitä, joka selittää mm. afrikkalaisen maahanmuuton länsimaisen historian perintönä.
Viihdeteollisuus tuottaa kenialaisia mannerheimejä, namibialaisia robin hoodeja, kelttien kuninkaita, jne.
Ehkä tuhannen vuoden kuluttua esitetään kiistattomia lähdetietoja siitä, että alikersantti Rokka oli todellinen henkilö, ja somali.

Pps. Vain harvoja näyttää kiinnoistavan se, että suomalainen sosiaaliturva on pitkän poliittisen työn hedelmä; ja se on tarkoitettu kansalliseksi.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Niinpä. Jopa Suomen itsenäistyminen oli ruotsinkielisen yläkerroksen projekti. Suomenkielisten kohdalla se ei ole vielä oikein alkanutkaan -- niin vahva on edelleen yhteiskunnallinen kahtiajako.

Mielenkiintoinen on se projektiivisuutta ja ambivalenssia tihkuva tapa, jolla suomalaiskirjallisuuden mestarit kuvasivat sisällissodan köyhää. Niin Kianto, Leino, Sillanpää kuin Lehtonenkin kuvasivat alaluokkaisen yhtäältä kuin suurena, kehittymättömänä ja ideologisesti harhaanjohdettuna lapsena, ja toisaalta kaikkea mahdollista inhimillistä likaa ja pahuutta sikiävinä piruina.

Taiteellisessa mielessä parhaiten onnistui mielestäni Leino "Jaana Rönty"-muotokuvassaan. Siinä ihmiskuvaus tavoittaa jotain yleisinhimillistä. Puhtaaksiviljellyin ambivalenssi -- säälin ja inhon yhdistelmä -- esiintyy kai Lehtosella Kukkelmanin muotokuvassa.

Olemme jokseenkin historiaton kansa -- mainitsemaasi yhteistä historiaa ei ainakaan ole. Siihen tarjoavat mahdollisuuksia vain karikatyyreiksi vääristyvät sankarihahmot -- ja sellainen historia on sankaritarua, ei siedä kritiikkiä.

Tuolla toisessa blogissa -- Pekka Pihlannon mussupuheissa syrjäytymisestä -- näyttäytyy jälleen esimerkillisesti miten "huolissaan" hyväosaiset "päältäkatsojat" ovat siitä etteivät kaikki yhteiskunnan alakerrasta ole kilvan nostamassa ja tukemassa yläluokkaa sen "solidaarisuudessa köyhiä kohtaan".

Sävyt ovat niin niin niin "ymmärtäviä" että. Se on kuin lyhennetty itsenäisen Suomen historia, jota ei ole edes ollut.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ei ollenkaan liian pitkä tai koukeroinen kirjoitus ollut tämä. Olen lukenut pitempiäkin juttuja (kirjat) ja koukeroisempia (jotkut muut Oikkosen tekstit). Täyttä asiaa alusta loppuun.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kiitokset sinulle. Kun itse mietin näitä aina esiintyviä ymmärryskuiluja, niin tietysti törmään pakostakin kysymykseen pitäisikö minun pyrkiä esittämään vaikeat asiat jotenkin "helppoina".

Kirjoittaminen on kuitenkin minulle se ajatusprosessi jossa pohdiskelu tapahtuu ja saa muotonsa -- en ole mikään propagandisti, joka haluaa vain saada kannatusta mahdollisimman laajalta lukijakunnalta.

Olen ymmärtänyt niin että nämä blogikirjoitukset ovat jonkinlainen yksityinen mutta julkisesti nähtäville asetettu päiväkirja. Päiväkirjan pitäjä kirjoittaa aikalailla itse itselleen, panee päässään asioita järjestykseen. Monet ajatukset ovat jotenkin omimmillaan syntyessään ensimmäisen kerran -- ja siksikin haluan säilyttää nämä tekstit stilisoimattomina, ihan kertakirjoituksen jäljiltä.

Esimerkiksi tässä blogissa on kohta, jossa sanon ettei islamilaisten maiden sisällä nousevia "maltillisten vastarintaliikkeitä" pidä tulkita länsimaisen yksilöajattelun pohjalta "toivon merkeiksi", koska niilla saattaa ryhmäsidonnaisessa yhteisössä olla aivan päinvastainen, sisäisiä koflikteja eskaloiva vaikutus.

Sitä asiaa en ollut ennen pohtinut -- se muotoutui kirjoitettaessa. Nyt voin todeta, että koko siinä keskustelussa jota Muhammed-filmin ympärillä on käyty, ei missään muualla ole esitetty tätä näkökohtaa. Se on kuitenkin mielestäni varsin ajattelemisen arvoinen.

Juuri tuollaiset oivallukset ovat syy kirjoitella näitä tekstejä. Jokin uusi totuus saattaa jossain raapaista näkyville.

Kommentoinnissakin olen aika itsekäs, käytän sitäkin lähinnä täydentämään keskustelun reuna-alueita: siis että tästä-ja-tästä tämä voisi jatkua tähän-ja-tähän suuntaan, jne. Joskus varmaan näyttää siltä etten vastaa ollenkaan kommentoijien kysymyksiin vaan siirryn ihan muualle -- mutta se on vain tämän ajattelutapani ominaisuus.

Olen aika kiitollinen kaikille jotka juttujani jaksavat lukea ja kommentoida. Heillä on minulle paljon enemmän merkitystä kuin miltä vastausteksteistäni saattaa näyttää.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kiitos itsellesi.

Otan itse nämä haasteena vastaan, ja on hyvä että kaikkea ei tarjota suoraan tarjottimella, vaan ajattelua joutuu harrastamaan itsekin. Välillä tosin huomaa että "loppuratkaisuita" tulee sen verran paljon, että huomaa että oma ajattelu oli hieman epätäydellistä - joitain asioita olisi voinut itse miettiä enemmänkin.

Toisaalta olen sitten itsekin pyrkinyt "popularisoimaan" joitain ajatuksia, joten kyllä meitä riittää "näihinkin hommiin", siitä ei kannata huolestua. Joskus olen ollut huomaavinani että jotkut niistä ajatuksista ovat päätyneet toiselle puolelle nettiä (tai sitten ei, ei ne varmaan ihan originelleja ole). Kerran sanoin HS:n keskustelupalstalla että "pysyväthän ne arvometallit maan sisällä, mikä kiire meillä on myydä ne" ja luin sitten eräästä poliitikon blogista saman asian melkein samoin sanoin.

Tämä aihe (mistä tämäkin kirjoitus oli) kyllä voisi kaivata ihan omaa kirjaansa, tässä on sen verran paljon asiaa, tutkimukseenkin sopivaa. Tällaisia kirjoja/tutkimuksia ei juuri taida olla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"" en ole mikään propagandisti, joka haluaa vain saada kannatusta mahdollisimman laajalta lukijakunnalta..""

Tuo sinun asenteesi oli varsin näkyvä jo silloin HS:n aikoihin ja jäi myös mieleeni varsin hyvin koska se oli ja on edelleen poikkeuksellista.

Luulenpa, että sinulla on meitä kiitollisia lukijoita runsaasti, jotka ilolla ottavat vastaan myös näitä vaikeimpia "päänsärkyä" aiheuttavia tekstejä. Et päästä ainakaan minua, rajoitetun ymmärryksen omaavaa kovinkaan helpolla, mutta eihän elämän tarvitse niin helppoa aina ollakaan:)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kiitokset itsellesi. Mutta sinäkin teet sen ihan itse: otat asiat asioina, haastat oman ajattelusi. Se on ikään kuin sama moraali joka minullakin on -- oivallukset tässä kannattelevat, sikäli kun niitä saa.

Sitten on aina näitä, jotka haluavat tulla ikään kuin valmiiseen pöytään ja joilla on enemmän isännän ja emännän ääni kuin bloginpitäjällä. Asennetta on eikä asiaa juurikaan -- ja palvelua vaaditaan. Pitäisi tuoda pöytään arvot joita he haluavat, todistelut joita he tarvitsevat, tyylillä jonka he kokevat hienona.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Koko tästä keskustelusta jää vähän sama vaikutelma kuin uskontokeskusteluista itsestään: toiset ihmiset puolustavat, toiset vastustavat - kiistelyn kohde vain nauraa partaansa.

Häntä ei keskenkasvuinen protestointi voisi vähempää loukata - mutta taistelussa pirskahteleva elämänvoima on aina yhtä kiehtovaa seurattavaa!

- Asiat on niin helppo kiteyttää henkilönpalvonnaksi tai -vihaamiseksi; pelottaa huomata itsessäänkin valmius asettua tunnustuksellisen lammaslauman jatkoksi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Uusimmassa kirjoituksessasi ei ole mahdollista kommentoida. Oliko se tarkoitus?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Oli. Kommentoinnin poisjättämiseen on useampia syitä, mutta yksi joka tulkoon tässä mainituksi on se, että pidän nykyistä kommenttialustaa sinisine leikkuulaudan muotoisine repliikkikuplineen kelvottomana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset